Villa Sandsund on tunnistettavissa 1910-luvulla rakennetuksi ylemmän keskiluokan asuinrakennukseksi. Julkisivut ovat säilyttäneet ikkunoiden vaihtamista lukuun ottamatta hyvin rakennusaikansa tai niitä vastaavat rakennusmateriaalit, muodot ja ilmeen. Sisätiloissa näkyy sekoitus rakennusaikaisia, 1940–50-luvun sekä 1980–90-luvun muutosten aikaisia piirteitä.

Historiallinen arvo: sosiaalihistoria, teollisuushistoria

Villa Sandsund on toiminut Tampellan tehtaan johtoportaaseen kuuluneen insinööri Sandsundin perheen asuinrakennuksena. Se kertoo 1900-luvun alun ylemmän keskiluokan rakentamisen, asumisen ja elämäntavasta.

Ympäristöarvo: maisemakokonaisuus, maisemallisesti merkittävä sijainti

Rakennus on osa Herrainmäen puistoaluetta, joka rakennuksineen muodostaa ehjän, säilyneen, alueen teollisuushistoriaan kytkeytyvän saarekkeen modernin asuinalueen keskellä. Selvästi ympäristöään korkeammalla Herrainmäellä rakennuksineen on merkittävä maisemallinen arvo. Villa Sandsundilla on merkittävä rooli Pellavantorin, Tampellan esplanadin ja Juhlatalonkadun kaupunkikuvassa.

Huvila on muiden mäen vanhimpien rakennusten tapaan toiminut Tampellan ylempään johtoon kuuluneen insinöörin asuinrakennuksena. Se tunnetaan pitkäaikaisen asukkaansa, insinööri August Sandsundin mukaan Villa Sandsundina. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Birger Federley ja se valmistui 1912.

Rakennus on pohjaltaan suorakaiteen muotoinen, lohkokiviperustainen, tiilirunkoinen ja täysmansardikattoinen. Julkisivut ovat pääosin vaaleankeltaista sileää rappausta, joissa on puhtaaksi muurattuja osiota. Katolla on tiilenpunainen sementtitiilikate. Savupiippuja on kolme. Ne on hiljattain pellitetty. Ensimmäisen kerroksen ikkunat on vaihdettu ja niiden puitejako muutettu alkuperäisestä kaksijakoiseksi todennäköisesti 1940–50-luvuilla. Ullakkokerroksen kaariharjaiset ikkunat ovat ilmeisesti alkuperäiset, joskin osan puitejakoa on yksinkertaistettu. Ullakon päällisellä ylävintillä on pienet lunetti-ikkunat. Ikkunoiden puitteet ovat puiset, valkoisiksi maalatut. Aukotus vaikuttaa säilyneen alkuperäisenä.

Villa Sandsundin itäsivulla on mansardikattoinen poikkipääty, josta on pääsisäänkäynti rakennukseen. Pääovi on puhtaaksimuurattujen tiilipilareiden kannattamalla avokuistilla, jonka päällä on parveke. Kuistille johtaa graniittiset portaat, kaiteet ovat takorautaiset. Ovet ovat todennäköisesti 1950-lukulaiset, alaosastaan sormipaneloidut, yläosastaan pieniruutuiset petsatut puuovet. Toinen sisäänkäynti, keittiön ovi, on pohjoispäädyssä. Paneelipintainen ovi vaikuttaa 1960–70-lukulaiselta. Länsisivulla on luukku, josta lämmityksessä käytetty polttoaine (puu, koksi, hiili) on toimitettu kellarikerroksen varastoon. Lisäksi pohjoispäädyssä ja länsisivuilla on puolipyöreät erkkerit, länsisivun erkkerin päällä on pieni parveke.

1910 luvun alussa rakennetuksi asuinrakennukseksi Villa Sandsundin julkisivut ovat poikkeuksellisen yksinkertaiset, koristelemattomat ja hyvin symmetriset. Ajalle tyypillisiä jugendin tyylipiirteitä ei juuri ole nähtävissä ullakkokerroksen pieniruutuisia ikkunoita lukuun ottamatta. Birger Federleyn signeeraamissa rakennuspiirustuksissa nähtävät ikkunaluukut ja erkkerien yläosan koristeaiheet on joko jätetty toteuttamatta tai ne on poistettu myöhemmin. Rakennus vaurioitui talvisodan pommituksissa. Ikkunamuutokset ja julkisivujen yksinkertaistuminen saattavat johtua sodanjälkeisistä kunnostustöistä.

Rakennus on suunniteltu yhden ylemmän keskiluokan perheen asuinrakennukseksi. Ensimmäisessä kerroksessa on ollut halli, herrojen huone, sali, ruokasali, tarjoiluhuone ja keittiö. Ullakkokerroksessa on ollut halli, lastenhuoneet, vanhempien makuuhuone, kylpyhuone ja palvelijan huone. Kellarikerros on ikkunaton ja siellä on todennäköisesti ollut varasto- ja aputiloja.

Asuinhuoneiden kaakeliuunit ja keittiön hella on myöhemmin purettu ja taloon asennettu keskuslämmitys. Alkuperäinen huonejako on säilynyt muuttamattomana. Sisäpintoja on uusittu jonkin verran, kun rakennus on muutettu asuinrakennuksesta toimistokäyttöön. Sisätiloissa on säilynyt mm. alkuperäiset tai niitä vastaavat puiset peilipintaiset väliovet, hallin puinen portaikko kaiteineen, listoituksia, karmeja ja parkettilattioita. Rakennus on Tampereen kaupungin omistama, mutta sitä hallinnoi YIT. YIT on vuokrannut tilat edelleen yrityksille toimisto- ja työtiloiksi.

Asuinrakennuksen julkisivut ovat ikkunoiden vaihtamista lukuun ottamatta säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja ilmeen. Sisätiloissa näkyy sekoitus alkuperäisiä, 1940–50-luvun ja 1900-luvun lopun kunnostusten aikaisia piirteitä ja materiaaleja.

Maasto rakennuksen ympärillä on tasainen. Hiekkapintaiset puistokäytävät kulkevat rakennuksen ympäri paikoin aivan julkisivujen tuntumasta. Piha-aluetta ei juuri ole. Rakennuksen etelä- ja länsipuolilla on vain pienikokoiset nurmialueet, joilla kasvaa muutamia vanhoja omenapuita.

- Julkisivujen aukotuksen, ullakkokerroksen ikkunoiden, kattomuodon, runkomuodon sekä rakennusajankohdalle ominaisten tai niitä vastaavien julkisivumateriaalien, muotojen säilyminen.

- Rakennuksen sisätilojen huonejaon, pintojen ja kiinteän sisustuksen alkuperäisten tai niitä vastaavien rakennusosien ja materiaalien, kuten listoitusten, väliovien (mukaan lukien ikkunoiden ja ovien lukot ja heloitus) säilyminen.

- Rakennuksen ja sitä ympäröivän pienen nurmialueen pintojen, kulkuväylien ja kasvillisuuden muodostaman puistomaisen pihan sekä puuston säilyminen.

- Rakennuksen keskeisen aseman säilyminen puistoalueen sekä eteläpuolisten pellavantorin, Tampellan esplanadin ja Juhlatalonkadun maisemissa.

- Uudisrakentamisen välttäminen alueella.