Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten otsikossa mainittu asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, Tammerkosken alajuoksulla, ulottuen Nalkalan (III), Kyttälän (XII) ja Ratinan (XIII) kaupunginosien alueelle. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on alueen kehittäminen kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistys- ja vapaa-ajan alueena siten, että kulttuurihistorialliset arvot ja toiminnalliset ominaispiirteet säilyvät. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) ja toteaa seuraavaa.
Suunnittelualueelle sisältyy ja se rajautuu lukuisiin kohteisiin, joilla merkittäviä kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Pohjoisessa alue rajautuu Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Ratinan rantatie ja Suvantokadun pää kuuluvat Ratinan stadionin ja Tampereen linja-autoaseman ympäristön valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Arvoalueiden rajaukset perustuvat Museoviraston RKY-inventointiin vuodelta 2009. Vähintään paikallisesti merkittäviä kohteita, jotka suunnittelussa tulee huomioida ovat Takon tehdasalue, Kehräsaari, Laukontori ja satama, Laukontoria reunustavat rakennukset, Ratinan silta, Ratinan stadion, entinen Autotuonnin talo (nykyisin osa kauppakeskus Ratinaa), Koskikeskus ja Hotelli Ilves. Myös Ratinan suvannon vesialueella on tärkeä kaupunkikuvallinen merkitys. Se tuo väljyyttä ja rauhoittavan vesimaiseman tiiviisti rakennetun kaupungin ytimeen.
1800-luvulla alueelle muodostuneilla ns. Alarannan satamatoiminnoilla ja sen myötä syntyneellä ja yhä jatkuvalla torikaupalla on merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Vesiliikenne on liittynyt kiinteästi myös Pyhäjärven rantojen huvilakulttuuriin, sillä huviloille on kuljettu ensisijaisesti laivoilla ja veneillä Laukontorilta. Yhä jatkuva vesiliikenne on keskeinen historiallinen piirre alueella ja sen säilyttämisen tärkeys on onnistuneesti tuotu esiin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Hankkeen tavoitteet vaikuttavat lähtökohtaisesti mahdollisilta. Alueen merkittävistä arvoista ja keskeisestä sijainnista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kaavan tavoitteisiin kulttuurihistoriallisten arvojen ja toiminnallisten ominaispiirteiden säilyttämisen rinnalle lisättäisiin alueen kaupunkikuvan arvojen vaaliminen. Hankealueen rajaus kulkee paikoin tarkasti suvantoa reunustavaa rantamuuria pitkin, mikä voi muodostua haasteeksi, jos vesialueelle suunnitellaan rakennettavaksi laitureita tai muita kiinteitä rakenteita. Rakenteet vaativat usein muutoksia myös pidemmälle rantaan, minkä vuoksi rajausta voi olla tarpeen vielä harkita.
Alueelta on laadittu lukuisia rakennettua ympäristöä ja maisemaa koskevia selvityksiä, joista on toimitettu kaavoitukseen yhteenveto sähköpostitse 21.9.2022. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan on lisäksi tarkoitus laatia siltojen inventointi sekä suvannon ympäristön maisemahistoriallinen selvitys. Laadittavissa selvityksissä olisi hyvä huomioida myös rantamuurit ja muut merkittävät historialliset rakenteet sekä koota yhteen aiemmissa selvityksissä todettuja rakennetun ympäristön arvoja, jolloin kaavan selvitysaineisto toimisi kattavana yhteenvetona alueella huomioitavista maisemallisista, kaupunkikuvallisista ja kulttuurihistoriallisista piirteistä. Lisäksi kaavahankkeen yhteydessä tulee laatia riittävät valokuvasovitteet ja/tai havainnekuvat, joiden perusteella asemakaavanmuutoksen vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan, ympäröiviin arvokohteisiin ja RKY-alueisiin voidaan arvioida.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueella on arkeologista potentiaalia mm. 1800- ja 1900-luvun teollisuus- ja liikennehistoriaan liittyen, eikä sitä ole aikaisemmin tutkittu. Välittömästi alueen pohjoispuolella sijaitsee mahdollinen muinaisjäännös, historiallisen Lundahlin tiiliruukin paikka (mj-tunnus 1000045023). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on asianmukaisesti kirjattu arkeologisen vedenalaisinventoinnin tarve. Inventointi tulee suorittaa erityisesti alueilla, joilla kaava tulee mahdollistamaan rakentamisen, rantaviivan tai suvannonpohjan muokkauksen tai kelluvien rakennusten ankkuroinnin ja joilla inventointi on teknisesti sekä turvallisuusnäkökulmasta mahdollista.
Inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Arvioinnin jälkeen raportti tallennetaan Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Hankkeen valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja mahdollista kommentointia varten otsikossa mainittu asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Suunnittelualue sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, Tammerkosken alajuoksulla, ulottuen Nalkalan (III), Kyttälän (XII) ja Ratinan (XIII) kaupunginosien alueelle. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on alueen kehittäminen kaupunkilaisten ja matkailijoiden virkistys- ja vapaa-ajan alueena siten, että kulttuurihistorialliset arvot ja toiminnalliset ominaispiirteet säilyvät. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan (OAS) ja toteaa seuraavaa.
Suunnittelualueelle sisältyy ja se rajautuu lukuisiin kohteisiin, joilla merkittäviä kulttuurihistoriallisia, arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Pohjoisessa alue rajautuu Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Ratinan rantatie ja Suvantokadun pää kuuluvat Ratinan stadionin ja Tampereen linja-autoaseman ympäristön valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Arvoalueiden rajaukset perustuvat Museoviraston RKY-inventointiin vuodelta 2009. Vähintään paikallisesti merkittäviä kohteita, jotka suunnittelussa tulee huomioida ovat Takon tehdasalue, Kehräsaari, Laukontori ja satama, Laukontoria reunustavat rakennukset, Ratinan silta, Ratinan stadion, entinen Autotuonnin talo (nykyisin osa kauppakeskus Ratinaa), Koskikeskus ja Hotelli Ilves. Myös Ratinan suvannon vesialueella on tärkeä kaupunkikuvallinen merkitys. Se tuo väljyyttä ja rauhoittavan vesimaiseman tiiviisti rakennetun kaupungin ytimeen.
1800-luvulla alueelle muodostuneilla ns. Alarannan satamatoiminnoilla ja sen myötä syntyneellä ja yhä jatkuvalla torikaupalla on merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Vesiliikenne on liittynyt kiinteästi myös Pyhäjärven rantojen huvilakulttuuriin, sillä huviloille on kuljettu ensisijaisesti laivoilla ja veneillä Laukontorilta. Yhä jatkuva vesiliikenne on keskeinen historiallinen piirre alueella ja sen säilyttämisen tärkeys on onnistuneesti tuotu esiin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Hankkeen tavoitteet vaikuttavat lähtökohtaisesti mahdollisilta. Alueen merkittävistä arvoista ja keskeisestä sijainnista johtuen Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kaavan tavoitteisiin kulttuurihistoriallisten arvojen ja toiminnallisten ominaispiirteiden säilyttämisen rinnalle lisättäisiin alueen kaupunkikuvan arvojen vaaliminen. Hankealueen rajaus kulkee paikoin tarkasti suvantoa reunustavaa rantamuuria pitkin, mikä voi muodostua haasteeksi, jos vesialueelle suunnitellaan rakennettavaksi laitureita tai muita kiinteitä rakenteita. Rakenteet vaativat usein muutoksia myös pidemmälle rantaan, minkä vuoksi rajausta voi olla tarpeen vielä harkita.
Alueelta on laadittu lukuisia rakennettua ympäristöä ja maisemaa koskevia selvityksiä, joista on toimitettu kaavoitukseen yhteenveto sähköpostitse 21.9.2022. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan on lisäksi tarkoitus laatia siltojen inventointi sekä suvannon ympäristön maisemahistoriallinen selvitys. Laadittavissa selvityksissä olisi hyvä huomioida myös rantamuurit ja muut merkittävät historialliset rakenteet sekä koota yhteen aiemmissa selvityksissä todettuja rakennetun ympäristön arvoja, jolloin kaavan selvitysaineisto toimisi kattavana yhteenvetona alueella huomioitavista maisemallisista, kaupunkikuvallisista ja kulttuurihistoriallisista piirteistä. Lisäksi kaavahankkeen yhteydessä tulee laatia riittävät valokuvasovitteet ja/tai havainnekuvat, joiden perusteella asemakaavanmuutoksen vaikutuksia alueen kaupunkikuvaan, ympäröiviin arvokohteisiin ja RKY-alueisiin voidaan arvioida.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueella on arkeologista potentiaalia mm. 1800- ja 1900-luvun teollisuus- ja liikennehistoriaan liittyen, eikä sitä ole aikaisemmin tutkittu. Välittömästi alueen pohjoispuolella sijaitsee mahdollinen muinaisjäännös, historiallisen Lundahlin tiiliruukin paikka (mj-tunnus 1000045023). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on asianmukaisesti kirjattu arkeologisen vedenalaisinventoinnin tarve. Inventointi tulee suorittaa erityisesti alueilla, joilla kaava tulee mahdollistamaan rakentamisen, rantaviivan tai suvannonpohjan muokkauksen tai kelluvien rakennusten ankkuroinnin ja joilla inventointi on teknisesti sekä turvallisuusnäkökulmasta mahdollista.
Inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Arvioinnin jälkeen raportti tallennetaan Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Hankkeen valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa