rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Ristaniemi on kokonaisuudessaan merkittävä alue useine arvokkaine rakennuksineen. Rakennukset ovat erittäin alkuperäisessä asussaan, useimmat täysin muuttumattomina säilyneitä, useiden aikakausien ja ikäpolvien luomuksia. Tilalla onkin havaittavissa rakennushistorian useat eri kaudet, savupirtistä lähes tyylipuhtaaseen empireen. Ristaniemen tila on mainio esimerkki perinteisestä maatalousympäristöstä ja sen rakennusperinteistä 1700-luvulta nykyaikaan. Maisemallisesti ympäristöä voidaan kuvailla idylliseksi, latoineen, aittoineen sekä järvineen ja niittyineen. Kaikkia 27: ää rakennusta ei toki voi luokitella historiallisesti tai rakennusperinteisesti yhtä arvokkaiksi. Pihapiirin rakennukset muodostavat yhden kokonaisuuden, joka luo vaikutelman entisaikojen maalaistalon elämästä aittoineen ja talousrakennuksineen. Tilan vanhimmat, varastointitiloinakin toimineet rakennukset, eli kaksi savupirttiä taas ovat ikänsä puolesta arvokkaimpia. Ladot ovat idyllisen maalaismaiseman kannalta merkittävä tekijä. Paja, savusauna ja riihi taas edustavat entisaikojen käsityöperinteitä. Lisäksi riihi on historiallisesti erittäin kerrostunut, mikä kertoo siitä, että se on yksi toimivan maatilan tärkeistä rakennuksista.

Kiinteistö on vanha sukutila, joka on edelleen saman suvun hallussa. Kiinteistöön kuuluu kaikkiaan 27 historiallisesti arvokasta rakennusta: vanha päärakennus, pakari, navetta, talli, aittoja, luhti, riihi, makasiineja, hirsilatoja ym. maatalousympäristöön olennaisena osana kuuluvia rakennuksia. Kaikki rakennukset ovat alkujaan peräisin Ristaniemen tilalta. Rakennuksia on kuitenkin siirrelty, esim. pois pihapiiristä ja uuden rakennuksen tieltä. Muutamia rakennuksia on jo purettu, ne ovat romahtaneet tai vaarassa romahtaa. Rakennukset ovat tällä hetkellä tyhjillään ja kunnostuksen tarpeessa. Osaa rakennuksista on käytetty myös vanhan esineistön varastointiin. Rakennuksissa on vanhoja maataloustyökaluja, huonekaluja, käsityötarvikkeita jne. Tila on loistava esimerkki entisaikojen maatalousympäristöstä ja sen kerroksellisuudesta. Tuli ei ole koskaan riehunut Ristaniemessä ja sen tähden säilyneiden rakennusten lisäksi alkuperäistä esineistöä on valtavasti. Kaikki asiapaperit on säilytetty talon perustamiskirjasta (1738) lähtien.

TILAN RAKENNUKSET

1. Päärakennus

2. Vanha päärakennus

3. Pakari

4. Navetta

5. Talli

6. Luhti

7. Aitta

8. Aitta

9. Aitta

10. Aitta

11. Vanha savupirtti, haulilato

12. Puuliiteri

13. Viljamakasiini

14. Paja

15. Saha

16. Vanha savupirtti, kärryvaja

17. Aitta, leipäpuoti

18. Vanha autotalli

19. Savusauna

20. Riihi

21. Saunarakennus, nyk. asuinrakennus

22. Lato

23. Lato

24. Lato

25. Lato

26. Lato

27. Lato

Omistussuhteet:

1. Heikki Jaakonpoika 1738-1755

pso. Valpuri

2. Juha Heikinpoika 1755-1780

pso. Maija Heikintytär

3. Maija Juhantytär 1780-1812

pso. Mikko Antinpoika 1780-1812

4. Yrjö Mikonpoika 1812-1834

pso. Anna Yrjöntytär

5. Juha Yrjönpoika1834-1870

pso. Leena Heikintytär

6. Juha Juhanpoika Ristaniemi 1870-1912

pso. Maria Ristaniemi

7. Arvo Juhanpoika Ristaniemi 1912-1971

pso. Tyyne Matilda Lamminpera

8. Aino Kyllikki Ristaniemi n.1973-

pso. Pentti Koskinen

Tila on perustettu 1738 kruunun uudistalona yhteismetsään. 1739 talon perustaja muutti

muualle ja Ristaniemen otti haltuunsa Ruoveden Mustajärven kylästä kotoisin oleva jahtivouti

Heikki Jaakonpoika, joka on nykyisen Ristaniemen suvun vanhin tunnettu kantaisä.

1897 Mikko Antinpoika osti Ristaniemen Kruununtalon itsenäiseksi perintötilaksi 16:lla

riikintaalerilla. Hyvin menestyneeseen tilaan tiedetään kuuluneen useita torppia, lisäksi tilalla

on ollut palkollisia eli piikoja ja renkejä.

Rakennuksen ensimmäinen, myöhemmin olkilatona käytetty savupirtti on rakennettu 1730- ja

1740-luvun vaihteessa, seuraava hieman suurempi, kärryvajanakin käytetty savupirtti

ikkunoineen on rakennettu vuosien 1760 ja 1784 katselmusten (kruunun tilan tarkastusten)

välillä. Vanha päärakennus rakennettiin 1834 ja nykyinen päärakennus sai paikkansa 1969.

Ristaniemen tila sijaitsee Kurun kunnassa, Jakamajärven rannalla, Parkkuu nimisessä kylässä.

Alue on harvaan asuttua ja metsäistä. Tilaa aikoinaan ympäröineet pellot ovat muuttuneet

joutomaaksi ja kasvamassa umpeen. Maisemaa voidaan kuitenkin yhä kuvailla perinteiseksi

maalaismaisemaksi perinteisine maalaisrakennuksineen ja niittyineen. Huolimatta peltojen ja

metsän käyttämättömyydestä, pihapiiri on yhä asutun näköinen, vaikka useat rakennukset

ovatkin tyhjillään.

Lähes kaikki rakennukset kaipaavat jonkin asteista kunnostusta. Osa rakennuksista on liikkunut perustuksiltaan tai niiden hirret ovat painuneet. Useiden rakennusten välipohjassa ja seinärakenteissa on lahovaurioita. Tähän ongelmaan paras neuvo on riittävä tuuletus. Maalipinnat ovat haalistuneita ja ulkoseinät maalauksen tarpeessa. Katot ovat pääasiassa hyväkuntoisia ja useat niistä on uusittu lähivuosina (pärekatot ja peltikatot on uusittu 1994, myös pihapiirin huopakatot on uusittu), niihin kuitenkin kannattaa kiinnittää jatkossa huomiota. Kasvillisuuden raivaaminen rakennusten läheisyydestä on erittäin tärkeää, sillä runsas kasvillisuus edesauttaa lahovaurioiden etenemistä ja maan routimista. On huomioitava, ettei puita kasva n. 5-10 metrin säteellä rakennuksista, lisäksi muu rakennusta ympäröivä kasvillisuus ei saa koskettaa kivijalkaa tai seinäpintoja. Maanpinta on kohonnut muutamien rakennusten ympäriltä ja tämä voi osaltaan lahottaa alimpia lautoja/hirsiä. Maanpintaa tulee laskea, lisäksi kannattaa harkita salaojitusten tekoa, sillä lähes kaikki rakennukset ovat kärsineet maan routimisesta, eikä salaojituksia ole laitettu kuin uuteen päärakennukseen ja saunarakennukseen. Etenkin navettaa kunnostaessa, salaojitukset tulee laittaa. Rakennuskokonaisuus on sekä rakennustaiteellisesti, että kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Korjaustöissä on tärkeää ottaa huomioon rakennusten alkuperäinen luonne ja korjauksissa on käytettävä alkuperäisiä ja niitä vastaavia materiaaleja. Korjaustöitä tulee tehdä entistäen/konservoiden ja rakennusten alkuperäisyysastetta kunnioittaen.

---

ROYK:ssa pihapiiri osoitetaan maatilojen talouskeskusten alueena, jolla ympäristö säilytetään (AM/s). Pellot osoitetaan maisemallisesti arvokkaina peltoalueina (MA).

(Lähde: Kurun kunta, Rantaosayleiskaava, Kulttuuriympäristöselvitys, Maa ja Vesi Oy, 2002.)

KURUN RANTAOSAYLEISKAAVA

28.5.2003 (tarkistettu 19.2.2004 ja 22.4.2004)

27. Ristaniemi, Ristaniemen kylä

Kantatalo, 1738. Eheä ja erittäin hieno pihapiiri, joka koostuu lukuisista rakennuksista. 1970-luvun asuinrakennus hieman erillään. Maisemallinen arvo merkittävä; tila on niittyjen ja metsien ympäröimä, näkymä järvelle.

(Lähde: Kurun kunta, Rantaosayleiskaava, Kulttuuriympäristöselvitys, Maa ja Vesi Oy, 2002.)

Tampereen Seutukaavaliitto 1990, julkaisu B174, Pirkanmaan Kulttuurihistorialliset kohteet

Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16: Rakennettu kulttuuriympäristö

Ristaniemen asiakirjat/paperit