Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Tampereen kantakaupungin vaiheyleiskaavan suunnitteluteemat ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja viherympäristön kehittäminen. Lisäksi on esitetty strategista yleiskaavaa tarkempaa ratkaisua neljälle osa-alueelle, jotka ovat Tesoman asemanseutu, Lielahti-Hiedanranta, Keskusta ja Alasjärven itäpuoli. Vaiheyleiskaava täydentää ja osin muuttaa nykyistä yleiskaavatilannetta. Tavoitteena on, että kantakaupungin alueella olisivat sen hyväksymisen jälkeen edelleen voimassa Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan strateginen osayleiskaava ja Kantakaupungin vaiheyleiskaava muutoksineen. Vireillä oleva valtuustokauden 2021–2025 vaiheyleiskaava muuttaa hyväksymisensä jälkeen yleiskaavatilannetta ja tulee osaksi yleiskaavayhdistelmää. Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja siihen liittyneestä Lielahden yleissuunnitelmaehdotuksesta (DIAR: 224/2022) sekä kaavaluonnoksesta (DIAR: 150/2023). Maakuntamuseo kiittää kaavaehdotusta koskevan lausunnon valmisteluun saamastaan lisäajasta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Kaavaa varten on laadittu Tampereen keskustan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Sitowise, 2024). Selvityksessä on sekä koottu yhteen keskusta-alueen aiempien rakennetun ympäristön selvitysten tietoja että tunnistettu myös uusia arvokohteita ja alueita. Kaavakartalle 3 (Kulttuuriperintö) on täydennetty tuoreiden selvitysten perusteella paikallisesti arvokkaiksi todettuja aluekokonaisuuksia sekä muokattu rakennetun ympäristön arvoalueiden suojelumääräyksiä. Kulttuuriympäristön arvojen säilyttäminen on huomioitu kartan 3 lisäksi muidenkin karttojen tietyissä kaavamääräyksissä, mitä maakuntamuseo pitää erittäin myönteisenä. Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Tampereen kaupunkia keskusta-alueen selvitysaineiston ajantasaistamisesta ja sen perusteella muokatusta kaavaratkaisusta ja toteaa, että se kohentaa merkittävästi keskusta-alueen arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön suojelutilannetta. Keskustan paikallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen selvityksen yhteydessä arvioitiin kaupungin sisäistä käyttöä varten myös keskustan asemakaavojen ajantasaisuutta niiden rakennettua ympäristöä koskevien suojelumääräysten osalta.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavaluonnoksen jälkeen arkeologisia selvityksiä on täydennetty laatimalla Tesoman asemaseudun alueen arkeologinen inventointi (Heilu Oy, 2023). Inventointiraportti on toimitettu Pirkanmaan maakuntamuseolle arviointia varten, ja maakuntamuseo on lähettänyt inventoinnin tekijälle kommentit raportista. Tesoman alueella ei ole inventoinnin täydentämisen tarvetta. Alueelta löydettiin yksi uusi arkeologinen suojelukohde, kipinäaita (Vanamonpolku, muu kulttuuriperintökohde, s65), joka on lisätty kaava-aineistoon asianmukaisesti.

Alasjärven itäpuolen osa-alueella on myös tehty arkeologinen inventointi kenttäkaudella 2023 (Vaiheyleiskaavan 2021–2025 arkeologinen inventointi Alasjärven itäpuolesta/Heilu Oy). Maakuntamuseo on kommentoinut inventointia ja sen raporttia tutkimuksen tekijälle ja esittänyt raporttiin täydennyksiä. Täydennetty inventointiraportti on toimitettu Pirkanmaan maakuntamuseolle. Inventoinnissa ei kaavaehdotuksessa esitetyltä Alasjärven osa-alueelta havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista. Näin ollen maakuntamuseolla ei ole kaavaehdotuksen Alasjärven osa-alueesta huomautettavaa.

Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti muutoinkin arkeologisen inventoinnin täydennystarpeesta. Se on yhä ajankohtainen lausunnon liitteeseen 1 merkityissä kohteissa, koska arkeologisen kulttuuriperinnön kaavamerkintöjen osalta kaavan tulee perustua ajantasaisiin inventointitietoihin. Inventoitavien kohteiden luetteloa on ajantasaistettu mm. Alasjärven osa-alueen läheisyydestä v. 2023 inventoinnin jälkeen tehtyjen uusien metallinetsinlöytöjen osalta. Inventoinnin tilaamisen, laadun ja raportoinnin osalta maakuntamuseo viittaa kaavaluonnoksesta antamaansa lausuntoon 150/2023.

Kaavakartassa 2 (Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut) osa Ohjeellinen virkistysyhteys -merkinnöistä sijoittuu kiinteän muinaisjäännöksen Kalkku Mustavuoren (mj-tunnus 1000002010) linnoituslaitteiden ja niiden suoja-alueen päälle kohteen pohjois- ja eteläreunalla, mistä maakuntamuseo huomautti aiemmassa lausunnossaan (150/2023). Koska merkintä on ristiriidassa muinaismuistolain 1 ja 4 §:n kanssa, maakuntamuseo toistaa, että vielä toteuttamatta olevat reitin osat tulee siirtää selvästi muinaisjäännösalueen Oskari-karttapalvelun mukaisen rajauksen ulkopuolelle. Vaikka kyse on ohjeellisesta merkinnästä ja reitin tarkka sijainti ratkaistaan asemakaavoituksessa, vaiheyleiskaavassa rauhoituskohteen päälle sijoitettu kajoavan maankäytön merkintä ei ole perusteltavissa antaessaan väärän viestin alueen maankäytön mahdollisuuksista.

Kiinteiden muinaisjäännösten Niihama Soukko (1000002003) ja Kuokkamaa (1000049304) osalta em. merkintä on hyväksyttävissä, mikäli reitit sijoitetaan riittävälle etäisyydelle suojelukohteista ja asiasta neuvotellaan maakuntamuseon kanssa reittien tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kiinteiden muinaisjäännösten Lappi (1000006459), Kalevankangas (1000020982), Arranmaanoja (1000041696) 1, Multivuori (1000037225), Hiidentie Multivuori 2 (1000042733), Järvensivu (1000046230), Huringin pelto (1000018649) ja muu kulttuuriperintökohteiden Härmälänoja (1000024588), Makkarajärvi (1000042753 ) ja Juvela (1000040528) osalta ohjeellinen virkistysyhteys -merkinnän sijoittuminen kohteiden alueelle tai niiden välittömään läheisyyteen on mahdollinen niiltä osin kuin reitit sijaitsevat jo olemassa olevilla kulkureiteillä. Reittien luonteen muuttumisesta tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa. Toteutumattomat reitinosat tulee siirtää riittävän etäälle muinaisjäännöskohteiden aluerajausten ulkopuolelle.  

Kaavakartoille 3 ja 5 on lisätty osa luonnosvaiheessa puuttuneista arkeologisista suojelukohteista ja korjattu virheellisiä suojelustatuksia. Karttojen 3 ja 5 merkinnöissä ja karttaa koskevissa kohdeluetteloissa (s. 79-80) on vielä ainakin seuraavat korjausta vaativat asiat:

- Kohdeluettelossa virheelliset nimet: SM62 on Pyynikin kirkkopuisto (1000024613), SM63 Tammerkoski 9 (1000023810), SM64 Frenckellin paperitehdas (1000018817), s74 Kaupinojanlahti 2 (1000046125) ja s8 Lielahden rustholli 2 (1000029485).

- Kohteen s30 Järvensivu suojelustatus on kiinteä muinaisjäännös; kaavamerkintä korjataan SM:ksi kartalla ja luettelossa.

- Lisätään puuttuva historiallinen asuin- ja markkinapaikka Tammerkoski (Koski) (1000047131), muu kulttuuriperintökohde (s-merkintä).

- Lisätään puuttuva kulkuväylä Pyhällönpuiston tie (5100000639), muu kulttuuriperintökohde.

- Lisätään puuttuva historiallinen asuinpaikka Jalkasaari (1000048147), muu kulttuuriperintökohde.

- Lisätään kohde Tammerkoski 11 (1000051059), muu kulttuuriperintökohde.

- Lisätään kohde Finninmäki 2 (1000046169), muu kulttuuriperintökohde.

- Kohteen SM22 kaavamerkintä poistetaan: kyseessä on muinaisjäännösrekisteristä poistettu kohde Mäkikatu 43.

- Poistetaan kohde s38 Tampere–Kangasala-tie.

- Kohde s33 Ristinarkku (Takahuhti) ei ole muinaisjäännösrekisterissä erillisenä suojelukohteena, eikä sitä ole tarpeen merkitä kaavaan; kohde SM42 Takahuhti on merkitty oikein.

Aineisto tulisi kaikin puolin tarkastaa ja korjata. Puuttuvien kohteiden paikkatiedot saa Pirkanmaan maakuntamuseon Siiri-tietopalvelusta (siiri.tampere.fi) tai Museoviraston tietopalvelusta https://www.kyppi.fi .

Muinaisjäännöskohde-merkinnän määräystekstistä on syytä poistaa kohta: ”Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa”. Lauseen tulisi sisältyä arkeologista kulttuuriperintöä koskevaan yleismääräykseen.

Arkeologisten kohteiden kaavamääräysten kuvauksista on syytä poistaa viittaus Pirkanmaan maakuntamuseon selvityksiin, sillä selvityksiä ovat tehneet myös muut toimijat. Olennaista on se, että muinaisjäännöskohde-merkinnällä esitetään muinaismuistolain nojalla rauhoitetut kohteet ja vastaavasti muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden merkintä perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Korjattu kaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon mahdollista lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaehdotuksesta. Tampereen kantakaupungin vaiheyleiskaavan suunnitteluteemat ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja viherympäristön kehittäminen. Lisäksi on esitetty strategista yleiskaavaa tarkempaa ratkaisua neljälle osa-alueelle, jotka ovat Tesoman asemanseutu, Lielahti-Hiedanranta, Keskusta ja Alasjärven itäpuoli. Vaiheyleiskaava täydentää ja osin muuttaa nykyistä yleiskaavatilannetta. Tavoitteena on, että kantakaupungin alueella olisivat sen hyväksymisen jälkeen edelleen voimassa Kantakaupungin yleiskaava 2040, Keskustan strateginen osayleiskaava ja Kantakaupungin vaiheyleiskaava muutoksineen. Vireillä oleva valtuustokauden 2021–2025 vaiheyleiskaava muuttaa hyväksymisensä jälkeen yleiskaavatilannetta ja tulee osaksi yleiskaavayhdistelmää. Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja siihen liittyneestä Lielahden yleissuunnitelmaehdotuksesta (DIAR: 224/2022) sekä kaavaluonnoksesta (DIAR: 150/2023). Maakuntamuseo kiittää kaavaehdotusta koskevan lausunnon valmisteluun saamastaan lisäajasta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa.

Rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema

Kaavaa varten on laadittu Tampereen keskustan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (Sitowise, 2024). Selvityksessä on sekä koottu yhteen keskusta-alueen aiempien rakennetun ympäristön selvitysten tietoja että tunnistettu myös uusia arvokohteita ja alueita. Kaavakartalle 3 (Kulttuuriperintö) on täydennetty tuoreiden selvitysten perusteella paikallisesti arvokkaiksi todettuja aluekokonaisuuksia sekä muokattu rakennetun ympäristön arvoalueiden suojelumääräyksiä. Kulttuuriympäristön arvojen säilyttäminen on huomioitu kartan 3 lisäksi muidenkin karttojen tietyissä kaavamääräyksissä, mitä maakuntamuseo pitää erittäin myönteisenä. Pirkanmaan maakuntamuseo kiittää Tampereen kaupunkia keskusta-alueen selvitysaineiston ajantasaistamisesta ja sen perusteella muokatusta kaavaratkaisusta ja toteaa, että se kohentaa merkittävästi keskusta-alueen arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön suojelutilannetta. Keskustan paikallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen selvityksen yhteydessä arvioitiin kaupungin sisäistä käyttöä varten myös keskustan asemakaavojen ajantasaisuutta niiden rakennettua ympäristöä koskevien suojelumääräysten osalta.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaavaluonnoksen jälkeen arkeologisia selvityksiä on täydennetty laatimalla Tesoman asemaseudun alueen arkeologinen inventointi (Heilu Oy, 2023). Inventointiraportti on toimitettu Pirkanmaan maakuntamuseolle arviointia varten, ja maakuntamuseo on lähettänyt inventoinnin tekijälle kommentit raportista. Tesoman alueella ei ole inventoinnin täydentämisen tarvetta. Alueelta löydettiin yksi uusi arkeologinen suojelukohde, kipinäaita (Vanamonpolku, muu kulttuuriperintökohde, s65), joka on lisätty kaava-aineistoon asianmukaisesti.

Alasjärven itäpuolen osa-alueella on myös tehty arkeologinen inventointi kenttäkaudella 2023 (Vaiheyleiskaavan 2021–2025 arkeologinen inventointi Alasjärven itäpuolesta/Heilu Oy). Maakuntamuseo on kommentoinut inventointia ja sen raporttia tutkimuksen tekijälle ja esittänyt raporttiin täydennyksiä. Täydennetty inventointiraportti on toimitettu Pirkanmaan maakuntamuseolle. Inventoinnissa ei kaavaehdotuksessa esitetyltä Alasjärven osa-alueelta havaittu merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä tai muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista. Näin ollen maakuntamuseolla ei ole kaavaehdotuksen Alasjärven osa-alueesta huomautettavaa.

Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti muutoinkin arkeologisen inventoinnin täydennystarpeesta. Se on yhä ajankohtainen lausunnon liitteeseen 1 merkityissä kohteissa, koska arkeologisen kulttuuriperinnön kaavamerkintöjen osalta kaavan tulee perustua ajantasaisiin inventointitietoihin. Inventoitavien kohteiden luetteloa on ajantasaistettu mm. Alasjärven osa-alueen läheisyydestä v. 2023 inventoinnin jälkeen tehtyjen uusien metallinetsinlöytöjen osalta. Inventoinnin tilaamisen, laadun ja raportoinnin osalta maakuntamuseo viittaa kaavaluonnoksesta antamaansa lausuntoon 150/2023.

Kaavakartassa 2 (Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut) osa Ohjeellinen virkistysyhteys -merkinnöistä sijoittuu kiinteän muinaisjäännöksen Kalkku Mustavuoren (mj-tunnus 1000002010) linnoituslaitteiden ja niiden suoja-alueen päälle kohteen pohjois- ja eteläreunalla, mistä maakuntamuseo huomautti aiemmassa lausunnossaan (150/2023). Koska merkintä on ristiriidassa muinaismuistolain 1 ja 4 §:n kanssa, maakuntamuseo toistaa, että vielä toteuttamatta olevat reitin osat tulee siirtää selvästi muinaisjäännösalueen Oskari-karttapalvelun mukaisen rajauksen ulkopuolelle. Vaikka kyse on ohjeellisesta merkinnästä ja reitin tarkka sijainti ratkaistaan asemakaavoituksessa, vaiheyleiskaavassa rauhoituskohteen päälle sijoitettu kajoavan maankäytön merkintä ei ole perusteltavissa antaessaan väärän viestin alueen maankäytön mahdollisuuksista.

Kiinteiden muinaisjäännösten Niihama Soukko (1000002003) ja Kuokkamaa (1000049304) osalta em. merkintä on hyväksyttävissä, mikäli reitit sijoitetaan riittävälle etäisyydelle suojelukohteista ja asiasta neuvotellaan maakuntamuseon kanssa reittien tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kiinteiden muinaisjäännösten Lappi (1000006459), Kalevankangas (1000020982), Arranmaanoja (1000041696) 1, Multivuori (1000037225), Hiidentie Multivuori 2 (1000042733), Järvensivu (1000046230), Huringin pelto (1000018649) ja muu kulttuuriperintökohteiden Härmälänoja (1000024588), Makkarajärvi (1000042753 ) ja Juvela (1000040528) osalta ohjeellinen virkistysyhteys -merkinnän sijoittuminen kohteiden alueelle tai niiden välittömään läheisyyteen on mahdollinen niiltä osin kuin reitit sijaitsevat jo olemassa olevilla kulkureiteillä. Reittien luonteen muuttumisesta tulee neuvotella maakuntamuseon kanssa. Toteutumattomat reitinosat tulee siirtää riittävän etäälle muinaisjäännöskohteiden aluerajausten ulkopuolelle.  

Kaavakartoille 3 ja 5 on lisätty osa luonnosvaiheessa puuttuneista arkeologisista suojelukohteista ja korjattu virheellisiä suojelustatuksia. Karttojen 3 ja 5 merkinnöissä ja karttaa koskevissa kohdeluetteloissa (s. 79-80) on vielä ainakin seuraavat korjausta vaativat asiat:

- Kohdeluettelossa virheelliset nimet: SM62 on Pyynikin kirkkopuisto (1000024613), SM63 Tammerkoski 9 (1000023810), SM64 Frenckellin paperitehdas (1000018817), s74 Kaupinojanlahti 2 (1000046125) ja s8 Lielahden rustholli 2 (1000029485).

- Kohteen s30 Järvensivu suojelustatus on kiinteä muinaisjäännös; kaavamerkintä korjataan SM:ksi kartalla ja luettelossa.

- Lisätään puuttuva historiallinen asuin- ja markkinapaikka Tammerkoski (Koski) (1000047131), muu kulttuuriperintökohde (s-merkintä).

- Lisätään puuttuva kulkuväylä Pyhällönpuiston tie (5100000639), muu kulttuuriperintökohde.

- Lisätään puuttuva historiallinen asuinpaikka Jalkasaari (1000048147), muu kulttuuriperintökohde.

- Lisätään kohde Tammerkoski 11 (1000051059), muu kulttuuriperintökohde.

- Lisätään kohde Finninmäki 2 (1000046169), muu kulttuuriperintökohde.

- Kohteen SM22 kaavamerkintä poistetaan: kyseessä on muinaisjäännösrekisteristä poistettu kohde Mäkikatu 43.

- Poistetaan kohde s38 Tampere–Kangasala-tie.

- Kohde s33 Ristinarkku (Takahuhti) ei ole muinaisjäännösrekisterissä erillisenä suojelukohteena, eikä sitä ole tarpeen merkitä kaavaan; kohde SM42 Takahuhti on merkitty oikein.

Aineisto tulisi kaikin puolin tarkastaa ja korjata. Puuttuvien kohteiden paikkatiedot saa Pirkanmaan maakuntamuseon Siiri-tietopalvelusta (siiri.tampere.fi) tai Museoviraston tietopalvelusta https://www.kyppi.fi .

Muinaisjäännöskohde-merkinnän määräystekstistä on syytä poistaa kohta: ”Vesialueiden muuttuvan käytön yhteydessä on arvioitava vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyvien selvitysten tarpeellisuus yhteistyössä museoviranomaisen kanssa”. Lauseen tulisi sisältyä arkeologista kulttuuriperintöä koskevaan yleismääräykseen.

Arkeologisten kohteiden kaavamääräysten kuvauksista on syytä poistaa viittaus Pirkanmaan maakuntamuseon selvityksiin, sillä selvityksiä ovat tehneet myös muut toimijat. Olennaista on se, että muinaisjäännöskohde-merkinnällä esitetään muinaismuistolain nojalla rauhoitetut kohteet ja vastaavasti muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden merkintä perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Korjattu kaavaehdotus selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon mahdollista lausuntoa varten.