rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Tiivis, perinteisen maatilapihan mukaan ryhmittynyt pihapiiri. Tila on maisemallisessa avainkohdassa teiden risteyksessä, näkymät Koskenkyläntielle, peltoaukeille ja koulumäen suunttan. Taloon liittyy Ylämäen historian vaiheita.

Tiivis, saarekkeeksi erottuva pihapiiri Koskenkyläntien ja Koulumäentien risteyksessä.

Päärakennus (1) korkella sokkelilla, jossa autotalli. Punainen rimalautaverhous, valkoiset ikkunanpielet, puunväriset kehykset. Tiilikatto. Keskellä avokuisti.

Päärakennuksesta oikealla hirsinen pirtti/tallirakennus (3). Kolmeosainen runko, punamullattu. Myös päädyssä oviaukko ja ikkuna. Profiilipeltikatto uusittu 2000-luvulla.

Takana suurehko navetta (2) tiiltä/puuta. Betonisokkeli, tiilikatto.

Päärakennuksesta vasemmalla aitta (4) kiviperustuksella. Kaksiovinen, punamullattu, vanhat paneliovet. Siirretty mahdollisesti muualta.

Kokonaisuuteen kuuluu myös Koskenkyläntien toisella puolella hirsinen lato (5) 1900-luvun vaihteesta. Ladon seinät ylöspäin levenevät, peltikatto.

Tila on lohkottu ylhäällä Halmeenmäellä sijainneesta Seppälän tilasta. Suullisen tiedon mukaaan paikalle siirrettiin Punkalitumelta hirsipirtti, joka purettiin 1980-luvulla nykyisen päärakennuksen paikalta.

Talossa on toiminut seppä Gustaf Savonius, joka tunnettiin laajalti Koskenkylässä. Sepän perhe asui pihan keskellä sijaitsevassa hirsirakennuksessa (2), ja paja sijaitsi tontin tulotien juuressa. Pajan perustuksista mahdollisesti jäänteitä. Sepän jälkeen talossa on asunut Ylämäen koulun opettaja J. O. Kataisto jälkeläisineen. Lepo-Seppälä oli ainoa Halmeenmäen palosta säästynyt talo keväällä 1918. Navetta rakennettiin 1964 vanhan navetan paikalle.

Perinteinen nurmipiha. Tila näkyy laajalti peltomaisemassa ja on maamerkkinä Koskenkyläntien varressa.

Talon isäntä.