2. Kurun ulkomuseo: siirrettyjä rakennuksia, mm. Hainarin sotilasvirkatalosta siirretty vänrikin tupa

3. Koskin tilan kantatalo

4. Myllytoimintaan liittyvät asuinrakennukset

5. Mäellä ja rantaa mukailevan tien varressa pienasutusta ja huviloita 1900-luvun alusta

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Kurun ulkomuseo, Keihäslahti. Kurun ulkomuseo sijaitsee Keihäslahteen laskevan puron varrella kansakoulun vieressä. Museoalueella on ns. Vänrikki Stoolin tupa, joka on alunperin sijainnut Hainarin sotilasvirkatalon alueella. Tuvassa asusti tällöin vänrikki Cral Gustaf Polviander, jota nuori J.L. Runeberg haastatteli Suomen sotaan liittyvistä muistoista. Tämän vuosisadan vaihteessa tupa siirrettiin Turun linnan museoalueelle, kunnes se vuonna 1960 siirrettiin takaisin Kuruun. Samana vuonna ulkomuseoalueelle siirrettiin Rasimäen lahkon jalkamylly, joka on 1800-luvun alkupuolelta. Museoalueella on lisäksi kaksi riima-aittaa, joista vanhempi 1600-luvun lopulta, nuoreampi vuodelta 1737. Kurun luutnantinpuustellista siirretty luhtiaitta on 1810-luvulta.

Keihäslahden kansakoulu. Keihäslahden vuonna 1881 perustettu kansakoulu on Kurun vanhin. Uusrenessanssivuorattu koulurakennus on säilynyt ulkoasultaan alkuperäisenä. Pihajulkisivulla on kaksi pieniruutuista mutterikuistia.

Kosken kulttuurimaisema. Paikka, jossa Keihärjärvi laskee Kurunlahteen, on aiemmin ollut tärkeä mylly- ja kauppakeskus. Myllyn vieressä on kolme asuinrakennusta vuosisadan vaihteesta. Koski on maisemallisesti erittäin viehättävä hyvin säilyneinen uittoränneineen. Ylhäällä mäellä sijaitsee Kosken tilan rakennusryhmä, joka on aiemmin muodostanut umpipihan susiportteineen. Molemmat asuinrakennuset ovat vanhoja. Sekä Kosken että Parkkuunkosken myllymaisemat kokivat vaurioita kesän 1988 tulvissa, kun suojaavat betoniseinät murtuivat. Kosken myllyn alueella vauroita tuli rantapengermiin, mutta Parkkuunkoskella myös ylämylly vaurioitui osin.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]