arkkitehtoninen

kirkkohistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Näyttävä kirkkorakennus edustaa mallikkaasti 1990-luvun suomalaista arkkitehtuuria. Kirkkona ja seurakuntakeskuksena sillä on merkittävää kirkkohistoriallista arvoa. Kirkko sijaitsee näkyvällä paikalla peltojen ja metsän reunassa, erityisesti pohjoisesta ja koillisesta, kuntakeskukselta päin alue muodostaa vaikuttavan maisemallisen kokonaisuuden.

Pirkkalan kirkko muodostuu kahdesta vierekkäisestä rakennuksesta, joista idempänä on varsinainen kirkkorakennus ja lännen puolella kerhorakennus, jossa on kerhotiloja lapsille ja aikuisille. Molemmat rakennukset ovat rungoltaan teräsbetonia, joka on verhottu tiilellä tai rappauksella ja maalattu valkoiseksi. Rakennusten väliin jäävältä kirkkopihalta johtavat ovet itäpuolella olevaan kirkkosaliin ja länsipuolen kerhorakennukseen. Kirkkopihalta aukeaa maalaismainen näkymä peltojen yli pohjoiseen Ratsutilantielle. Nurmipintainen maasto laskee kohti pohjoista, jossa peltoja halkoo kapea Pyhäjoki.

Pirkkalan uuden kirkon arkkitehtuuri on ilmeikästä, mutta hallittua ja sopii erinomaisesti paikkaansa. Rakennus myötäilee kauniisti jokilaakson muotoa. Etupiha hyvin suunnattu ja pihaan johtavan tien päässä sijaitseva kellotorni sijoitettu siten, että se muodostaa vaikuttavan sisääntulon kirkolle. Kellotornissa on tavoiteltu ristin muotoa. Se on 21,5 metriä korkea ja siinä on kolme kelloa.

Kirkkosalissa on 300 istumapaikkaa ja takaosan seurakuntasalissa 150. Salit voidaan yhdistää avaamalla koneistettu koivupintainen siirtoseinä. Kirkkosalin matalimman osan korkeus on 7 m ja korkeimma 12 m. Alttarirakennelmissa ja urkufasadissa on käytetty luonnonväristä tammea ja akustisissa alakatoissa petsattua ja lakattua koivua. Salien lattiat ovat Saarenmaan harmaata kalkkikiveä. Ne antavat arvokkaan ja vanhoille kirkoille ominaisen tunnelman kirkkosalille.

Uuden kirkon rakentamisesta Pirkkalaan keskusteltiin 1970-luvulta alkaen, vanhan kirkon jäätyä sekä pieneksi että syrjaiseksi kuntakeskuksen ja asutuksen rakentuessa Suupan alueelle. Uudelle seurakuntakeskukselle löytyi vuonna 1985 tilava (20 260m2) tontti kuntakeskuksen välittömästä läheisyydestä. Hautausmaata ei tarvittu, sillä se toimi edelleen vanhan kirkon vieressä. Seurakuntakeskuksen ja kirkon rakennusten suunnittelusta järjestettiin 1988-89 Suomen arkkitehtiliiton hyväksymä suunnittelukilpailu, johon kutsuttiin osallistumaan kuusi arkkitehtitoimistoa. Palkintolautakunta asetti ensimmäiselle sijalle arkkitehtitoimisto Käpy ja Simo Paavilaisen ehdotuksen Pyhä Joki.

Alkuperäisessä suunnitelmissa kirkon julkisivumateriaaliksi oli valittu punatiili, mutta se muutettiin lopullisessa toteutuksessa valkoiseksi rappauspinnaksi. Myös myöhemmät sisätilamuutokset muuttivat melkoisesti alkuperäisen suunnitelman ulkoasua. Suunnittelukilpailun voittanut arkkitehtitoimisto Käpy ja Simo Paavilainen vastasi myös kirkkorakennusten lopullisista suunnitelmista.

Suunnitelmien ja rahoituksen varmistuttua rakentaminen käynnistyi pahimpaan lama-aikaan vuonna 1993. Pääurakoitsijaksi valittu Rakennusliike Haka Oy teki konkurssin kesken rakennustöiden ja uudeksi pääurakoitsijaksi valittiin Rakenusliike Anttila Oy. Valmis rakennus luovutettiin seurakunnan käyttöön 10.10.1994 ja kirkon vihkiäisiä vietettiin 5.11.1994.

Pirkkalan uusi kirkko sijaitsee Naistenmatkan rekisterikylän alueella. Tontti rajautuu pohjoisessa Pyhäjokeen, lännessä metsäalueisiin ja etelässä viimevuosina Perkiöntien varteen valmistuneisiin asuinrakennuksiin. Idässä tontti rajautuu Perkiöntiehen ja rakentamattomaan maa-alueeseen. Kirkko ei sijaitse perinteen mukaisesti kylän keskellä, korkeimmalla paikalla, vaan alempana metsä- ja peltomaisemien ympäröimänä, mutta kuitenkin näköetäisyydellä kuntakeskuksesta.

Avoin peltomaisema kirkon pohjois- ja itäpuolella tulee säilyttää nykyisellään, rakentamisesta vapaana, jotta näköyhteys kuntakeskukseen ja Ratsutilantielle säilyy ennallaan.

Asemakaava, vahvistamis pvm 12.10.2005.

Asemakaavat, Pirkkalan kunta; rakennuslupapiirustukset, Pirkkalan kunta; Pitkin poikin Pirkkalaa, 1997; Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, 2002; Pirkkalan seurakunnan vaiheita 80 vuoden ajalta, 2004.