arkkitehtoninen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Arkkitehtoninen

Hirvikatu 34 on Tahmelan modernia rakentamista edustava kiinteistö. Asuinrakennus on 1970 arkkitehti Stig Lindholmin suunnittelema omakotitalo. Rakennuksen arkkitehtuuri, tyyli, muoto ja rakennusmateriaalit ovat säilyneet erinomaisesti alkuperäistä vastaavina.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Kiinteistö kuuluu Tahmelan 1800-1900-lukujen taitteen huvila-asutuksen jatkumoon, joka 1900-luvun lopulla ilmeni alueen perinteisistä puutaloista selkeästi erottuvien arkkitehtien suunnittelemien kookkaiden omakotitalojen rakentamisena alueelle.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Tontilla rakennuksineen on melko vähäinen merkitys Hirvikadun katumaisemassa.

Hirvikadun loppupäässä, kadulta luoteeseen laskeva suurehko tontti, jolla 1970 rakennettu suurikokoinen moderni asuinrakennus ja kaksi 1990-luvulla rakennettua talousrakennusta.

Tontilla on 1930 asemakartan ja vuosien 1946, -56 ja -66 ilmakuvien perusteella ollut runsaasti puustoa ja 1900-luvun alun rakentamiselle tyypillinen pienehkö puutalo. Suorakaiteen muotoinen pikkutalo on sijainnut nykyisen asuinrakennuksen pohjoiskulmalla. Rakennus on purettu 1960-70-luvun taitteessa eikä aiempi historia muutamia kookkaita tontilla säilyneitä puita lukuun ottamatta enää ole havaittavissa.

1970 tontille on haettu uudisrakennuslupaa nykyiselle arkkitehti Stig Lindholmin suunnittelemalle kookkaalle asuinrakennukselle. Talon rakennutti Taysin ylilääkäri Ville Autio. Nykyiset asukkaat ovat ostaneet kiinteistön 1980. Pihapiiriä on täydennetty 1996 rakentamalla Hirvikadun puoleiselle tontin rajalle näyttävä tiilipintainen muuri ja sen molempiin päihin tontin kulmiin talousrakennukset. Koilliskulmassa on autotalli (002) ja eteläkulmassa pihavarasto (003). Talon alkuperäiseen tyyliin sovitetut täydennykset on suunnitellut arkkitehti Jukka Alapiha. Uudehkoja talousrakennuksia ei ole inventoitu niiden vielä vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on hyvin vaihtelevaa rakennuskantaa: 1900-luvun alun huvila (Jalajakatu 16), 2000-luvun paritaloja, 1930-luvun pienkerrostalo, 1932 ja 1979 rakennetut omakotitalot. Tontin länsipuolella, Pyhäjärveen laskevalla ranta-alueella on tiheää luonnontilaista lehtimetsää.

Järvellepäin loivasti laskeva tontti on laaja. Autotallien ja asuinrakennuksen pääsisäänkäynnin edusta on laatoitettu betonikivillä. Talon edustalla on kaunis osin luonnontilainen alue kivineen ja kasveineen. Tontilla kasvaa tammia, marjakuusta sekä muita pensaita. Asuinrakennuksen luoteispuolella on komea vanha vaahtera ja hiljattain uusittu nurmialue. Piha on uudistettu 1990- ja 2000-luvulla, mutta se on säilyttänyt 1970-luvulle tyypillisen ilmeensä melko hyvin.

Katulinjasta sisäänvedetty, lähelle tontin keskiosaa sijoitettu asuinrakennus näyttäytyy Hirvikadulle matalana ja vähäeleisenä. Hirvikadulta tonttia rajaa melko massiivinen maaston muotoja mukaileva tiilipintainen muuri, jossa on leveät portit.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1970-luvulle ominaisen kokonaisuuden säilyminen.

Asuin- ja piharakennusten arkkitehtonisten ratkaisujen, kuten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Tasakaton tai vaikutelman tasakatosta säilyminen asuin- ja piharakennuksissa.

Pihan ja rakennusten aseman säilyminen katumaisemissa.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view)

Kiinteistön omistaja (08.06.2012).