Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Pyynikin rinteessä, Palomäentien varressa sijaitseva Haapasen huvilana tunnettu rakennus on rakennusinsinööri Veikko Kallion suunnittelema. Klassismia henkivä rakennus valmistui apteekkari Haapasen asuinpalatsiksi vuonna 1929. Sittemmin useissa käyttötarkoituksissa palvelut rakennus on tarkoitus peruskorjata ja muuttaa oppilaitoskäyttöön. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut rakennusluvan aineistoihin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Rakennus sijaitsee Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (Museovirasto, RKY-inventointi 2009). RKY-aluerajaus on merkitty voimassa olevaan yleiskaavaan ja Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040. RKY-alueita koskevat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden perusteella maankäytön suunnittelun lähtökohtana tulee olla alueen arvojen säilyminen. Lisäksi tontilla on voimassa vuonna 2016 hyväksytty asemakaava, jossa rakennus ja pihan piirteet on suojeltu yksityiskohtaisin suojelumerkinnöin (sj-18, s-piha3, sr-11 sekä yleismääräys). Vaalittavina ominaispiirteinä mainitaan mm. pihan yleisilme, aidat, portaat, pengerrykset ja portit sekä huvilan julkisivut, tulisijat, pilarit, väliovet, seinämaalaukset, portaat ja porraskaiteet. Merkinnät perustuvat asemakaavanmuutosta varten laadittuun rakennushistoriaselvitykseen (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2014), josta käyvät hyvin ilmi rakennuksen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot.

Peruskorjaussuunnitelmia on esitelty maakuntamuseolle alustavasti maastokäynnillä 18.9.2020 ja tarkentuneita hissi- ja aitasuunnitelmia työneuvottelussa 29.12.2020. Suunniteltuja pihaa koskevia muutoksia ovat: pihan yleinen kunnostus ja ennallistaminen, puuston harventaminen, tontin takasivun 1990-2000-luvun autokatoksen purkaminen, jätekatoksen kunnostus ja esteettömän pihaluiskan rakentaminen rakennuksen taakse. Toimenpiteet ovat perusteltuja, osin kohentavia ja osin esteettömyyttä parantavia. Puusto on nykyisellään tiheä ja kasvanut korkeaksi. Sen harventaminen parantaa rakennuksen näkymistä katutilaan, mikä on varsin kannatettavaa. Myös muu pihan kunnostus on eduksi, sillä tontti on ollut pitkään hoitamaton. Pihan pinnat ja kasvillisuus tulisi kunnostaa nykyisiä materiaaleja ja lajikkeita säästäen tai mikäli välttämätöntä, uusia nykyistä tai alkuperäistä vastaaviksi välttäen moderneja teollisia materiaaleja ja jalostettuja kasvilajeja. Selkeästi myöhemmin lisätyt rakenteet, kuten valaisimet, keinut ja muut lasten leikkivälineet voidaan poistaa. Olennaista on säilyttää rinnepihan pääpiirteet sekä Palomäentien reunan tukimuurin, sisäänkäynnille johtavien pääportaiden ja takorautaisten porttien materiaalit, ilme ja detaljiikka.

Edellä mainittujen muutosten lisäksi tontin molemmilla sivuilla oleva vanha aita on tarkoitus purkaa ja korvata uudella pääosin kivirakenteisella aidalla. Nykyiset tontin sivujen aidat eivät vaikuta alkuperäiseltä, eivätkä rakennuksen tyyliin sopivilta, ja niiden uusiminen on siten mahdollista. Aidan suunnitelmapiirros ei ole sisältynyt lausuntoaineistoon, mutta esitettyjen alustavien aitasuunnitelmien perusteella uusi aita muodostuisi matalasta kivisestä perustuksesta, kivisistä tolpista sekä niiden väliin tulevista takorautaisista osista. Alustavasti arvioiden aita vaikuttaa hyväksyttävältä. Tarkempi aitasuunnitelma, mielellään rinnemaastoon havainnollistettuna, pyydetään vielä ennen rakennustöihin ryhtymistä toimittamaan nähtäväksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Suunniteltuja rakennuksen julkisivuja koskevia muutoksia ovat: rakennuksen taakse lisätään rungon ulkopuolinen hissi, konesaumattu peltikate uusitaan ja kattoterassi lasitetaan. Hissin sijoittamisessa on tutkittu useita vaihtoehtoja. Valittu sijoituspaikka rakennuksen rinteen puoleisella lounaissivulla on onnistunut. Se ei näy katumaisemaan, eikä edellytä laajoja purkutöitä sisätiloissa. Lasiseinäisenä, osin heijastavana hissi eroaa selkeästi omaksi moderniksi, mutta kokonaisuudelle alistuvaksi lisäksi. Kattomateriaalin uusiminen alkuperäistä muistuttavaksi konesaumapeltikatoksi on niin ikään hyväksyttävissä ja edesauttaa merkittävästi rakennuksen säilymistä. Katon lounaislappeeseen ilmeisesti 1990-luvulla lisätty sisäänvedetty parveke tai terassi on osoittautunut kosteusteknisesti haastavaksi. Lasittaminen vähentää rakenteiden kosteusrasitusta, eikä näy kaupunkikuvaan, joten sen toteuttaminen on mahdollista. Edellä mainittujen lisäksi alkuperäiset ikkunat, julkisivurappaus ja koristeosat on tarkoitus kunnostaa perinteisin materiaalein, entistäen, mitä on pidettävä erinomaisena. Hankkeen julkisivujen ilmeeseen ja kaupunkikuvaan vaikuttavat muutokset ovat katsottavissa vähäisiksi ja suojelumääräysten mukaisiksi. Rakennuksen keskeiset piirteet, kuten julkisivujen ilme ja alkuperäiset ovet, ikkunat ja koristeaiheet säilyvät.

Suunniteltuja rakennuksen sisätiloja koskevia muutoksia ovat mm. talotekniikan uudistaminen, käyttötarkoituksen muutokset ja sisäpintojen uusiminen. Sisätilojen ilme on pääosin peräisin 1960-2000-lukujen muutosten ajalta. Alkuperäisiä rakennusosia, materiaaleja ja pintoja on säilynyt vain vähän ja näiden, suojelumääräyksissäkin mainittujen piirteiden on aiempien neuvottelujen perusteella tarkoitus säilyä myös nyt. Myös alkuperäiset kantavat väliseinät ja tilajaon perusperiaate säilytetään. Sisätilamuutokset ovat näillä ehdoin hyväksyttäviä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Haapasen huvilan peruskorjaus- ja muutossuunnitelmat on tehty huolellisesti, asiantuntevalla otteella, rakennuksen kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot sekä suojelumääräykset huomioiden. Maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä hankkeelle.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Pyynikin rinteessä, Palomäentien varressa sijaitseva Haapasen huvilana tunnettu rakennus on rakennusinsinööri Veikko Kallion suunnittelema. Klassismia henkivä rakennus valmistui apteekkari Haapasen asuinpalatsiksi vuonna 1929. Sittemmin useissa käyttötarkoituksissa palvelut rakennus on tarkoitus peruskorjata ja muuttaa oppilaitoskäyttöön. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut rakennusluvan aineistoihin ja toteaa hankkeesta seuraavaa.

Rakennus sijaitsee Pyynikinrinteen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön alueella (Museovirasto, RKY-inventointi 2009). RKY-aluerajaus on merkitty voimassa olevaan yleiskaavaan ja Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040. RKY-alueita koskevat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden perusteella maankäytön suunnittelun lähtökohtana tulee olla alueen arvojen säilyminen. Lisäksi tontilla on voimassa vuonna 2016 hyväksytty asemakaava, jossa rakennus ja pihan piirteet on suojeltu yksityiskohtaisin suojelumerkinnöin (sj-18, s-piha3, sr-11 sekä yleismääräys). Vaalittavina ominaispiirteinä mainitaan mm. pihan yleisilme, aidat, portaat, pengerrykset ja portit sekä huvilan julkisivut, tulisijat, pilarit, väliovet, seinämaalaukset, portaat ja porraskaiteet. Merkinnät perustuvat asemakaavanmuutosta varten laadittuun rakennushistoriaselvitykseen (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2014), josta käyvät hyvin ilmi rakennuksen poikkeuksellisen merkittävät kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot.

Peruskorjaussuunnitelmia on esitelty maakuntamuseolle alustavasti maastokäynnillä 18.9.2020 ja tarkentuneita hissi- ja aitasuunnitelmia työneuvottelussa 29.12.2020. Suunniteltuja pihaa koskevia muutoksia ovat: pihan yleinen kunnostus ja ennallistaminen, puuston harventaminen, tontin takasivun 1990-2000-luvun autokatoksen purkaminen, jätekatoksen kunnostus ja esteettömän pihaluiskan rakentaminen rakennuksen taakse. Toimenpiteet ovat perusteltuja, osin kohentavia ja osin esteettömyyttä parantavia. Puusto on nykyisellään tiheä ja kasvanut korkeaksi. Sen harventaminen parantaa rakennuksen näkymistä katutilaan, mikä on varsin kannatettavaa. Myös muu pihan kunnostus on eduksi, sillä tontti on ollut pitkään hoitamaton. Pihan pinnat ja kasvillisuus tulisi kunnostaa nykyisiä materiaaleja ja lajikkeita säästäen tai mikäli välttämätöntä, uusia nykyistä tai alkuperäistä vastaaviksi välttäen moderneja teollisia materiaaleja ja jalostettuja kasvilajeja. Selkeästi myöhemmin lisätyt rakenteet, kuten valaisimet, keinut ja muut lasten leikkivälineet voidaan poistaa. Olennaista on säilyttää rinnepihan pääpiirteet sekä Palomäentien reunan tukimuurin, sisäänkäynnille johtavien pääportaiden ja takorautaisten porttien materiaalit, ilme ja detaljiikka.

Edellä mainittujen muutosten lisäksi tontin molemmilla sivuilla oleva vanha aita on tarkoitus purkaa ja korvata uudella pääosin kivirakenteisella aidalla. Nykyiset tontin sivujen aidat eivät vaikuta alkuperäiseltä, eivätkä rakennuksen tyyliin sopivilta, ja niiden uusiminen on siten mahdollista. Aidan suunnitelmapiirros ei ole sisältynyt lausuntoaineistoon, mutta esitettyjen alustavien aitasuunnitelmien perusteella uusi aita muodostuisi matalasta kivisestä perustuksesta, kivisistä tolpista sekä niiden väliin tulevista takorautaisista osista. Alustavasti arvioiden aita vaikuttaa hyväksyttävältä. Tarkempi aitasuunnitelma, mielellään rinnemaastoon havainnollistettuna, pyydetään vielä ennen rakennustöihin ryhtymistä toimittamaan nähtäväksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Suunniteltuja rakennuksen julkisivuja koskevia muutoksia ovat: rakennuksen taakse lisätään rungon ulkopuolinen hissi, konesaumattu peltikate uusitaan ja kattoterassi lasitetaan. Hissin sijoittamisessa on tutkittu useita vaihtoehtoja. Valittu sijoituspaikka rakennuksen rinteen puoleisella lounaissivulla on onnistunut. Se ei näy katumaisemaan, eikä edellytä laajoja purkutöitä sisätiloissa. Lasiseinäisenä, osin heijastavana hissi eroaa selkeästi omaksi moderniksi, mutta kokonaisuudelle alistuvaksi lisäksi. Kattomateriaalin uusiminen alkuperäistä muistuttavaksi konesaumapeltikatoksi on niin ikään hyväksyttävissä ja edesauttaa merkittävästi rakennuksen säilymistä. Katon lounaislappeeseen ilmeisesti 1990-luvulla lisätty sisäänvedetty parveke tai terassi on osoittautunut kosteusteknisesti haastavaksi. Lasittaminen vähentää rakenteiden kosteusrasitusta, eikä näy kaupunkikuvaan, joten sen toteuttaminen on mahdollista. Edellä mainittujen lisäksi alkuperäiset ikkunat, julkisivurappaus ja koristeosat on tarkoitus kunnostaa perinteisin materiaalein, entistäen, mitä on pidettävä erinomaisena. Hankkeen julkisivujen ilmeeseen ja kaupunkikuvaan vaikuttavat muutokset ovat katsottavissa vähäisiksi ja suojelumääräysten mukaisiksi. Rakennuksen keskeiset piirteet, kuten julkisivujen ilme ja alkuperäiset ovet, ikkunat ja koristeaiheet säilyvät.

Suunniteltuja rakennuksen sisätiloja koskevia muutoksia ovat mm. talotekniikan uudistaminen, käyttötarkoituksen muutokset ja sisäpintojen uusiminen. Sisätilojen ilme on pääosin peräisin 1960-2000-lukujen muutosten ajalta. Alkuperäisiä rakennusosia, materiaaleja ja pintoja on säilynyt vain vähän ja näiden, suojelumääräyksissäkin mainittujen piirteiden on aiempien neuvottelujen perusteella tarkoitus säilyä myös nyt. Myös alkuperäiset kantavat väliseinät ja tilajaon perusperiaate säilytetään. Sisätilamuutokset ovat näillä ehdoin hyväksyttäviä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Haapasen huvilan peruskorjaus- ja muutossuunnitelmat on tehty huolellisesti, asiantuntevalla otteella, rakennuksen kulttuurihistorialliset, arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot sekä suojelumääräykset huomioiden. Maakuntamuseo puoltaa rakennusluvan myöntämistä hankkeelle.