2. Hautausmaa, vanhimman palaneen kirkon paikka kirkkomaalla

3. Tapuli 1817

4. Lainajyvästön makasiini 1857

5. Mikkolan talon pihapiiri, päärakennus, sittemmin Luopioisten kunnantalo 1920-2007

6. Asuinrakennuksia pihapiireineen vanhan kylätien varrella

7. Rannan kesäasuntoja 1930-luvulta lähtien

8. Seurantalo

9. Kansakoulu 1900-luvun alusta, kunnan 1860-luvulla ostaman Rajalan tilan paikalla, uusi koulurakennus 1954

10. Kauppa- ja liikerakennuksia 1900-luvun alkupuolelta, mm. postitalo

11. Pappilan pihapiiri Haltianselän toisella rannalla: päärakennus 1838, väentupa, aittoja

12. Raitti seuraa 1800-luvun alun tielinjaa

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Luopioisten kirkko, tapuli ja hautausmaa. Luopioisissa mainitaan olleen jonkinlainen saarnatupa jo vuonna 1682, jolloin Luopioinen kuului Hauhon seurakuntaan. Nykyinen puukirkko rakennettiin vuosina 1812-1813 rakennusmestari Matti Åkergrenin johdolla. Hän oli jo vuonna 1807 laatinut piirustukset uudeksi kirkoksi, mutta lopulliset piirustukset laadittiin intendentinkonttorissa A.W. Arppen toimesta. Malliltaan kirkko on sisäkulmistaan viistetty erivartinen ristikirkko, jonka ristikeskustaa kattaa oktogonikerros ja lanterniini. Vuonna 1899 kirkko peruskorjattiin arkkitehti H. Helinin suunnitelman mukaan ja sisätilat uusittiin 1939 arkkitehti A. Tolletin suunnitelman mukaan. Tällöin sisäkatto ja lehteinkaiteen koristettiin taiteilija Salmenlinnan maalauksin. Alttain rympärillä oleva draperimaalaus lienee 1840-luvulta. Kirkon vieressä sijaitseva matala, kaksikerroksinen tapuoli on vuodelta 1817. Kirkon pohjoispuolella on vanha ja eteläpuolella uusi hautausmaa.

Luopioisten kotiseutumuseo, Luopioinen. Vuonna 1957 perustettu Luopioisten kotiseutumuseon toimii kirkon vieressä sijaitsevassa kolmikerroksisessa viljamakasiinissa.

Mikkelinmäen ulkomuseo, Luopioinen. Mikkelinmäelle on koottu kaikkiaan 12 rakennusta. Hirvelän pirtin lisäksi alueella on mm. tuulimylly, riihi, sauna ja viisi aittaa, joista neljä Ämmärtsän Raiskiosta. Museoalueelle johtavan ten varrella lähellä kirkkoa on mielenkiintoinen punamullatu tuparekennus, jonka toisessa päässä on aitta.

Luopioisten kirkonkylän raittimiljöö. Luopioisten kirkonkylässä on säiynyt suhteellisen hyvin vanha raitinvarsiasutus. Raitin varrella sijaitsevat kunnantalo sekä puolisen tusinaa 1800-luvun asuinrakennusta.

Luopioisten kirkkoherranpappila. Luopioisten kirkkoherranpappilan Nukarin mansardikattoinen päärakennus on tiettävästi vuodelta 1838. Vuonna 1898 rakennusta jatkettiin itäpässätä ja 1938 tehtiin arkistoholvi. Pihalla sijaitseva väentupa ja kaksi aittaa ovat 1850-luvulta.

Kunnantalo, Luopioinen. Luopioisten kunnantalona on entinen Mikkolan tilan päärakennus, joka on 1800-luvun jälkipuolelta. Rakennuksen pihajulkisivua koristaa kaksi kuistia ja suuri avoveranta. Pihamaa on istutettu puistoksi. Tien toisella puolen on tiilinen makasiini.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]