rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti sekä maisemallisesti erittäin merkittävä kohde

Vehkajärven kylän kantatalosta halkomisen seurauksena 1700-luvun alussa muodostunut talo, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1800-luvun loppupuolen aikana. Pihapiiri kertoo maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta 1800-luvun loppupuolelta nykypäiviin. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on jäsentelyltään, pinnoiltaan ja kasvillisuudeltaan vaivatta hahmotettavissa maatilaksi. Maisemallisesti erittäin keskeinen sijainti avoimessa peltomaisemassa, Mattilantien varressa.

Ala-Raukolan pihapiiri sijaitsee Vehkajärven kylän keskustasta pohjoiseen vievän Mattilantien varressa, tien itäpuolella, mäellä peltojen laidassa. Mattilantieltä pihaan johtaa Ala-Raukolantie. Rinnepihassa kasvaa kookasta puustoa, mm. kuusia ja hopeapajuja, sireeniä ja muita koristepensaita sekä perennoja.

Pihapiirin rakennukset:

1 Päärakennus (1870)

2 Aitta (1761), hirsi

3 Aitta, hirsi

4 Työväen asuinrakennus (1870), huoneen ja keittiön mökki

5 Vaarin pirtti (1948), huoneen ja keittiön pikkutalo

6 Karjasuoja (1954), sementtitiilinen

7 Parilato, hirsi

8 Riihi, hirsi, lautarakenteinen kylkiäinen

Lisäksi pihapiirissä on vaja ja kolme maakellaria, betoninen talouskellari asuinrakennuksen vieressä sekä kaksi perunakuoppaa ylempänä rinteessä. Ala-Raukolan tilan toinen asuinrakennus, nykyinen Lepooni on siirretty Mattilantien varresta nykyiselle paikalleen 1900-luvun alussa.

Vehkajärven kylän kantatalo Raukola mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäistä kertaa 1539 maakirjassa. Talo on halottu ja yhdistetty useita kertoja, kunnes se 1700-luvun alussa halottiin Ala-Raukolaksi ja Yli-Raukolaksi. Nykyiselle paikalleen talo on siirtynyt 1800-luvun loppupuolen aikana. Henkikirjojen mukaan Raukolan torppia perustamisvuosineen olivat 1700-1800-luvuilla: Kuoppala 1833, Syrjälä 1810, Miilumäki 1807-59, Leppänen 1853, Perkiö 1789, Loukkuniemi 1856, Mäkelä 1853, Hietalahti 1828-52, Syrjäntaka 1805, Pappinen 1811-50, Tolkas 1838-54 ja Eerola 1847. Tilasta on lohkottu maata 1910-50-luvuilla seuraavasti: Lepooni 1912, Puistoniemi, Lahtiniemi 1917, Kaihola 1921, Soramonttu, Mäkelä, Kivelä 1922, Tupla 1923, Kivisenvainio, Kauppakallio 1925, Syväjärvi, Loukkula 1929, urheilukenttä 1953.

Kulttuuriympäristöinventointi, Kuhmalahti, Vehkajärvi 2003. Rakennuskulttuurityö Kivikenkä.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1965. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Kiinteistön omistaja