Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä viitesuunnitelmasta. Maakuntamuseo on osallistunut kaavan työkokoukseen 3.2.2023 ja aloituskokoukseen 30.3.2023. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Suunnittelualue sijaitsee Taatalan kaupunginosassa osoitteessa Punaladonkuja 1. Alue rajautuu pohjoisessa ja idässä Punaladontiehen ja Punaladonkujaan, etelässä Taatalantiehen ja lännessä Koivistontiehen. Kiinteistöillä sijaitsee yhdeksän kerrostaloa käsittävä Koivistontien rintamamiestalot -niminen kerrostaloyhtiö.
Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on koilliskulmassa sijaitsevan tontin rakennusoikeuden lisääminen siten, että aluetta voidaan täydentää yhdellä uudella viisikerroksisella asuinkerrostalolla. Aiotulla rakennuspaikalla sijaitsee paikoitusalue ja toinen kahdesta autotallista. Kaupungin tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset ympäristöönsä sopeutuvalle täydennysrakentamiselle.
Taloyhtiön rakennukset on inventoitu osana Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (1940-1960-luvut) - HIPPOSKYLÄ, RANTAPERKIÖ, RAHOLA, JÄRVENSIVU, RAUTAHARKKO, TAATALA -selvitystä (FCG 2010). Rintamamieskerrostalot lukeutuvat II maailmansodan jälkeiseen maanhankintalakiin liittyvään asutustoimintaan. Maanhankinta kohdistui pääasiassa maaseudulle, jolloin kaupunkilaisille rintamamiehille luovutetut tontit olivat usein liian kaukana työpaikasta, minkä johdosta monet luopuivat maansaantioikeudestaan. Lakia muutettiin vuonna 1949 siten, että perheettömät ja maanhankintaoikeudesta luopuneet rintamamiehet pääsivät osakkaiksi asunto-osakeyhtiöihin. Tampereen kaupunki perusti vuonna 1960 asunto-osakeyhtiön maansaantioikeutta vailla oleville rintamamiehille ja luovutti sille kolme korttelia Taatalasta.
Rakennukset on suunnitellut arkkitehti SAFA Pekka Sivula vuonna 1961 ja ne ovat valmistuneet vuoteen 1963 mennessä. Kokonaisuus sijoittuu Koivistontien molemmille puolille. Siihen kuuluu Punaladonkujan puolella viisi asuinkerrostaloa, joista läntisimpään liittyy yksikerroksinen liikesiipi. Taatalantien puolella on kolme pistetaloa ja lamellimainen, 6-kerroksinen asuin- ja liiketalo. Muut talot ovat 3-4 kerroksen korkuisia, kerrostasoissa on puolen kerroksen vaihtelu rakennuksen eri puolilla. Rakennusten ulkoarkkitehtuurille tärkeitä ominaispiirteitä ovat julisivujen tiili- ja rappauspinnat, horisontaalisesti sommitellut ikkuna-aukotukset, sisäänvedetyt tuuletusparvekkeet ja ranskalaiset parvekkeet asunnoissa sekä epäsymmetrinen, kauttaaltaan pellitetty, murrettu harjakatto. Talot on toteutettu puolielementtittekniikalla. Taloyhtiön pihapiiri Koivistontien molemmin puolin on puistomainen ja väljästi rakennettu. Viheralueiden suunitelman laati kaupungin puutarhaneuvoja Mauno Hellman. Punaladonkujan alkupäässä on parkkialueet. Uutta kaavassa olivat erilliset autotallirakennukset.
Kokonaisuus on kulttuurihistoriallisesti, arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennusteknisesti edustava ja erinomaisesti säilynyt esimerkki aikakautensa korkeatasoisesta lähiösuunnittelusta ja sosiaalisesta rakennustuotannosta. Selvityksessä niiden on katsottu olevan Taatalan kiinnostavin rakennuskokonaisuus ja oleellinen osa alueen kaupunkikuvallista identiteettiä. Kokonaisuus kuuluu Tampereen 1960–luvun alun edustavimpaan rakennusperintöön. Selvityksessä suunnittelualue on osoitettu punaisella aluemerkinnällä, jolla on osoitettu muutoksille herkät, aikakautensa edustavat asuinalueet ja alueiden osat, joissa korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyneet.
Rakennusten huomattavat ja monipuoliset arvot huomioiden maakuntamuseo esittää, että suunnittelualueen rakennuksille osoitetaan sopivat suojelumerkinnät.
Maakuntamuseo katsoo, että täydennysrakentaminen esitetylle paikalle on mahdollista, mikäli uudisrakennus sovitetaan hienovaraisesti ympäröivään rakennuskantaan. Alustavista luonnosvaihtoehdoista maakuntamuseo katsoi version 2 sopivan paikalle parhaiten. Suunnitelman heikkoutena pidettiin jossakin määrin näkymän sulkeutumista korttelin sisäosasta katsottuna, muilta osin se säilyttäisi korttelirakenteen ennallaan. Lausuntopyynnön mukana toimitetussa viitesuunnitelmassa uudisrakennuksen runko on nivelletty siten, että se muodostuu kahdesta noppamaisesta massasta. Kumpikun puolisko on tällöin vain hieman yksittäistä pistetaloa kookkaampi. Kattomuodoksi on valittu porrastettu tasakatto. Uudisrakennuksen ulkoarkkitehtuuria on mahdollista kommentoida tarkemmin sitten, kun viitesuunnittelu etenee valkomassamallia pidemmälle. Maakuntamuseo huomauttaa, että osassa viitesuunnitelman ilmakuvamallinteista on Taatalankadun puolelle lisätty yksi pistetalo.
Korttelialueen suunnittelussa on syytä huomioida, että selvityksessä yhtenä korttelin ominaispiirteenä mainitaan 1960-luvulle tyypilliset erilliset autotallirakennukset. Tältä pohjalta on syytä tutkia myös vaihtoehto, jossa lännen puoleinen autotalli säilytetään.
Lähiöselvitys antaa hyvät taustatiedot suunnittelualueen historiasta ja arvoista. Kaikilta osin selvitys ei ole asemakaavatasoinen. Maakuntamuseo esittää, että kaavaselostukseen liitetään keskeiset osat lähiöselvityksestä, jonka tietoja täydennetään mm. rakennusten detaljitason ominaispiirteiden osalta.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun asemakaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä viitesuunnitelmasta. Maakuntamuseo on osallistunut kaavan työkokoukseen 3.2.2023 ja aloituskokoukseen 30.3.2023. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Suunnittelualue sijaitsee Taatalan kaupunginosassa osoitteessa Punaladonkuja 1. Alue rajautuu pohjoisessa ja idässä Punaladontiehen ja Punaladonkujaan, etelässä Taatalantiehen ja lännessä Koivistontiehen. Kiinteistöillä sijaitsee yhdeksän kerrostaloa käsittävä Koivistontien rintamamiestalot -niminen kerrostaloyhtiö.
Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on koilliskulmassa sijaitsevan tontin rakennusoikeuden lisääminen siten, että aluetta voidaan täydentää yhdellä uudella viisikerroksisella asuinkerrostalolla. Aiotulla rakennuspaikalla sijaitsee paikoitusalue ja toinen kahdesta autotallista. Kaupungin tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset ympäristöönsä sopeutuvalle täydennysrakentamiselle.
Taloyhtiön rakennukset on inventoitu osana Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (1940-1960-luvut) - HIPPOSKYLÄ, RANTAPERKIÖ, RAHOLA, JÄRVENSIVU, RAUTAHARKKO, TAATALA -selvitystä (FCG 2010). Rintamamieskerrostalot lukeutuvat II maailmansodan jälkeiseen maanhankintalakiin liittyvään asutustoimintaan. Maanhankinta kohdistui pääasiassa maaseudulle, jolloin kaupunkilaisille rintamamiehille luovutetut tontit olivat usein liian kaukana työpaikasta, minkä johdosta monet luopuivat maansaantioikeudestaan. Lakia muutettiin vuonna 1949 siten, että perheettömät ja maanhankintaoikeudesta luopuneet rintamamiehet pääsivät osakkaiksi asunto-osakeyhtiöihin. Tampereen kaupunki perusti vuonna 1960 asunto-osakeyhtiön maansaantioikeutta vailla oleville rintamamiehille ja luovutti sille kolme korttelia Taatalasta.
Rakennukset on suunnitellut arkkitehti SAFA Pekka Sivula vuonna 1961 ja ne ovat valmistuneet vuoteen 1963 mennessä. Kokonaisuus sijoittuu Koivistontien molemmille puolille. Siihen kuuluu Punaladonkujan puolella viisi asuinkerrostaloa, joista läntisimpään liittyy yksikerroksinen liikesiipi. Taatalantien puolella on kolme pistetaloa ja lamellimainen, 6-kerroksinen asuin- ja liiketalo. Muut talot ovat 3-4 kerroksen korkuisia, kerrostasoissa on puolen kerroksen vaihtelu rakennuksen eri puolilla. Rakennusten ulkoarkkitehtuurille tärkeitä ominaispiirteitä ovat julisivujen tiili- ja rappauspinnat, horisontaalisesti sommitellut ikkuna-aukotukset, sisäänvedetyt tuuletusparvekkeet ja ranskalaiset parvekkeet asunnoissa sekä epäsymmetrinen, kauttaaltaan pellitetty, murrettu harjakatto. Talot on toteutettu puolielementtittekniikalla. Taloyhtiön pihapiiri Koivistontien molemmin puolin on puistomainen ja väljästi rakennettu. Viheralueiden suunitelman laati kaupungin puutarhaneuvoja Mauno Hellman. Punaladonkujan alkupäässä on parkkialueet. Uutta kaavassa olivat erilliset autotallirakennukset.
Kokonaisuus on kulttuurihistoriallisesti, arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja rakennusteknisesti edustava ja erinomaisesti säilynyt esimerkki aikakautensa korkeatasoisesta lähiösuunnittelusta ja sosiaalisesta rakennustuotannosta. Selvityksessä niiden on katsottu olevan Taatalan kiinnostavin rakennuskokonaisuus ja oleellinen osa alueen kaupunkikuvallista identiteettiä. Kokonaisuus kuuluu Tampereen 1960–luvun alun edustavimpaan rakennusperintöön. Selvityksessä suunnittelualue on osoitettu punaisella aluemerkinnällä, jolla on osoitettu muutoksille herkät, aikakautensa edustavat asuinalueet ja alueiden osat, joissa korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyneet.
Rakennusten huomattavat ja monipuoliset arvot huomioiden maakuntamuseo esittää, että suunnittelualueen rakennuksille osoitetaan sopivat suojelumerkinnät.
Maakuntamuseo katsoo, että täydennysrakentaminen esitetylle paikalle on mahdollista, mikäli uudisrakennus sovitetaan hienovaraisesti ympäröivään rakennuskantaan. Alustavista luonnosvaihtoehdoista maakuntamuseo katsoi version 2 sopivan paikalle parhaiten. Suunnitelman heikkoutena pidettiin jossakin määrin näkymän sulkeutumista korttelin sisäosasta katsottuna, muilta osin se säilyttäisi korttelirakenteen ennallaan. Lausuntopyynnön mukana toimitetussa viitesuunnitelmassa uudisrakennuksen runko on nivelletty siten, että se muodostuu kahdesta noppamaisesta massasta. Kumpikun puolisko on tällöin vain hieman yksittäistä pistetaloa kookkaampi. Kattomuodoksi on valittu porrastettu tasakatto. Uudisrakennuksen ulkoarkkitehtuuria on mahdollista kommentoida tarkemmin sitten, kun viitesuunnittelu etenee valkomassamallia pidemmälle. Maakuntamuseo huomauttaa, että osassa viitesuunnitelman ilmakuvamallinteista on Taatalankadun puolelle lisätty yksi pistetalo.
Korttelialueen suunnittelussa on syytä huomioida, että selvityksessä yhtenä korttelin ominaispiirteenä mainitaan 1960-luvulle tyypilliset erilliset autotallirakennukset. Tältä pohjalta on syytä tutkia myös vaihtoehto, jossa lännen puoleinen autotalli säilytetään.
Lähiöselvitys antaa hyvät taustatiedot suunnittelualueen historiasta ja arvoista. Kaikilta osin selvitys ei ole asemakaavatasoinen. Maakuntamuseo esittää, että kaavaselostukseen liitetään keskeiset osat lähiöselvityksestä, jonka tietoja täydennetään mm. rakennusten detaljitason ominaispiirteiden osalta.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa