Vuonna 1989 rakennus inventoitiin, koska työväentalona sillä on suuri merkitys historiallisesti ja kulttuurihistoriallisesti. Se oli säilynyt suhteellisen hyvin alkuperäisessä asussaan. Lisäksi rakennus sijaitsi maisemallisesti keskeisellä paikalla lähellä kirkonkylän sen hetkistä keskustaa.

Työväentalo arvotettiin rakennushistoriallisesti, historiallisesti sekä maisemallisesti merkittäväksi.

Keski-Suomen maakuntakaava 2009:

Kuhmoisten kirkonkylän suuret tilakeskukset Muurila ja Katajamäki-Nuuttila sekä näiden välissä sijaitseva Työväentalo muodostavat Kuhmoisten keskustan pohjoisosaan Toritien itäpuolelle maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön. Yhtenäisen maatalousmaiseman muodostavalla kokonaisuudella on historiallisia, rakennushistoriallisia ja maisemallisia arvoja.

Vuoden 1989 inventointitietojen mukaan rakennus sijaitsi matalalla kivikkoisella kumpareella, maisemallisesti huomattavalla paikalla peltoaukean keskellä. Pihapiiri rajautui vuonna 1989 tarkoin peltoviljelyyn lännessä, pohjoisessa ja idässä. Etelässä oli tuolloin maalaistalo.

Inventointietojen mukaan rakennus oli rakennettu Kirkonkylän työväentaloksi. Yksikerroksisen rakennuksen perusta oli porakiveä ja runko hirttä. Katto oli aumattu mansardikatto, jonka katteena oli aaltopeltilevyä. Katossa oli länteenpäin frontoni. Väriltään ruskeaan taitettu valkoinen/ruskea rakennus oli vuorattu peiterimoitetuilla pystylaudoilla, ja oli kohtalaisessa kunnossa.

Rakennuksen korkea mansardikatto oli hallitseva. Räystäät oli katetut, ja frontoni oli mansardikattoinen. Syvennetty kuisti sijaitsi pääsisäänkäynnin kohdalla. Moniruutuiset ikkunat oli jaettu kahteen kerrokseen, mutta juhlasalin kohdalla ikkunat läpi kerrosten.

Rakennus oli jätetty kaavan ulkopuolelle. Toiminta tiloissa oli vuonna 1989 vähäistä mm. puutteellisten parkkitilojen vuoksi. Vuonna 1989 oli tarkoituksena, että rakennus säilytettäisiin sellaisenaan ainakin lähivuodet

Työväentalo valmistui vuonna 1923 yhdistyksen omalle tontille. Piirrustukset taloon teki Aleksanteri Heino, jolla oli oma puusepänverstas aivan työväentalon tontin lähellä. Hirsirunkoinen talo vuorattiin peiterimoitetulla pystylaudoituksella vuonna 1954. Pärekatto vaihdettiin huovaksi ja sisäänkäynnin kohdalla ollut torni purettiin 1930-luvun lopulla. Talossa (yht. 270m2) on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteistilat ja asuinhuone. Sisäseinien alaosat paneloitiin ja yläosat tapetoitiin vuonna 1927. Paneloitu sisäkatto peitettiin vuonna 1958 akustiikkalevyillä. Vuonna 1970 hankittiin uunilämmityksen lisäksi öljykamina. Vuonna 1966 talon alkuperäinen punainen väri muutettiin vaaleaksi. Talossa ei viemäriä, vesijohtoa eikä WC:tä. Vuonna 1984 yhdistys sai opetusministeriöltä 20 000mk talon kunnostukseen. Tämän jälkeen talo on maalattu ulkoa ruskeaan taitetulla valkoisella sekä ruskealla. Rakennukseen on myös laitettu peltikatto.