Kuhmoisten kirkonkylän suuret tilakeskukset Muurila ja Katajamäki-Nuuttila sekä näiden välissä sijaitseva Työväentalo muodostavat Kuhmoisten keskustan pohjoisosaan Toritien itäpuolelle maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Yhtenäisen maatalousmaiseman muodostavalla kokonaisuudella on historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja.

Muurila, Kastajamäki-Nuuttila ja työväentalo on pihapiirien ja avoimien peltoalueiden muokkaama kulttuuriympäristö ja maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö vuonna 2017 hyväksytyssä Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen taustaselvityksessä. Muurila ja Katajamäki-Nuuttila ovat maatilojen talouskeskuksia avarine peltomaisemineen ja Kuhmoisten kirkonkylän työväenyhdistyksen seurantalo sijaitsee Katajamäki-Nuuttilan lähellä. Maatilojen välille asettuu merkittävä maisema-akselinäkymä. Kirkonkylän liikekeskusta rajaa tätä peltoaukeiden muovaamaa maisemaa. Muurilan pihapiirissä on kookas päärakennus 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta, maitohuone 1800-luvun lopusta. lohkokivinen navetta 1900-luvun alusta, kaksikerroksinen luhtiaitta 1800-luvulta, yksinäisaitta, karjarakennus vuodelta 1912, aittarivi ja puimala. Muurilan läheisyydessä sijaitsee kirkonkylän työväentalo vuodelta 1923. Sen on suunnitellut puuseppä Aleksanteri Heino. Rakennuksessa näkyy ajalle tyypillisiä klassismin piirteitä ulkoasussa. Työväentalo on kaksikerroksinen rakennus, jossa on laaja aumattu taitekatto sekä isot moniruutuiset ikkunat. Katajamäki-Nuuttilan pihapiiriin kuuluva päärakennus on 1860-luvulta; kaksikerroksinen aitta on 1800-luvulta. Muut vanhaa rakennuskantaa edustavat ovat luhdillinen riviaitta 1700-1800-lukujen vaihteesta, navetta 1930-luvulta, riihi ja kaksi latoa.

Lähteet:

Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen taustaselvitys Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.

https://www.keskisuomi.fi/filebank/25246-MAAKUNNALLISESTI_MERKITTaVaT_RAKENNETUT_KULTTUURIYMPaRISToT_2016_(15_8_2017).pdf

Kuhmoisten kunnan rakennusinventointi 1989, tekijöinä Sirkka-Liisa Ranta ja Pekka Vähänkangas sekä Eija-Liisa Lahnala. Keski-Suomen museon rakennustutkimusarkisto.

Tiedot kopioitu Kioski järjestelmästä.