7. PINTELEEN KULTTUURIMAISEMA

Nimi: Pinteleen kulttuurimaisema

Kunta: Pälkäne

Maisemamaakunta: Hämeen viljely- ja järvimaa, Keski-Hämeen viljely- ja järviseutu

Maakunnallinen maisematyyppi: Kaakkoinen järvialue

Pinta-ala: 3 260 ha

Arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Aikaisempi arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

MAISEMATYYPPI:

Maisema-alue kuuluu maakunnallisessa maisemaseutujaossa Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun, jota voidaan pitää Hämeen varsinaisena ydinalueena. Vanhin asutus ja viljavat savikot sekä vaihtelevat vesireitit keskittyvät tälle seudulle. Maisema on hyvin monimuotoista ja usein pienipiirteistä. Tämä johtuu paitsi vaihtelevista luonnonoloista, myös monipuolisesta ja pitkään jatkuneesta sekä alkutuotantoon että teollisuuteen liittyvästä elinkeinoelämästä. Maakunnallisessa maisematyyppijaossa Pinteleen kulttuurimaisema sijaitsee Kaakkoisella järvialueella, jossa vesistöillä on suuri merkitys maisemakuvassa. Vettä on runsas neljännes pinta-alasta. Veden ohella maisemakuvaa hallitsevat pitkittäisharjut. Alue on pinnanmuodoiltaan hyvin vaihtelevaa mäki- ja vuorimaata. Järvialueilla pellon osuus on toistakymmentä prosenttia. Suuri osa pelloista on raivattu valtavia järvialtaita reunustaville savikoille.

OMINAISPIIRTEET:

Maisemakuvassa heijastuu edustava viljely- ja asutusmaisema Pinteleenjärven rannoilla. Pinteleen kulttuurimaisema on perinteistä viljelymaisemaa, jossa huomio kiinnittyy loivasti kumpuileviin peltoihin ja hyvin säilyneeseen ikivanhan tien varren maisemaan. Pitkäaikainen asutus näkyy selkeästi maisemakuvassa vanhojen talonpoikais- ja kartanorakennusten muodossa ja lukumäärässä.

Pintelejärvi on kaakossa yhteydessä Ilmolanselkään ja luoteessa Ruotsilanselkään. Alue kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Pellot sijaitsevat Pintelejärveä ympäröivillä rannoilla. Asutus on sijoittunut peltojen keskellä oleville kumpareille tai pellon ja metsän reunavyöhykkeille. Alueen läpi kulkee kaakko-luodesuuntaisesti Lammin-Hauhon-Pälkäneen-Pyynikin jykevä saumamuodostumajakso, joka on näkyvissä Pinteleenjärven kaakkoisrannalla Laitikkalassa. Pinnanmuotojen vaihtelun perusteella Pälkäne on perusosiltaan kankaremaata. Siinä on paljon 10 – 20 m ympäristöään ylemmiksi kohoavia kumpuja ja mäkiä.

Harhalan ja Laitikkalan asutus on rautakautista perua. Laitikkalassa Tanilan rakennukset muodostavat eheän kokonaisuuden. Vanha kyläkeskus on sijainnut nykyisen Ahtilan rakennusryhmän paikkeilla. Harhalan kylässä Värilän pitkä päärakennus edustaa perinteistä hämäläistä rakentamistapaa. Harhalan kylän Mallasmäen kansakoulu on valmistunut vuonna 1905 arkkitehti Toivo Paatolan piirustusten mukaan. Ylisen tilalla on säilynyt hirsipintaisia talousrakennuksia. Närin kartanoa ympäröi laaja puistoalue ja Pinteleen rantaan johtaa koivukuja. Soinin ja Lassilan tilat muodostavat Kaitamon vanhan kyläkeskuksen, erityisesti Lassilan rakennukset edustavat perinteistä rakennustapaa. Molemmin puolin Pintelettä kulkee historialliset tiet. Vanajaveden seudun ja Kokemäenjokisuun välisistä kulkureiteistä oli keskeisin Hattulan - Pälkäneen, Tammerkosken kautta kulkenut tie. Yleiseksi maantieksi tietä kutsuttiin jo 1400-luvulla.

Kyllönjoen ylitse johtaa kaksi siltaa, joista toinen, Vanha Silta toimi Lauri Törhösen Raja 1918 - elokuvan kuvausten päänäyttämönä 2007. Vapaussodan aikana Laitikkalassa käytiin ankara taistelu. Keväällä 1918 rintama oli hetken aikaa Hauhon reitillä, Kyllönjoen ja Ilmoilanselän pohjoispuolella olivat valkoiset ja eteläpuolella punaiset. Punaiset polttivat taistelun aikana palokranaateilla suurimman osan joen pohjoispuolen taloista ja rakennuksista. Heikkilän pellolle hämeenlinnantien länsipuolelle on pystytetty muistomerkki v. 1918 taistelusta.

Pinteleenjärven molemmin puolin on edustavaa viljelys- ja asutusmaisemaa. Erityisen hyvin on maisema säilyttänyt perinteisen ilmeensä järven lounaisrannalla ikivanhan tien varrella. Harhalan ja Laitikkalan kylien asutus on rautakautista perua. Alueella on runsaasti eri aikakausien muinaisjäännöksiä. Kivikauden asuinpaikkoja, rautakauden hautaröykkiöitä ja uhrikiviä ja historiallisen ajan kaskiröykkiöitä. Järven koillisranta lienee asutettu varhaiskeskiajalla.

Laitikkalan vanha kyläkeskus on sijainnut nykyisen Ahtilan rakennusryhmän paikkeilla. Tien varrella on muinainen uhrikivi, jossa on 30 kuoppaa. Kaitamon kylässä vanhan kyläkeskuksen muodostavat Soinin ja Lassilan tilat.

Äimälän Klemola on hyvin monipuolinen, luonnoltaan ja maisemaltaan arvokas kokonaisuus. Se sisältää kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaita vanhoja tilakokonaisuuksia, laidunalueita, rauhoitettuja lehtojensuojelualueita sekä muinaisjäännöksiä. Metsäsaarekkeiden laikuttama perinteinen viljelymaisema vanhoine rakennuksineen ja laitumineen muodostaa pienipiirteisen ja monipuolisen kokonaisuuden. Äimälä on laaja lehto- ja perinneympäristöalue sekä arvokas luontotyyppien kokonaisuus. Edustavilla lehtokasvillisuusalueilla esiintyy harvinaisia eläin-, kasvi- ja sienilajeja. Äimälän Huhdanniemessä on vanha kalkkikaivos.

Kankaisten kartanoalue sijaitsee Ruotsilanselän koillisrannalla. Kankaisten kartano on muodostettu 1500- ja 1600-lukujen taitteessa. Luutnantti K. J. Boman rakennutti nykyisen kartanon päärakennuksen. Peltoaukean pohjoisreunalle on tullut viime vuosina uutta rakennuskantaa.

RAJAUS:

Rajausta laajennetaan käsittämään Ruotsilanselän rannat, Äimälän arvokkaat luontokohteet sekä Kankaisten maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (akm). Myös Kuiseman peltoaukea on otettu kokonaisuudessaan maisema-alueen rajauksen sisään.

KUVAT:

Pinteleen järven ympäristön pellot ovat laakeita ja yhtenäisiä.

Rantoja reunustaa monin paikoin puustoinen kaistale.

Kankaisten peltoa.

Asutus on sijoittunut tyypillisesti metsäisille kumpareille.

LÄHDE: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]

Kankainen, Kankainen. Kankaisten kartano on muodostettu 1500- ja 1600-lukujen taitteessa. Luutnantti K.J. Boman rakennutti vuonna 1867 yksikerroksisen, uusklassillisen päärakennuksen. Rakennusta ympäröi tuuhea puisto. Kartanon eteläpuolella laskeutuvat viljelykset Mallasveden rantaan.

Pinteleen kulttuurimaisema. Pinteleen järven molemmin puolin on edustavaa viljelys- ja asutusmaisemaa. Erityisen hyvin on maisema säilyttänyt perinteisen ilmeensä järven lounaisrannalla ikivanhan tien varrella. Harhalan ja Laitikkalan kylien asutus on rautakautista perua. Harhalassa, Kaitamossa ja Laitikkalassa on rautakautisia kalmistoja. Laitikkalan kylässä on lisäksi uhrilähde ja uhrikivi. Järven koillisranta lienee austettu varhaiskeskiajalla.

- Harhalan kylässä Värilän pitkä päärakennus edustaa perinteistä talonpoikaista rakentamistapaa. Harhalan kansakoulu Mallasmäessä on valmistunut vuonna 1905 arkkitehti Toivo Paatolan piirustusten mukaan. Ylisen tilalla on säilynyt joukko hirsipintaisia talousrakennuksia.

- Närin kartanoa ympäriöi laaja puistoalue ja Pinteleen rantaan johtaa koivukuja. Kaksikerroksinen puinen päärakennus on vuodelta 1920. Se on arkkitehti A. Lindqvistin piirtämä.

- Kaitamon kylässä muodostavat soinin ja Lassilan tilat vanhan kyläkeskuksen. Lassilan rakennusryhmä edustaa perinteistä rakentamistapaa.

- Laitikkalan Tanilan rakennukset muodostavat eheän kokonaisuuden. Päärakennus on vuodelta 1905, muut rakennukset, kuten sotamiehen tupa ja väenpirttii, ovat vanhempia.

- Laitikkalan vanha kyläkeskus on sijainnut nykyisen Ahtilan rakennusryhmän paikkeilla. Tien varrella on muinainen uhrikivi, jossa on 30 kuoppaa. Puntilan tilalla on aitta vuodelta 1720.

- Ruokolan lehtikuuset; Ruokolan lehtikuusimetsikkö on peräisin Iltasmäessä sijainneen taimitarhan istutuksista, puilla on ikää lähes sata vuotta.

- Iltasmäen arboretum; monia eri puulajeja (ulkolaisia) kasvava metsikkö Harhalan koulun länsipuolella; myös jäänne Iltasmäen taimitarhan toiminnasta.

Kuiseman kartano ja kulttuurimaisema, Kuisema. Kuiseman vanhan ratsutilan klassistinen päärakennus on valmistunut vuonna 1921 professori C. Lindbergin piirustusten mukaan. Tiilinen rakennus on rapattu ja sitä kattaa päistään aumattu mansardikatto. Rakennuksen ympärillä on lehtevä puisto sekä vaihtelevaa viljelysmaisemaa.