16. VASKIVEDEN KULTTUURIMAISEMA

Nimi: Vaskiveden kulttuurimaisema

Kunta: Virrat

Maisemamaakunta: Hämeen viljely- ja järvimaa, Pohjois-Hämeen järviseutu

Maakunnallinen maisematyyppi: Vuorimaa

Pinta-ala: 940 ha

Arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Aikaisempi arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

MAISEMATYYPPI:

Pohjois-Hämeen järviseutu on Hämeen viljelymaiden vaihettumisvyöhykettä kohti Suomenselän karuja vedenjakajamaita. Maasto on korkeussuhteiltaan varsin vaihtelevaa, ruhjelaaksojen rikkomaa kallio- ja moreenimaata. Seudun ehkä tyypillisimmät piirteet ovat reittivesiin liittyvät huomattavat, suurehkot järvialtaat sekä lukuisat pienemmät järvet. Metsiä on paljon, ja vaikka seutu on verraten karua, ovat ne yleensä kuitenkin vielä tuoreahkoa ja mustikkatyypin kuusisekametsiä. Vaikka seudun maisemille tunnusomaisinta ovat metsäteollisuudelle hyvät perusedellytykset tarjonneet reittivedet ja sankat kuusikkoiset metsät, löytyy varsinkin Ruoveden - Virtain alueelta vielä vehmaita viljelymaisemia, joiden luonnehtimat komeat laaksot erottuvat hyvin maisemassa. Maakunnallisen maisematyypin Vuorimaan pinnanmuodot ovat vaihtelevaa mäki- ja vuorimaata. Kallioperän rikkonaisuus ja pinnanmuotojen nopea vaihtelu näkyvät jyrkkärantaisina rotkojärvinä, joista kuuluisimpia ovat Ruoveden Helvetinjärvi ja Virtain Torisevat. Vaskivedellä sijaitsevaa Raiskinkalliota kutsutaan ”Pikku-Helvetiksi”.

OMINAISPIIRTEET:

Maisema-alue sijaitsee Vaskiveden ja Havanganjärven, Vähä-Valkeejärven ja Iso-Valkeejärven rannoilla. Yleisesti Pohjois- Hämeen järviseudun maisema-alueelle tunnusomaista ovat sankat kuusikkoiset metsät ja maaston vaihtelevuus ja ruhjelaaksojen rikkomat kallio- ja moreenimaat. Mutta Vaskiveden alueella on vehmaita viljelymaisemia, joiden luonnehtima laaja laakso erottuu järvien välissä metsien rajaamana. Paikoin pellot ulottuvat järven rantaviivaan asti mm. Poukanlahden ja Tyrkönlahden rannoilla. Maisemakuvassa huomionarvoisia ovat maiseman kiintopisteinä laaksoa reunustavat kumpareet ja mäet, joille asutus on jo 1500-luvun keskivaiheilla asettunut. Vaskiveden kulttuurimaisema muodostuu mäkirinteiden avarista pelloista, vaihtelevista järvien ja lampien luomista vesinäkymistä sekä talonpoikaistalojen perinteisestä rakennuskannasta, metsätaipaleet erottavat pienet kylät toisistaan. Vanhat tilakeskukset ovat perinteisen kylärakenteen mukaisilla paikoillaan hajallaan viljelysten mäkikumpareilla.

Virrat on ollut myöhään kiinteän asutuksensa saanut erämaa-alue, joka sijaitsi useamman pitäjän ja maakunnan takamaitten tuntumassa. Erätalous oli pitkään pääelinkeino. Vaskivesi-nimi mainitaan eräluettelossa 1552, jolloin sinne asettui kolme uudisasukasta: Juhana Olavinpoika Naistenmatkasta, Pietari Lodwiik Kankaantaan kylästä ja Eskil Martinpoika Takahuhdista. Reilu vuosikymmen myöhemmin on todistettu Vaskiveden erämaiden rajoista. Siltä ajalta voidaan laskea Vaskiveden nykyisten rajojen hahmottuneen. Kylän asutus on peräisin 1500-luvulta ja kulttuurimaisemaa hallitseva rakennusperintö on saanut 1800-luvun alussa vaikutteensa Pohjanmaalta. Vanhat tilakeskukset ovat perinteisen kylärakenteen mukaisilla paikoillaan hajallaan viljelysten mäkikumpareilla. Kylän talojen komeista punamullatuista päärakennuksista ja talousrakennuksista monet ovat 1700- ja 1800-luvuilta.

Kylän korkeimmalla kohdalla on 1892 lähtien toiminut, mallipiirustusten mukaan rakennettu kyläkoulu. Vaskiveden ja Vaskuun välisellä maantieltä avautuu kaunis näkymä kulttuurimaisemaan Havanganjärven molemmin puolin. Nojoskylän vaihtelevaa kylämaisemaa leimaa voimakkaasti vesistöt.

Vanha Ruovedeltä Pohjanmaalle suuntautunut maantie kulkee itä-länsisuuntaisesti kylän ja sen viljelysten halki. Maantie Virroilta Vaskivedelle on valmistunut 1904, jatkoyhteys Kuruun muutama vuosi myöhemmin. Vesireitillä on ollut suuri merkitys kylälle. Höyrylaivaliikenne Tampereelle alkoi 1800-luvun loppupuoliskolla ja hinaajat kuljettivat puutavaraa. Runsaat vesistöt ovat sitoneet kylän pitäjän keskukseen ja naapuripitäjiin. Tästä liikkumismuodosta on muistona Tyrkönlahden rannassa 1920-luvulla rakennettu kirkkovenetakilas kirkkoveneineen.

Vaskiveden kylän kulttuurimaisema muodostuu mäkirinteiden avarista pelloista, vaihtelevista järvien ja lampien luomista vesinäkymistä sekä talonpoikaistalojen perinteisestä rakennuskannasta. Uusi maantie halkoo kylämaisemaa.

Vaskiveden vuoden 1918 taistelujen muistoksi on pystytetty ”Vaskiveden taistelujen muistomerkki” (1928). Suunnittelija on Virroilla syntynyt professori Onni Tarjanne (1864-1946), joka myös lahjoitti muistomerkin yläosan. Kivi on harmaata graniittia. Paasi ja valtakivi on louhittu Vaskiveden Asulankalliosta. 20- ja 30-luvun taitteen pulakauden ja suurtyöttömyyden lievittämiseksi annettiin talollisille lainaa, jotta nämä palkkaisivat työntekijöitä suorittamaan metsäojitusta ja pellonraivausta. Tästä on muistona pellonraivaajien muistomerkki, ”Kuokkapatsas” (1930). Pellonraivaajat pystyttivät Purrantien varteen, nykyisen Tuomo Poukan Kunnaan tilan rajalle, kuokanmuotoisen kiven, jota Vaskivedellä kutsutaan Kuokkapatsaaksi.

RAJAUS:

Rajaus pitää sisällään Vaskiveden rannalla sijaitsevat Vaskiveden kylän ja Nojoskylän sekä Havanganjärven rannalla sijaitsevan Havangankylän ja Pirttikylän. Rajausta on laajennettu, aikaisemmin siihen kuului vain Vaskiveden kylä.

KUVAT:

Rakennuskannassa on pohjalaista vaikutusta.

Aitat kertovat maaseudun kulttuurihistoriasta.

Nojoskylä on maisemallisesti monikerroksinen pieni kylä.

Alueella on vielä karjaa, joka pitää maiseman avoimena.

LÄHDE: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]

Havangankylän kulttuurimaisema. Vaskiveden ja Vaskuun väliseltä maantieltä avautuu kaunis näkymä kulttuurimaisemaan Havanganjärven molemmin puolin. Rakennuskanta on paljolti uudistunutta.

Vaskiveden kylä ja kulttuurimaisema. Vaskiveden kylä on asutettu ilmeisesti 1500-luvun keskivaiheilla. Kylässä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa ja ympäristö on arvokasta kulttuurimaisemaa. ERityisen vaihtelevaa maisema on Pohjalampien ja Sieralammen ympäristössä.

- Vaskiveden vanha kansakoulu on 1890-luvulta.

- Moisio-Tyrkön kaksikerroksinen, punamullattu päärakennus on pahjalaismallinen ja ilmeisesti 1800-luvun keskivaiheilta.

- Tanhua-Tyrkön päärakennus lienee 1800-luvulta sekä vanha aitta, jonka seinässä on talonpoikaiskulttuurisäätiön kunniakilpi.

- Poukan tilan päärakennus on rakennettu vanhimmilta osin 1700-luvun lopulla. 1800-luvun keskivaiheilla rakennusta jatkettiin kahdella kamarilla. Toinen asuinrakennus lienee 1800-luvun puolivälistä. Rakennusryhmään kuuluu aittoja sekä riihi, joa on entinen savupirtti.

- Jokelan kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1867.

- Purran tilan päärakenus edustaa perinteistä rakentamistapaa, mutta on pahoin rappeutunut.

- Tyrkönlahden rannassa on 1920-luvulla rakennettu kirkkovenetalas. 14-hankainen kirkkovene on vuodelta 1880.

- Riihiniemessä sijaitsee Matti Raivion nuottakoppeli, jonka Poukan-Jokelan nuottalahko rakensi viime vuosisadalla.

Nojoskylän kulttuurimaisema. Nojoskylän vaihteleva kylämaisema on voimakkaasti vesistöjen leimaamaa. Mielenkiintoista rakennuskantaa on Maijalassa ja Katajistossa.