Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti arkeologisen inventoinnin Kangasalan Kuhmalahden ja Sahalahden

välisen siirtoviemärin linjalla.Viemärilinja kulkee osittain maakunnallisesti arvokkaissa Kuhmalahden kirkonseudun

ja Korpiniemen-Moltsian kulttuurimaisemissa. Linjan läheisyydestä tunnetaan kolme kiinteää

muinaisjäännöstä (Laurilan kivikautinen asuinpaikka MJR 730010010, Holtanojan kivikautinen

asuinpaikka MJR 730010011 ja Iso-Pennon historiallinen kylänpaikka MJR 1000014553) sekä neljä

irtolöytökohdetta (Seppälä MJR 1000007992, Eskola, Markkula MJR 1000007995 ja Lehtola MJR

1000007991), joista on saatu kivikauden asutukseen viittaavaa esineistöä.

Inventoinnissa koekuopitettiin Laurilan ja Holtanojan kivikautisten asuinpaikkojen lähistöllä

kulkeva linjaus. Lisäksi linjalta ja sen tuntumasta etsittiin ennestään tuntemattomia kiinteitä

muinaisjäännöksiä sekä merkkejä esihistoriallisesta ja historiallisesta ihmistoiminnasta.

Tutkimusalue on noin 16 kilometriä pitkä linja Kangasalan Sahalahden ja Kuhmalahden välillä. Linja kulkee pääosin viljelykäytössä olevilla pelloilla ja osittain metsissä Kuhmalahdentien

(tienumero 325) pohjoispuolella. Linja alkaa Höllinvuoren itäpuolelta muuntamon

pohjoispuolelta ja kiertää Höllinvuoren sen pohjoispuolelta palaten Kuhmalahdentien

vierustalle. Seuraavan kahden kilometrin matkan linja seuraa Kuhmalahdentietä ennen

pohjoiseen kääntymistä. Linja kulkee Moltsian kylän länsipuolelta peltojen läpi kohti Kiviahoa,

jonka kylä kouluineen kierretään länsipuolisia peltoja pitkin. Tämän jälkeen linja jatkaa Haapasaarentien

suuntaisena kohti Noksioista ja kääntyy itään Noksioislahden ja Pohjanlahden välistä. Linja

kääntyy pian koilliseen kohti Vierikanlahtea. Vierikan tilan pohjoispuolella linja kulkee jälleen tien

(Kivisalmentie) vierellä. Linja seuraa Kivisalmentietä Kuhmalahden kirkonkylälle asti, jossa se

päättyy paloaseman tienoille, ennen Iso-Pennon historiallista kylänpaikkaa.

1998 U. Lähdesmäki/PMM, inventointi

2007, T. Jussila/Mikroliitti oy, inventointi

2007 J. Seppä/MV, inventointi

2009 U.Köngäs/MV, inventointi

2011 T. Jussila et al./Mikroliitti oy, inventointi

Inventointialueelta selvitettiin vanhojen kylänpaikkojen ja tielinjojen sijaintia vanhojen karttojen

avulla. Myös maaperäkarttoihin tutustuttiin. Siirtoviemärin linja oli merkitty maastoon tolpilla

ennen kenttätyön aloittamista, ja inventoinnin kanssa samanaikaisesti linjalla suoritettiin

maaperätutkimuksia. Tutkimusalue käytiin läpi systemaattisesti normaaleja

inventointikäytäntöjä noudattaen. Maan pinnalle näkyviä rakenteita havainnoitiin

silmämääräisesti, minkä lisäksi maaperää tutkittiin kairaamalla ja otollisimmille aluille tehtiin noin

50 x 50 cm kokoisia koekuoppia tai lapionpiston levyisiä koepistoja. Kaikki peltoalueet käveltiin läpi

ja niitä käännettiin paikoin lapiolla peltomullan seassa mahdollisesti olevien esineiden

löytämiseksi. Myös näkyvissä olleiden ojien reunoja ja tuulenkaatojen juurakoita tarkistettiin.

Tehtiin havaintoja historiallisen ajan kivirakenteista, jotka ovat pääasiassa

historiallisen ajan peltoraunioita, eikä niitä voi pitää muinaisjäännöksinä. Uusia muinaisjäännöksiä

ei paikallistettu, mutta löytöjen perusteella Moltsian keskiaikaista/historiallista kylänpaikkaa

ehdotetaan merkittäväksi muinaisjäännösrekisteriin.

Moltsian kylänpaikasta noin 350 metrin päästä saatiin talteen irtolöytönä noin 1500-luvun kuolainten puolikas (KM 40287: 1). Lisäksi havaittiin epämääräisiä kvartseja muinaisen rantatason lähettyviltä.

Inventoinnissa tarkastettiin Sahalahti-Kuhmalahden välille suunnitellun siirtoviemärin noin 16 km

pitkä linjaus. Koko linja käytiin systemaattisesti läpi. Alueeseen kuului vanhojen löytöpaikkojen

ympäristtöjä, historiallisen ajan kartoista paikannettuja kylänpaikkoja sekä muinaisia rantatasoja,

jotka ovat potentiaalisia kivikautista asutusta ajatellen.

Inventoinnissa tehtiin havaintoja historiallisen ajan kivirakenteista, jotka ovat pääasiassa

historiallisen ajan peltoraunioita, eikä niitä voi pitää muinaisjäännöksinä. Uusia muinaisjäännöksiä

ei paikallistettu, mutta löytöjen perusteella Moltsian keskiaikaista/historiallista kylänpaikkaa

ehdotetaan merkittäväksi muinaisjäännösrekisteriin.

Moltsian kylänpaikasta noin 350 metrin

päästä saatiin talteen irtolöytönä noin 1500-luvun kuolainten puolikas, joka luetteloitiin KMkokoelmiin

(KM 40287: 1). Lisäksi havaittiin epämääräisiä kvartseja muinaisen rantatason

lähettyviltä (ks. luku 5.7). Koska havainnointiolosuhteet olivat inventoidessa heikot, kohdetta

suositellaan tarkastettavaksi uudelleen toiste.

Elektroniset lähteet

Arkistolaitoksen digitoitu kartta-aineisto: http://digi.narc.fi/digi/

GTK:n digitaalinen aineisto, maaperäkartat: http://geomaps2.gtk.fi/geo/

Niukkanen, M. & Heikkinen, M. Kurkistuksia Helsingin kujille: www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/

Portable Antiquities Scheme: http://finds.org.uk/database/

Painetut lähteet

Clark, J. (ed). 2004. The Medieval Horse and Its Equipment, c.1150-c.1450. Museum of London. The Boydell

Press, Woolbridge.

Harris, R. 1983. A Guidebook of Russian Coins 1725 to 1982. Vriezenveen.

Jutikkala, E. 1949b. Pelto, niitty ja metsä. Längelmäveden seudun historia I. Oriveden historia I: 197-255.

Forssan kirjapaino Oy, Forssa.

Jutikkala E. 1949a. Maanomistus ja väestöryhmät. Längelmäveden seudun historia I. Oriveden historia I:

256-318. Forssan kirjapaino Oy, Forssa.

Mäntylä, J. 2004. Sarsan maisema mullistui yhdessä yössä. Tiede-lehti 4/2004.

Niukkanen, M. 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.

Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.

Ojanen, E. 1992. Kuhmalahden seurakunnan historia. Kangasala

Raitio, R. 2001. Maatalouspitäjästä Suomen teollistuneimmaksi kunnaksi. Sahalahden historia

III 1869-1999. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.

Virkkala, K. 1949. Längelmäveden seudun synty. Längelmäveden seudun historia I. Oriveden historia I.

Forssan kirjapaino Oy, Forssa.

Painamattomat lähteet

Arkkitehtitoimisto Eija Teivas 2006: Kuhmalahti, kulttuuriympäristöselvitys. Kuhmalahden kunta.

Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.

Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla. Pirkanmaan maakuntakaava 2040.

Pirkanmaan liitto 5.9.2014

Jussila, T. 2007. Kuhmalahti. Rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2007. Työvaihe 1.

Inventointiraportti, Mikroliitti Oy. Pirkamaan maakuntamuseon arkisto.

Jussila, T., Sepänmaa, T., Poutiainen, H. & Rostedt, T. 2011. Kangasala Sahalahti muinaisjäännösinventointi

2011. Mikroliitti Oy. Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.

Köngäs, U. 2009. Kuhmalahti. Kirkonkylän keskustan asemakaava-alueen arkeologinen inventointi.

Museoviraston keskusarkisto

Lähdesmäki, U. 1998. Sahalahti. Arkeologinen perusinventointi 1997. Tampereen museot. Pirkanmaan

maakuntamuseon arkisto.

Seppä, J. 2007. Kuhmalahti, Arkeologinen osainventointi. Kirkonkylän asemakaava ja

Pohjan kansakoulun ympäristö. Museoviraston keskusarkisto.

Tiusanen, P. 2006. Sahalahti. Maisemaselvitys ja rakennusinventointi. Rakennuskulttuurityö Kivikenkä.

Kangasalan kaupunki.

Tomanterä, L. 2008. Maasta museoon – Arkeologisten materiaalien vaurioituminen maaperässä ja käsittely kentällä. Suomen Kansallismuseon konservointilaitos.

1500-luvun kuolainten puolikas (KM 40287: 1)

Epämääräisiä kvartseja muinaisen rantatason lähettyviltä.