rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Kahimala on vanha yksinäistalo ja asuinpaikka. Vanhaa rakennuskantaa edustavat asuinrakennus, navetta, vilja-aitta ja riihi. Liittyy Rautaveden vanhaan kulttuurimaisemaan.

Kahimalan pihapiirissä on asuinrakennus (1880-luku), navetta (1900-l alkup.) konehalli (1982) vilja-aitta (1900-l)

savusauna (1930-l) riihi (1800-l) paja ja (1900-l alkup.) Lisäksi pihassa on uudehko leikkimökki. Radan takana on kaksi lautarakenteista suulia 1930-luvulta. Pihatien varrella on talon hirsirakenteinen kuivuri, joka ei kuulu tilan maihin. Vuokrattu tilalle.

Asuinrakennus n. 8x28 m on rakennettu yhtenäiselle lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Rakennus on vuorattu vuodelta 1975 olevalla peiterimavuorauksella, maali on punamultaa 1990-luvun lopulta. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, ikkunat uusittu vuonna 2000. Rakennuksen keskellä on satulakattoinen poikkipääty, jonka molemmin puolin on valkoiseksi maalattu ns. mutterikuisti. 5-lapekatto, joka on katettu pellillä. Kuistin vuoraus, ikkunat ja katot ovat uusittu. Rakennuksen satulakatto on katettu betonitiilellä 1940/50-luvulla.

Hirsirunkoinen navetta on rakennettu kivijalalle. Rakennus on rakennettu 1800-luvulla ja uusittu vuonna 1927. Ruutuikkunat. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Rakennusta on laajennettu lautarakenteisella varasto-osalla länsipäästä. Nykyisin varastokäytössä. Eläimistä luovuttiin 2001. Rakennuksessa on nykyisin 20 kania.

Vilja-aitta on rakennettu betonisokkelille. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu peiterimavuorauksella. Aitta siirretty 1930-luvulla nykyiselle paikalle.

Paririihi, välissä luuva, kyljessä varastorakennus. Rakennus on tehty nurkkakiville, pitkänurkkainen hirsirunko. Nykyisin konesuojana, rakenteita avattu.

Betonisokkelille tehdyssä Savusaunassa on lyhytnurkkainen hirsirunko, betonitiilikatto. Konehallin paikalla on aikaisemmin ollut 1930-luvulla rakennettu talousrakennus, jossa oli mm. talli, ratashuone. Se tuhoutui tulipalossa 1980-luvun alussa.

Kahimala on vanha yksinäistalo vanhalla asuinpaikalla. Nykyinen paikka on ollut asuttu jo 1640-luvulla. Pietilän suvulla tila on ollut vuodesta 1916 alkaen. Silloin sen osti Väinö Oskari Pietilä. Hänen jälkeen vuodesta 1958 isäntänä olivat Antti ja Eila Pietilä. Nykyinen isäntä aloitti 1987. Tilalla viljellään viljaa.

Kahimalan pihapiiri sijaitsee pienellä harjanteella lähellä junarataa. Suojaisaa pihapiiriä reunustavat asuinrakennus, konehalli ja navetta. Eteläpuolella on suojana talon vieressä omenatarha. Lisäksi on suuria hopeamäntyjä ja nuorempia tammipuita. Tilakeskusta ympäröivät pienet peltoalueet. Länsipuolella nousee kivinen rinne, joka päättyy kuusivaltaiseen metsäalueeseen. Eteläpuolella on lähellä junarata. Ruoksamon kylästä tulevan Kahimalantien varrella on eri-ikäistä rakennuskantaa, enimmäkseen radan eteläpuolella.

Rakennetun ympäristön säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinittää erityistä huomiota. Erityisesti pitäisi huolehtia että asuinrakennus, navetta, vilja-aitta, riihi ja paja säilyvät. Rakennusten mahdollisissa korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Myös ympäröivä maisema pitäisi säilyttää avoimena. Uudisrakentaminen pihapiirin ydinalueelle ei ole suotavaa ja muualle sijoitettuna uudisrakentamisessa tulee tarkkaan huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Pihassa olevat mahdolliset asutushistorialliset jäänteet on kartoitettava ennen tulevia maankäyttö- ja rakennushankkeita.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Suuri Maatilakirja II, Kuopio 1964.

Pietilä Matti, haastattelu syyskuussa 2003