8. PITKÄJÄRVEN- PÄILAHDEN KULTTUURIMAISEMA

Nimi: Pitkäjärven kulttuurimaisema

Uusi nimiehdotus: Pitkäjärven-Päilahden kulttuurimaisema

Kunta: Orivesi

Maisemamaakunta: Hämeen viljely- ja järvimaa, Keski-Hämeen viljely- ja järviseutu, Pohjois-

Hämeen järviseutu

Maakunnallinen maisematyyppi: Kaakkoinen järvialue

Pinta-ala: 1 670 ha

Arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Aikaisempi arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

MAISEMATYYPPI:

Maisema-alue kuuluu Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Viljavat savikot sekä vaihtelevat vesireitit keskittyvät tälle seudulle. Maisema on hyvin monimuotoista ja usein pienipiirteistä. Tämä johtuu paitsi vaihtelevista luonnonoloista, myös monipuolisesta ja pitkään jatkuneesta sekä alkutuotantoon että teollisuuteen liittyvästä elinkeinoelämästä. Pohjoisosa maisema-alueesta kuuluu Pohjois-Hämeen järviseutuun, joka on Hämeen viljelymaiden vaihettumisvyöhykettä kohti Suomenselän karuja vedenjakajamaita. Maasto on korkeussuhteiltaan varsin vaihtelevaa, ruhjelaaksojen rikkomaa kallio- ja moreenimaata. Alueen poikki kulkee jokunen harjujakso. Metsiä on paljon. Maakunnallisessa maisematyyppijaossa maisema-alue sijaitsee Kaakkoisella järvialueella. Seudun ja maisematyypin ehkä tyypillisimmät piirteet ovat reittivesiin liittyvät huomattavat, suurehkot järvialtaat sekä lukuisat pienemmät järvet. Vettä on runsas neljännes pinta-alasta. Veden ohella maisemakuvaa hallitsevat pitkittäisharjut. Alue on pinnanmuodoiltaan hyvin vaihtelevaa mäki- ja vuorimaata. Järvialueilla pellon osuus on toistakymmentä prosenttia. Suuri osa pelloista on raivattu valtavia järvialtaita reunustaville savikoille.

OMINAISPIIRTEET:

Pitkäjärven kylä on kuuluisa kauniista maisemistaan. Maisemarakenteen kannalta merkittäviä ovat Längelmäveden selät ja lahdet, Laasojärvi ja Oriselkä sekä näiden väliset vedenjakajat. Maisemat ovat hyvin pienipiirteisiä ja vaihtelevia. Vesistöä ja nykyistä rantavyöhykettä seuraa vanha rantatörmä, kumpuilevaa hiesumaata, selänteen reuna ja moreenimaata sekä lopulta vedenjakaja kallioisessa maastossa. Nämä vyöhykkeet ovat eri levyisiä eri puolilla aluetta. Molemmilla alueen kylistä on omanlaisensa maisemarakenne. Alueen maisemakuvaa ilmentää paikoin voimakas pinnanmuotojen vaihtelu. Pitkäjärven ja Päilahden kylien pellot ja asutus liittyvät toisiinsa melko katkeamattomana, joten ne muodostavat maisemallisesti eheän kokonaisuuden.

Pitkäjärvellä vedenjakaja on hiesuvyöhykkeellä keskellä peltoja. Pellot on perustettu hiesumaalle vesistöjen ja selänteen reunan väliin ja lähes kaikki hiesumaa on peltona. Metsänraja on selänteen reunan tuntumassa. Leveillä hiesuvyöhykkeillä on pieniä moreenikumpareita tai lähellä maanpintaa olevia pieniä kallioita. Maaperän takia kumpareet eivät sovellu viljelyyn, joten ne ovat jääneet metsäsaarekkeiksi tai niille on perustettu taloja. Suurempia metsäsaarekkeita ei alueella oikeastaan ole. Pitkäjärvellä maasto kumpuilee voimakkaasti ja tie kulkee kauniissa viljelymaisemassa tilakeskusten kautta. Asutus on peltojen läheisyydessä rantatörmillä, kumpareilla ja metsänreunassa. Maisemaan kuuluvat olennaisesti kylää ympäröivät, satoja vuosia viljellyt pellot. Pitkiä näkymiä ja varsinkin Laasojärven maisemia on maastonmuotojen ja puuston vuoksi melko vähän, parhaat järvinäkymät ovat Pitkäjärven sillalta. Sulkuvuori ja Sulkusalmen jylhät maisemat rajaavat aluetta pohjoisessa ja Laasolan havupuuvaltaiset mäet lännessä. Jyrkkärantaiselle Kylänlahdelle näkyy lahden pohjukasta ja pohjoisrannalta.

Päilahden maisemalle ovat ominaisia alavat, avoimet rannat ja tasaiset järvenrantapellot. Eräjärventie ja siitä haarautuva Pitkäjärventie kulkevat keskellä aukeita maisemia. Suurimmat tilakeskukset sijaitsevat loivilla kummuilla aivan tien varressa, kuten Laasolan ja Pitkäjärvenkin alueilla. Päimäen ja Kuotikasvuoren metsäiset rinteet luovat maisemalle voimakkaan reunan.

Pitkäjärven-Päilahden alueella asutus ja viljely keskittyvät järvien rannoille, paikoin varsin kapeille vyöhykkeille. Alueella on asuttu viimeistään keskiajalla mutta Pitkäjärven kylänmäeltä on löydetty myös kivikautisia esineitä. Alueen pohjoisrajalla oleva Sulkuvuoren linnavuori on todennäköisesti ollut Laasolan ja Pitkäjärven kylien pakopaikka. Pitkäjärvi on Oriveden vanhimpia ja suurimpia kyliä. Kylätien varteen sijoittuu sarkajaon aikaista kyläympäristöä, omaleimainen rannan käsityöläisalue sekä vanhojen kantatilojen tilakeskuksia, joissa on hyvin säilyneitä kerrostumia 1800-luvun alkupuolelta asti. Pitkäjärven raitin vanha miljöö ja tunnelma ovat säilyneet hyvin. Brusilan ja Laurilan tilat seisovat avointen viljelymaisemien ympäröimänä vanhalla kylänmäellä. Rakennukset sijoittuvat kummuille tien molemmin puolin muodostaen kylätihentymän. Laasola hajaantui 1900-luvun alussa, mutta sarkajaon aikaista kylämiljöötä on vielä sekä Pitkäjärvellä että Päilahdessa. Maanviljelyn rinnalla alueella on harjoitettu jonkin verran saha- ja kaivostoimintaa.

Päilahden kylä on saanut alkunsa Päilahden tilasta, joka muodostui Pajukannan Sakkola jaosta vuonna 1602. Päilahden talo on perustamisestaan alkaen ollut samalla kumpareella lähellä Päimäkeä kuin nykyiset kantatalot. Päilahden kylän maisemaan kuuluu tasainen ja rannastakin avoin Päilahteen viettävä, kolmisensataa vuotta viljelty peltoaukea tilojen ympärillä sekä koulu ympäristöineen.

Maasto kumpuilee Pitkäjärvellä ja Laasolassa voimakkaasti myös pelloilla, kun taas Päilahdella viljelymaisema on loivaa. Alueen tärkeimmät tiet ovat Eräjärventie ja Pitkäjärventie, jotka risteävät Päilahden avoimessa maisemassa. Kylien entisiä torppia ja mäkitupia on Pitkäjärventien varrella ja Kuotikasvuoren ympärillä. Viime vuosisadalla rannoille on rakennettu paljon kesäasuntoja mutta muuten tiheästi rakennettuja alueita on Pitkäjärven kylän lisäksi hyvin vähän.

RAJAUS:

Rajauksen sisään otettiin maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö Päilahden kulttuurimaisema (akm).

KUVAT:

Rannat ovat monin paikoin puustoisia mutta avoimiakin vesistönäkymiä on.

Pitkäjärven kylä on kulttuurihistoriallisesti arvokas.

Kylien rakennuskanta on perinteistä.

Päilahden viljelysmaisema on loivaa.

LÄHDE: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]

Päilahden kulttuurimaisema. Koljonselän Päilahden pohjukassa avautuu edustava viljelysmaisema. Vanha maantie kulkee Mattilan ja Anttilan rakennusryhmän välitse. Lahden pohjukassa sijaitsee Pitkäjärven Liljevikin rakennusryhmiä.

- Päilahden Mattilan rakennusryhmä on erittäin edustava näyte Oriveden seudun talonpoikaisesta rakennuskulttuurista. Vuonna 1882 vierastuvaksi rakennettua päärakennusta on peruskorjattu pieteetillä. Rakennuksessa on kaunis, viistokulmainen kuisti. Rakentajien kerrotaan olleen Längelmäeltä. Pihan toisella puolen oleva pirttirakennus on vuodelta 1868. Kolmannelta sivulta pihamaata rajaa päärakennuksen ikäinen pitkä aittarivi, jonka harjalla on koristeellinen ruokakellokatos. Luhtisolassa on lehtisahakoristeiset kaiteet. Tilalla on lisäksi kaksi aittaa, joista toinen vuodelta 1842.

- Päilahden Anttilan päärakennus on 1860-luvulta.

- Pitkäjärven kylään kuuluva Liljevikin uusrenessanssityylinen päärakennus on rakennettu viime vuosisadan lopulla. Pihassa on pitkä aittarivi ja rannassa perinteinen venetalas.

Aiemmin tunnettu nimellä Pitkäjärven kulttuurimaisema.