rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pihapiiri edustaa Tahmelan 1900-luvun alkupuolen työväenasuinrakentamista. Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu todennäköisesti 1925. Se on muutoksista huolimatta säilyttänyt hyvin alkuperäisen runkomuotonsa ja joitain rakennusmateriaaleja. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt hahmotettavissa.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Avoin rinnepiha ja erityisesti aivan katulinjaan rakennettu asuinrakennus sijaitsevat näkyvällä paikalla Suuruspäänkadun varressa.

Suuruspäänkadun varressa, kadulta kaakkoon nouseva rinnetontti, jolla yksittäispientalotyyppinen mahdollisesti 1925 rakennettu asuinrakennus ja uudehko pieni piharakennus.

Pihapiiri kuluu Tahmelan 1900-luvun alussa rakennettuihin työväenasumuksiin. Tonttimaa on kuulunut alkujaan Provastin perintötilan tilan maihin ja ollut mitä ilmeisemmin aluksi vuokralla. Tontti on lohkottu 1920-luvulla ja sille on todennäköisesti 1925 rakennettu nykyinen asuinrakennus ja pieni ulkohuonerakennus. Ulkohuone sijaitsi tontin itäkulmassa (perustukset hahmotettavissa tontilla). Aiemman inventoinnin mukaan talon olisi itselleen ja perheelleen rakentanut rakennusmestari Matti Keskinen. Keskinen olisi mahdollisesti aikanaan pitänyt myös lähistöllä yleistä saunaa (Tahmelankadulla?). Nykyistä edeltänyt kiinteistön omistaja oli nimeltään Laalahti. Nykyinen omistaja on ostanut kiinteistön 1993 ja tehnyt talossa peruskorjausta. Vanhan piharakennuksen tuntumaan on 2003 jälkeen rakennettu uusi puurakenteinen ja satulakattoinen pihavaja. Pihavajaa ei ole inventoitu erikseen sen vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Pihapiiriä ympäröivillä tonteilla on vaihtelevaa rakennuskantaa: 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia, 1980-luvun moniasuntoisia asuinrakennuksia käsittävä as oy sekä kaksi kookasta 1990-luvun omakotitaloa.

Kulku pihaan on Suuruspäänkadulta asuinrakennuksen molemmin puolin. Asuinrakennuksen koillissivun sisäänkäynnin edustaa on päällystetty liuskekivillä. Takapihan puolelle kuistille ja sen eteen rakennetulle kestopuupatiolle vievät 1950-lukulaisilta vaikuttavat betoniportaat asuinrakennuksen pohjoispuolitse. Tontin länsikulmaan on tasattu sorapintainen autopaikka. Tonttia on eteläosasta pengerretty luonnonkivimuurilla. Muutoin rinnetontti on tasaamaton, kumpuileva ja pääosin nurmipintainen. Siellä kasvaa mm. haapa, useita vanhoja omenapuita, marjapensaita ja kukkaistutuksia. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (useat sisäänkäynnit).

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 20.5.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 335.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja/ asukas.