Viialan Karjalaiset perustettiin 1947. Toiminnan tarkoitus oli olla yhdyssiteenä Viialaan sijoitettujen noin 450 karjalaisen kesken. Viialaan sijoitettiin aluksi maanviljelysväestöä Sakkolasta ja tehdasväestöä Harlusta. Myöhemmin asukkaita tuli lähes kaikista luovutetun alueen kylistä ja kaupungeista.

1950-luvulla useilla Suomen paikkakunnilla, minne karjalaista siirtoväkeä oli sijoittunut, alettiin pystyttää muistomerkkejä Karjalaan jääneiden vainajien muistolle. Viialan Karjalaiset tekivät samoin ja järjestivät keräyksen muistomerkin rahoittamiseksi. Rahoitusta kerättiin vain karjalaisten keskuudesta. Seuran silloinen puhemies Eero Kirves oli asiassa aktiivisesti mukana. Viialan seurakunta lupasi muistomerkille paikan hautausmaalta ja patsaan perustustyöt.

Viialan Karjalaseura valitsi Karjalaliiton patsasmalleista taiteilija Kirsti Liimataisen vuonna 1952 suunnitteleman mallin. Patsaan paljastusjuhla pidettiin 21.8.1955.

Myöhemmin Toijalan Karjalaseura muutti nimensä Akaan Karjalaseuraksi, johon liittyi myös jäseniä Viialasta.

KUVAUS

Muistomerkki on kiiltäväksi hiottu, leveä vaakakivi, jonka vasemmassa päädyssä on pystykivi. Pystykivessä on reliefinä kaksi ylös kohotettua kättä ja niiden yläpuolella kruunu. Pystykiven vasemmalla puolella on jykevä kivimalja. Vaakakivessä on kaiverrettu risti ja oikeassa päädyssä teksti "Karjalassa ikiuntaan nukkuvien muistolle. Siellä nyt he kanneltansa riemuissansa karitsalle soittavat". Muistomerkin kuva-aihe on toisinto Karjalan vaakunasta.

KARJALAN VAAKUNA

Karjalan vaakunan punaisessa kentässä on kultainen kruunu ja sen alapuolella kaksi esiin työntyvää, toisiaan vastaan iskevää käsivartta, joista oikea, haarniskoitu pitelee miekkaa ja vasen, rengaspanssarin peittämä paljaassa kädessä käyrää sapelia; kaikki hopeaa; paitsi aseiden kahvat ja haarniskan liitosvanteet kultaa.

Karjalan vaakuna tunnetaan vuodelta 1562, jolloin Suomen maakunnat saivat oman tunnuksen. Karjalan vaakunan kaksi käsivartta ilmensivät Karjalan rajamaakunta-asemaa. Vaakunasta tehtyjen selitysten mukaan kruunu kuvaa Karjalaa, josta länsi ja itä kiistelevät. Vastakkain olevat miekka ja sapeli kuvaavat länttä ja itää, kahta eri kulttuuripiiriä, joiden vaikutusalueella Karjala sijaitsee.

Karjalan vaakunasta tuli Pohjois-Karjalan maakuntavaakuna toisen maailman sodan jälkeen. Karjalan vaakuna on myös osana Etelä-Karjalan läänin vaakunaa.

(https://www.karjalanliitto.fi/karjala_ja_karjalaisuus/karjalan_tunnukset)

Muistomerkki sijaitsee Viialan hautausmaan eteläreunalla, osasto A:n eteläpuolella. Teos on sijoitettu pienen kumpareen päälle korkeiden mäntyjen katveeseen. Teos on hieman huomaamaton ja näkyy parhaiten rivien 5 ja 6 väliseltä käytävältä. Muistomerkin edustalla on nurmikkoa, ympärillä alppiruusuja ja havuja. Etupuolella on liuskekiviä ja leveä istutusalue, jota seurakunta hoitaa. Kumpareella kasvaa mm. korkeita mäntyjä ja kuusia. Muistomerkki on valaistu.

Viialan Sanomat 1955

Karjala-lehti 1955

Karjalan liitto