Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Maakuntamuseo on aiemmin tänä vuonna antanut lausunnon saman rakennuksen korjaus- ja muutostöitä sekä käyttötarkoituksen muutosta koskevaan rakennuslupahakemukseen liittyen (22.2.2022, diar. 141/2022). Lausunnossa on mm. tuotu esiin kohteen historia, arvot sekä suojelutilanne.

Aiemmasta rakennusluvasta poiketen rakennuksen nykyinen tiilikatto haluttaisiin muuttaa konesaumapeltikatoksi. Muutoksen perusteluna on peltikaton pitkäikäisyys ja helppohoitoisuus sekä katon monimuotoiset yksityiskohdat, jotka olisi helpompi saada vedenpitäviksi saumapeltikatteella.  Konsultoidut saumapeltikattojen rakentamiseen ja kunnostukseen erikoistuneet yritykset ovat suositelleet rakennuksen katteen vaihtamista.

Arkkitehti Birger Federleyn suunnitelmien mukaan rakennettu huvilamainen Villa Sandsund on valmistunut vuonna 1912 ja se on säilyttänyt ikkunoiden vaihtamista lukuun ottamatta erinomaisesti julkisivujensa alkuperäiset ominaispiirteet. Rakennus on osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja se on suojeltu vuonna 2017 hyväksytyssä asemakaavassa merkinnällä sr-11: Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. … Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä kattomuotoa eikä aiheuttaa muutakaan oleellista muutosta rakennuksen julkisivuun.

Nykyinen tiilikate on maakuntamuseon tietojen mukaan asennettu aikavälillä 1980 – 2000, eikä toimenpiteen toteutustavasta tai aluskatteen laadusta ja kunnosta ole käytettävissä yksityiskohtaista tietoa. Lausuntopyynnön liitteenä olevien kuvien perusteella on kattolyhtyjen liittymissä ja läpivientien ympärillä kattorakenteissa vuotovaurioita, joiden syntymisajankohta ei käy aineistosta ilmi. Mikäli vuodot ovat yhä aktiivisia, on rakenteet syytä korjata ja aluskatteen vesitiiveys varmistaa ko. alueilta pikaisesti.

Epäjatkuvana katteena tiilikatto vaatii aina ehdottoman vesitiiviin aluskatteen. Monimuotoiselle katolle ja esimerkiksi kattolyhtyjen liittymissä umpilaudoitus ja tiivissaumakermi ovat kestävä ratkaisu, joka mahdollistaa yhtenäisen aluskatteen myös hankaliin liitoskohtiin. Kermi on vesihöyryntiivis, joten lämmöneristetyn lappeen osalta sen ja eristeen välissä tulee olla tuuletusrako. Jos rakenteessa ei sellaista ole eikä sitä ole mahdollista järjestää, on käytettävä vesihöyryä läpäisevää aluskatetta.

Lausuntopyynnössä mainittiin kattolyhtyjen pellityksen johtavan vettä kattotiilien ja aluskatteen väliin, mikä aiheuttaa tiiliruoteiden ja tuuletusrimojen ennenaikaista lahoamista ja korjaustarvetta. Mikäli aluskate liittymineen on tiivis, ei vesi vahingoita sen alla olevia rakenteita. Liitekuvan perusteella ikkunaa ympäröivä pellitys olisi toteutettavissa saumaustekniikalla ja hyvällä suunnittelulla myös siten, että se johtaisi yläpuoleltaan kertyvät vedet tiilikatteen ulkopuolelle.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että jyrkkälappeinen mansardikatto tiilikatteineen on olennainen osa rakennuksen julkisivuja. Tiilikatteen vaihtaminen konesaumapeltikatteeksi olisi oleellinen muutos rakennuksen julkisivuihin ja heikentäisi rakennuksen rakennusperinteisiä, rakennustaiteellisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Katemateriaalin muutos olisi siten suoraan ristiriidassa rakennuksen suojelumääräyksen kanssa. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi puoltaa esitettyä katemateriaalin muutosta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta aiheesta. Maakuntamuseo on aiemmin tänä vuonna antanut lausunnon saman rakennuksen korjaus- ja muutostöitä sekä käyttötarkoituksen muutosta koskevaan rakennuslupahakemukseen liittyen (22.2.2022, diar. 141/2022). Lausunnossa on mm. tuotu esiin kohteen historia, arvot sekä suojelutilanne.

Aiemmasta rakennusluvasta poiketen rakennuksen nykyinen tiilikatto haluttaisiin muuttaa konesaumapeltikatoksi. Muutoksen perusteluna on peltikaton pitkäikäisyys ja helppohoitoisuus sekä katon monimuotoiset yksityiskohdat, jotka olisi helpompi saada vedenpitäviksi saumapeltikatteella.  Konsultoidut saumapeltikattojen rakentamiseen ja kunnostukseen erikoistuneet yritykset ovat suositelleet rakennuksen katteen vaihtamista.

Arkkitehti Birger Federleyn suunnitelmien mukaan rakennettu huvilamainen Villa Sandsund on valmistunut vuonna 1912 ja se on säilyttänyt ikkunoiden vaihtamista lukuun ottamatta erinomaisesti julkisivujensa alkuperäiset ominaispiirteet. Rakennus on osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, ja se on suojeltu vuonna 2017 hyväksytyssä asemakaavassa merkinnällä sr-11: Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. … Lisärakentamisella ei saa muuttaa rakennuksen räystäskorkeutta eikä kattomuotoa eikä aiheuttaa muutakaan oleellista muutosta rakennuksen julkisivuun.

Nykyinen tiilikate on maakuntamuseon tietojen mukaan asennettu aikavälillä 1980 – 2000, eikä toimenpiteen toteutustavasta tai aluskatteen laadusta ja kunnosta ole käytettävissä yksityiskohtaista tietoa. Lausuntopyynnön liitteenä olevien kuvien perusteella on kattolyhtyjen liittymissä ja läpivientien ympärillä kattorakenteissa vuotovaurioita, joiden syntymisajankohta ei käy aineistosta ilmi. Mikäli vuodot ovat yhä aktiivisia, on rakenteet syytä korjata ja aluskatteen vesitiiveys varmistaa ko. alueilta pikaisesti.

Epäjatkuvana katteena tiilikatto vaatii aina ehdottoman vesitiiviin aluskatteen. Monimuotoiselle katolle ja esimerkiksi kattolyhtyjen liittymissä umpilaudoitus ja tiivissaumakermi ovat kestävä ratkaisu, joka mahdollistaa yhtenäisen aluskatteen myös hankaliin liitoskohtiin. Kermi on vesihöyryntiivis, joten lämmöneristetyn lappeen osalta sen ja eristeen välissä tulee olla tuuletusrako. Jos rakenteessa ei sellaista ole eikä sitä ole mahdollista järjestää, on käytettävä vesihöyryä läpäisevää aluskatetta.

Lausuntopyynnössä mainittiin kattolyhtyjen pellityksen johtavan vettä kattotiilien ja aluskatteen väliin, mikä aiheuttaa tiiliruoteiden ja tuuletusrimojen ennenaikaista lahoamista ja korjaustarvetta. Mikäli aluskate liittymineen on tiivis, ei vesi vahingoita sen alla olevia rakenteita. Liitekuvan perusteella ikkunaa ympäröivä pellitys olisi toteutettavissa saumaustekniikalla ja hyvällä suunnittelulla myös siten, että se johtaisi yläpuoleltaan kertyvät vedet tiilikatteen ulkopuolelle.

Pirkanmaan maakuntamuseon näkemys on, että jyrkkälappeinen mansardikatto tiilikatteineen on olennainen osa rakennuksen julkisivuja. Tiilikatteen vaihtaminen konesaumapeltikatteeksi olisi oleellinen muutos rakennuksen julkisivuihin ja heikentäisi rakennuksen rakennusperinteisiä, rakennustaiteellisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Katemateriaalin muutos olisi siten suoraan ristiriidassa rakennuksen suojelumääräyksen kanssa. Näin ollen Pirkanmaan maakuntamuseo ei voi puoltaa esitettyä katemateriaalin muutosta.