Ramboll Oy pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa Kuhmalahden kirkonkylän ja Sahalahden väliselle alueelle suunnitellusta siirtoviemärilinjasta.

Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin suunnitelmakarttoihin ja toteaa

seuraavaa.

Viemärilinja kulkee osittain maakunnallisesti arvokkaissa Kuhmalahden kirkon-seudun ja Korpiniemen-Moltsian kulttuurimaisemissa. Näillä alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota viemäriin liittyvien maanpäällisten rakenteiden sijoitteluun siten, että ne eivät heikennä kulttuuriympäristön arvoja. Näkyvien rakenteiden sijoittamista avoimeen peltomaisemaan tai muuten huomiota herättäville paikoille tulee muutoinkin välttää.

Linjan läheisyydestä tunnetaan kolme kiinteää muinaisjäännöstä (Laurilan kivi-kautinen asuinpaikka mj.rek.nro 730010010, Holtanojan kivikautinen asuinpaikka 730010011 ja Iso-Pennon historiallinen kylänpaikka 1000014553) ja neljä irtolöytökohdetta (Seppälä 1000007992, Eskola, Markkula 1000007995 ja Lehtola 1000007991), joista on saatu kivikauden asutukseen viittaavia esineitä. Kyseisiä irtolöytökohteita ei ole kuitenkaan tarkastettu. Sahalahdella on tehty arkeologinen perusinventointi vuonna 1997 (Pirkanmaan maakuntamuseo). Kuhmalahdella on tehty useita kaava-alueiden inventointeja (Museovirasto 2007 ja Mikroliitti Oy 2007). Alueella ei ole tehty systemaattista historiallisten kohteiden inventointia, esimerkiksi Kivisalmen historiallista kylätonttia ei ole tarkastettu arkeologisesti, vaikka se mainitaan jo 1540 maakirjassa. Suunnitelma-alueella on myös mahdollisesti historiallista tiestöä, johon saattaa liittyä muinaismuistolain rauhoitusperiaatteita. Linja sijaitsee lisäksi sellaisella alueella, josta on mahdollista löytää ennestään tuntemattomia kivikautisia asuinpaikkoja. Siksi suunnittelualueella tulee tehdä arkeologinen inventointi, jossa selvitetään sijaitseeko siirtoviemärihankkeen alueella sellaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia jäännöksiä, jotka tulee ottaa huomioon hankkeen toteutuksessa. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue, joka on tarpeen muinaisjäännöksen säilymiseksi sekä sen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 1 ja 4 §).

Inventoinnissa on suunniteltujen linjojen lisäksi otettava huomioon mahdolliset vaihtoehtoiset linjaukset sekä mahdolliset muut linjan tarvitsemat rakenteet. In-ventoinnin tulokset tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka ottaa niiden perusteella vielä erikseen kantaa linjojen ja muiden rakenteiden sijaintiin ja arkeologisten jatkotutkimusten tarpeeseen.

Laurilan ja Holtaojan kivikautisia asuinpaikkojen laajuus on rajattu alustavasti vuonna 1997 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa eikä niiden tarkkaa maanalaista säilyneisyyttä ja laajuutta tunneta. Laurilan etäisyys linjasta on vajaat 50 m ja Holtanojan läheisyydessä korkeus ja topografia linjalla ovat sellaisia, että asuinpaikan jatkuminen linjalle asti on mahdollista. Siksi siirtoviemärilinjan kohdat näiden asuinpaikkojen läheisyydessä tulee kaivaa arkeologin valvonnassa (katso liite 1). Laurilan kohdalla kyse on noin 200 m ja Holtanojan kohdalla noin 100 m pituisesta alueesta. Mikäli arkeologisen valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, työ keskeytetään ja arvioidaan jatkotutkimusten tarve (MML 14 §). Kyseiset alueet on myös mahdollista tutkia etukäteen koetutkimuksin. Maakuntamuseo antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita koetutkimuksen tekemisestä.

Iso-Pennon alueella on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2007 (Museovirasto), jossa on määritelty muinaisjäännöksen rajat historiallisten karttojen ja maastokäynnin perusteella. Linja ei ulotu muinaisjäännökselle saakka. Tässä kohtaa ei tarvita lisätutkimuksia.

Arkeologisia inventointeja ja koekaivauksia voidaan tehdä vain sulan maan aika-

na, lumettomissa olosuhteissa. Kaikkien arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa MML15 §:n perusteella työhankkeen toteuttaja. Mikäli inventoinnissa linjalta löytyy merkkejä ennestään tuntemattomasta kiinteästä muinaisjäännöksestä, maakuntamuseo arvioi niiden osalta linjan toteutusmahdollisuuden ja jatkotutkimusten tarpeen. Ensisijainen vaihtoehto on linjan siirto riittävän etäälle kiinteästä muinaisjäännöksestä (MML 14 §). Kaikissa tutkimuksissa tulee noudattaa Museoviraston Ohjeita arkeologisen tutkimuskertomuksen laatijalle (2012) ja Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2013) (http://www.nba.fi/fi/File/1875/kenttatoiden-laatuohjeet.pdf). Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta inventoinnissa on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 2009). Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto

/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakuntamuseolta. Inventointiraportti sekä hankkeen jatkosuunnitelmat on toimitettava maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Ramboll Oy pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa Kuhmalahden kirkonkylän ja Sahalahden väliselle alueelle suunnitellusta siirtoviemärilinjasta.Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin suunnitelmakarttoihin ja toteaaseuraavaa.Viemärilinja kulkee osittain maakunnallisesti arvokkaissa Kuhmalahden kirkon-seudun ja Korpiniemen-Moltsian kulttuurimaisemissa. Näillä alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota viemäriin liittyvien maanpäällisten rakenteiden sijoitteluun siten, että ne eivät heikennä kulttuuriympäristön arvoja. Näkyvien rakenteiden sijoittamista avoimeen peltomaisemaan tai muuten huomiota herättäville paikoille tulee muutoinkin välttää.Linjan läheisyydestä tunnetaan kolme kiinteää muinaisjäännöstä (Laurilan kivi-kautinen asuinpaikka mj.rek.nro 730010010, Holtanojan kivikautinen asuinpaikka 730010011 ja Iso-Pennon historiallinen kylänpaikka 1000014553) ja neljä irtolöytökohdetta (Seppälä 1000007992, Eskola, Markkula 1000007995 ja Lehtola 1000007991), joista on saatu kivikauden asutukseen viittaavia esineitä. Kyseisiä irtolöytökohteita ei ole kuitenkaan tarkastettu. Sahalahdella on tehty arkeologinen perusinventointi vuonna 1997 (Pirkanmaan maakuntamuseo). Kuhmalahdella on tehty useita kaava-alueiden inventointeja (Museovirasto 2007 ja Mikroliitti Oy 2007). Alueella ei ole tehty systemaattista historiallisten kohteiden inventointia, esimerkiksi Kivisalmen historiallista kylätonttia ei ole tarkastettu arkeologisesti, vaikka se mainitaan jo 1540 maakirjassa. Suunnitelma-alueella on myös mahdollisesti historiallista tiestöä, johon saattaa liittyä muinaismuistolain rauhoitusperiaatteita. Linja sijaitsee lisäksi sellaisella alueella, josta on mahdollista löytää ennestään tuntemattomia kivikautisia asuinpaikkoja. Siksi suunnittelualueella tulee tehdä arkeologinen inventointi, jossa selvitetään sijaitseeko siirtoviemärihankkeen alueella sellaisia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia jäännöksiä, jotka tulee ottaa huomioon hankkeen toteutuksessa. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue, joka on tarpeen muinaisjäännöksen säilymiseksi sekä sen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 1 ja 4 §).Inventoinnissa on suunniteltujen linjojen lisäksi otettava huomioon mahdolliset vaihtoehtoiset linjaukset sekä mahdolliset muut linjan tarvitsemat rakenteet. In-ventoinnin tulokset tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon, joka ottaa niiden perusteella vielä erikseen kantaa linjojen ja muiden rakenteiden sijaintiin ja arkeologisten jatkotutkimusten tarpeeseen.Laurilan ja Holtaojan kivikautisia asuinpaikkojen laajuus on rajattu alustavasti vuonna 1997 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa eikä niiden tarkkaa maanalaista säilyneisyyttä ja laajuutta tunneta. Laurilan etäisyys linjasta on vajaat 50 m ja Holtanojan läheisyydessä korkeus ja topografia linjalla ovat sellaisia, että asuinpaikan jatkuminen linjalle asti on mahdollista. Siksi siirtoviemärilinjan kohdat näiden asuinpaikkojen läheisyydessä tulee kaivaa arkeologin valvonnassa (katso liite 1). Laurilan kohdalla kyse on noin 200 m ja Holtanojan kohdalla noin 100 m pituisesta alueesta. Mikäli arkeologisen valvonnan yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, työ keskeytetään ja arvioidaan jatkotutkimusten tarve (MML 14 §). Kyseiset alueet on myös mahdollista tutkia etukäteen koetutkimuksin. Maakuntamuseo antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita koetutkimuksen tekemisestä.Iso-Pennon alueella on tehty arkeologinen inventointi vuonna 2007 (Museovirasto), jossa on määritelty muinaisjäännöksen rajat historiallisten karttojen ja maastokäynnin perusteella. Linja ei ulotu muinaisjäännökselle saakka. Tässä kohtaa ei tarvita lisätutkimuksia.Arkeologisia inventointeja ja koekaivauksia voidaan tehdä vain sulan maan aika-na, lumettomissa olosuhteissa. Kaikkien arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa MML15 §:n perusteella työhankkeen toteuttaja. Mikäli inventoinnissa linjalta löytyy merkkejä ennestään tuntemattomasta kiinteästä muinaisjäännöksestä, maakuntamuseo arvioi niiden osalta linjan toteutusmahdollisuuden ja jatkotutkimusten tarpeen. Ensisijainen vaihtoehto on linjan siirto riittävän etäälle kiinteästä muinaisjäännöksestä (MML 14 §). Kaikissa tutkimuksissa tulee noudattaa Museoviraston Ohjeita arkeologisen tutkimuskertomuksen laatijalle (2012) ja Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2013) (http://www.nba.fi/fi/File/1875/kenttatoiden-laatuohjeet.pdf). Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta inventoinnissa on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3. 2009). Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Museoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakuntamuseolta. Inventointiraportti sekä hankkeen jatkosuunnitelmat on toimitettava maakuntamuseolle lausuntoa varten.