Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on kunnostaa Utukan tilan rakennuskantaa tilakeskuksen käyttötarkoituksen muuttuessa. Vanhaan kivinavettaan on tavoitteena saada juhla-, kokoontumis- ja majoitustiloja, ja muonamiehentalo kunnostettaisiin majoitus- ja asuinkäyttöön. Lisäksi suuli, riihi, kuivaamo ja kellari kunnostettaisiin säilytys- ja varastotiloiksi. Tilan vanhan päärakennuksen paikalle on tarkoitus rakentaa uusi päärakennus. Viimeksi mainitulle hankkeelle on jo myönnetty suunnittelutarveratkaisu.

Utukan kantatalon väljä pihapiiri sijoittuu viljelymaiseman keskelle, Palon maakirjakylän historialliselle tontille. Utukka on ainoa kylätontilla säilyneistä kantataloista. Pihapiirin rakennuskanta on pääosin rakennettu 1900-luvun alkupuolella, ja se edustaa oman aikansa vauraan talonpoikaistilan rakentamista. Pihapiirin merkittävimmät rakennukset ovat olleet suurikokoinen asuinrakennus sekä kivinavetta, mutta koko rakennuskannalla on merkitystä pihapiirin perinteiselle luonteelle. Pihapiirin vanhin rakennus on vilja-aitta. Rakennusten ja pihapiirin huolto on laiminlyöty 2000-luvulla, ja suurin osa rakennuksista on hyvin huonossa kunnossa.

Kylää ympäröivä viljelymaisema muodostaa maakunnallisesti arvokkaan Sorilan ja Palon kulttuurimaiseman. Utukan pihapiiri kuuluu arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueisiin. Utukan tilakeskuksen arvot on huomioitu myös Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksessä (Tampereen kaupunki, 2015). Selvityksen suositusten mukaan rakennuskanta sekä maiseman rakenne ja mittakaava tulee säilyttää ja uudisrakentamisessa käyttää erityistä harkintaa, jotta kulttuurimaiseman ominaispiirteet ja jatkuvuus voidaan säilyttää. Selvitystieto on huomioitu yleiskaavatasolla: Pohjois-Tampereen strategisessa yleiskaavassa Utukka on merkitty historiallisesti merkittäväksi rakennukseksi tai kohteeksi. Kaavamääräyksen mukaan kohteen arvo tulee huomioida alueelle sijoittuvissa merkittävissä hankkeissa. Kaavamerkinnän kuvauksessa todetaan: "Kohteen arvojen huomioiminen ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajennus sallitaan. Rakennuksessa suoritettavien laajennus-, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoitusten muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulisi olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Tavoitteena on rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen monimuotoisuuden vaaliminen ja niiden säilymisen turvaaminen tarkoituksenmukaisesti. Alueelle sijoittuvissa merkittävissä hankkeissa on kuultava Pirkanmaan maakuntamuseota."

Utukan rakennetun ympäristön arvot on huomioitu myös Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa. Sen mukaan "[r]akennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan. Rakennuksissa suoritettavien laajennus-, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Samalla tulee huolehtia kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten pihapiirin inventoinnissa arvokkaiksi todettujen rakennusten, säilyttämisestä. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa."

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut Utukan kulttuurihistoriallisista arvoista ja niiden huomioimisesta viime vuosina lukuisia lausuntoja. Lisäksi maakuntamuseo on tehnyt paikalle maastotarkastuksen elokuussa 2021. Lausunnoissaan maakuntamuseo on todennut pihapiirin rakennusten vaativan merkittäviä ja laajoja kunnostustoimia. Maakuntamuseo on katsonut, että päärakennuksen purkaminen on mahdollista, vaikkakin hyvin valitettavaa. Pihapiirin muiden rakennusten on nähty olevan tärkeitä, etteivät pihapiirin arvokkaiksi todetut ja kaavamääräyksessä suojeltaviksi määritellyt piirteet täysin katoa. Niiden tulevaisuudesta päätettäessä on kehotettu välttämään purkamista. Osittaisellakin säilyttämisellä tai hyödyntämisellä on nähty olevan merkitystä Utukan arvojen säilyttämiselle, ja esimerkiksi navetan kiviosan säilyttämistä on pidetty suotavana. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnittelutarveratkaisun tavoitteet ovat erinomaisia ja alueen yleiskaavojen mukaisia. Vanhan rakennuskannan säilyttäminen ja kunnostaminen uuteen käyttöön on kulttuuriteko, joka asianmukaisesti suoritettuna säilyttää vanhan kylätontin luonteen maatilan pihapiirinä.

Tilakeskuksen alueella sijaitsee muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena oleva Palon historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännöstunnus 1000018823). Kohdetta on tutkittu vuonna 2021 laajalti niin Pirkanmaan maakuntamuseon tarkkuusinventoinnissa kuin Museoviraston koekaivausryhmän toimesta. Tutkimuksissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Nyt suunnitellut toimenpiteet kohdistuvat olemassa oleviin rakennuksiin. Jos korjaustöihin mahdollisesti liittyvän maankaivun yhteydessä kuitenkin tavataan nokista maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). Muilta osin maakuntamuseolla ei ole hankkeesta arkeologisen perinnön osalta huomautettavaa.

Hanketta koskevat rakennuslupa-aineistot pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on kunnostaa Utukan tilan rakennuskantaa tilakeskuksen käyttötarkoituksen muuttuessa. Vanhaan kivinavettaan on tavoitteena saada juhla-, kokoontumis- ja majoitustiloja, ja muonamiehentalo kunnostettaisiin majoitus- ja asuinkäyttöön. Lisäksi suuli, riihi, kuivaamo ja kellari kunnostettaisiin säilytys- ja varastotiloiksi. Tilan vanhan päärakennuksen paikalle on tarkoitus rakentaa uusi päärakennus. Viimeksi mainitulle hankkeelle on jo myönnetty suunnittelutarveratkaisu.

Utukan kantatalon väljä pihapiiri sijoittuu viljelymaiseman keskelle, Palon maakirjakylän historialliselle tontille. Utukka on ainoa kylätontilla säilyneistä kantataloista. Pihapiirin rakennuskanta on pääosin rakennettu 1900-luvun alkupuolella, ja se edustaa oman aikansa vauraan talonpoikaistilan rakentamista. Pihapiirin merkittävimmät rakennukset ovat olleet suurikokoinen asuinrakennus sekä kivinavetta, mutta koko rakennuskannalla on merkitystä pihapiirin perinteiselle luonteelle. Pihapiirin vanhin rakennus on vilja-aitta. Rakennusten ja pihapiirin huolto on laiminlyöty 2000-luvulla, ja suurin osa rakennuksista on hyvin huonossa kunnossa.

Kylää ympäröivä viljelymaisema muodostaa maakunnallisesti arvokkaan Sorilan ja Palon kulttuurimaiseman. Utukan pihapiiri kuuluu arvoalueen rakennuskulttuurin ydinalueisiin. Utukan tilakeskuksen arvot on huomioitu myös Tampereen Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvityksessä (Tampereen kaupunki, 2015). Selvityksen suositusten mukaan rakennuskanta sekä maiseman rakenne ja mittakaava tulee säilyttää ja uudisrakentamisessa käyttää erityistä harkintaa, jotta kulttuurimaiseman ominaispiirteet ja jatkuvuus voidaan säilyttää. Selvitystieto on huomioitu yleiskaavatasolla: Pohjois-Tampereen strategisessa yleiskaavassa Utukka on merkitty historiallisesti merkittäväksi rakennukseksi tai kohteeksi. Kaavamääräyksen mukaan kohteen arvo tulee huomioida alueelle sijoittuvissa merkittävissä hankkeissa. Kaavamerkinnän kuvauksessa todetaan: "Kohteen arvojen huomioiminen ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajennus sallitaan. Rakennuksessa suoritettavien laajennus-, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoitusten muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulisi olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Tavoitteena on rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen monimuotoisuuden vaaliminen ja niiden säilymisen turvaaminen tarkoituksenmukaisesti. Alueelle sijoittuvissa merkittävissä hankkeissa on kuultava Pirkanmaan maakuntamuseota."

Utukan rakennetun ympäristön arvot on huomioitu myös Nurmi-Sorilan osayleiskaavassa. Sen mukaan "[r]akennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan. Rakennuksissa suoritettavien laajennus-, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti/kulttuurihistoriallisesti/maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Samalla tulee huolehtia kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten pihapiirin inventoinnissa arvokkaiksi todettujen rakennusten, säilyttämisestä. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa."

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut Utukan kulttuurihistoriallisista arvoista ja niiden huomioimisesta viime vuosina lukuisia lausuntoja. Lisäksi maakuntamuseo on tehnyt paikalle maastotarkastuksen elokuussa 2021. Lausunnoissaan maakuntamuseo on todennut pihapiirin rakennusten vaativan merkittäviä ja laajoja kunnostustoimia. Maakuntamuseo on katsonut, että päärakennuksen purkaminen on mahdollista, vaikkakin hyvin valitettavaa. Pihapiirin muiden rakennusten on nähty olevan tärkeitä, etteivät pihapiirin arvokkaiksi todetut ja kaavamääräyksessä suojeltaviksi määritellyt piirteet täysin katoa. Niiden tulevaisuudesta päätettäessä on kehotettu välttämään purkamista. Osittaisellakin säilyttämisellä tai hyödyntämisellä on nähty olevan merkitystä Utukan arvojen säilyttämiselle, ja esimerkiksi navetan kiviosan säilyttämistä on pidetty suotavana. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnittelutarveratkaisun tavoitteet ovat erinomaisia ja alueen yleiskaavojen mukaisia. Vanhan rakennuskannan säilyttäminen ja kunnostaminen uuteen käyttöön on kulttuuriteko, joka asianmukaisesti suoritettuna säilyttää vanhan kylätontin luonteen maatilan pihapiirinä.

Tilakeskuksen alueella sijaitsee muinaisjäännösrekisterissä muuna kulttuuriperintökohteena oleva Palon historiallinen kylänpaikka (muinaisjäännöstunnus 1000018823). Kohdetta on tutkittu vuonna 2021 laajalti niin Pirkanmaan maakuntamuseon tarkkuusinventoinnissa kuin Museoviraston koekaivausryhmän toimesta. Tutkimuksissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Nyt suunnitellut toimenpiteet kohdistuvat olemassa oleviin rakennuksiin. Jos korjaustöihin mahdollisesti liittyvän maankaivun yhteydessä kuitenkin tavataan nokista maata, hiiltä, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta, muita merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon (Muinaismuistolaki 14 ja 16 §). Muilta osin maakuntamuseolla ei ole hankkeesta arkeologisen perinnön osalta huomautettavaa.

Hanketta koskevat rakennuslupa-aineistot pyydetään toimittamaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.