Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Tirkkosen talon kiinteistön osalta asiaa hoitaa Museovirasto. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon (diar. 62/2015) hankkeen kaupunkikuvallisista vaikutuksista ja Pantin kiinteistön suunnitelmista. Lausunnossaan maakuntamuseo toi esiin kaava-alueen erityiset kulttuurihistorialliset arvot sekä otti kantaa hankkeen kaupunkikuvallisiin vaikutuksiin ja Pantin talon pihasiiven purkamiseen. Maakuntamuseo korosti, että 10-korttelin ulkoreunoja kiertävien rakennusmassojen tulee jatkossakin olla Keskustorin ja Kauppakadun näkymissä määräävinä ja ensisijaisina, ja sisäpihan puolelta mahdollisesti kaupunkikuvaan näkyvien rakenteiden paikkaan ja sen arvoihin sovitettuja. Tältä osin kaavaluonnoksessa ja siihen liittyvissä havainneaineistoissa esitetty ratkaisu on kehittynyt maakuntamuseon esittämään suuntaan. Pantin korttelin sisäpihan rakennusten osalta maakuntamuseo esitti, että nykyiset rakennukset tulisi nähdä sisäpihalle ja korttelin kokonaisuudelle luonteen antavina, historiallista jatkumoa arvokkaasti luovina mahdollisuuksina. Maakuntamuseo totesi, että se ei lähtökohtaisesti pidä suunnitelmia Pantin talon siipiosan purkamisesta oikeana ratkaisuna korttelin kehittämiseksi. Tältä osin suunnitelmat eivät ole muuttuneet maakuntamuseon lausunnossa esittämään suuntaan. Maakuntamuseo pitää tätä erittäin valitettavana, koska korotuksesta huolimatta asuinsiiven julkisivut ovat pääosin säilyttäneet alkuperäiset piirteensä.

Asemakaavaluonnoksessa pyritään huomioimaan kaava-alueen ja sen rakennetun ympäristön erityispiirteet korttelin vanhojen, katutilaan rajautuvien rakennusten sekä Pantin talon läntisen siiven osalta monipuolisin kaavamerkinnöin. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että näiltä osin merkinnät ovat asianmukaisia.

Arkeologisen perinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita arkeologisia kohteita. Kortteli kuuluu kuitenkin v. 1779 perustetun kaupungin vanhimpaan osaan, jonka sisäpiha-alueilla on voinut säilyä satunnaisia 1700-luvun lopun tai 1800-luvun kaupunkiarkeologisia jäännöksiä. Tämän vuoksi kaavaselostuksessa on syytä mainita, että mikäli pihojen maansiirtotöiden yhteydessä havaitaan vanhoja kivi- tai puurakenteita, esimerkiksi kiviperustuksia, tulee niistä ilmoittaa maakuntamuseoon havaintojen merkityksen arvioimiseksi ja jäännösten dokumentoinnin mahdollistamiseksi.

Kaavaehdotus pyydetään lähettämään lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.