12. SAARIKYLIEN JA VEHONIEMENKYLÄN KULTTUURIMAISEMA

Nimi: Saarikylien kulttuurimaisema

Uusi nimiehdotus: Saarikylien ja Vehoniemenkylän kulttuurimaisema

Kunta: Kangasala, Pälkäne

Maisemamaakunta: Hämeen viljely- ja järvimaa, Keski-Hämeen viljely- ja järviseutu

Maakunnallinen maisematyyppi: Kaakkoinen järvialue

Pinta-ala: 3 220 ha

Arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

Aikaisempi arvoluokka: maakunnallisesti arvokas maisema-alue

MAISEMATYYPPI:

Kangasalan maiseman peruselementtejä ovat laajat järvialueet ja niitä halkova luode-kaakkosuuntainen harjujakso. Maakunnallisessa maisematyypissä alue kuuluu Kaakkoiseen järvialueeseen, jossa vesistöillä on suuri merkitys maisemakuvassa. Vettä on runsas neljännen pinta-alasta. Veden ohella maisemakuvaa hallitsevat pitkittäisharjut. Kaakkoisella järvialueella suurin yhtenäinen harjumuodostuma on Pälkäneen-Kangasalan-Tampereen-Ylöjärven kautta kulkeva harjujakso. Alue on pinnanmuodoiltaan muutenkin vaihtelevaa mäki- ja vuorimaata. Järvialueilla pellon osuus on yli toistakymmentä prosenttia. Suuri osa pelloista on raivattu valtavia järvialtaita reunustaville savikoille. Kangasalan harjujono rajaa eteläpuolelleen metsien ja järvien halkomaa viljelymaisemaa, jonka maasto on kuitenkin vaihtelevaa. Vesistön keskusjärvenä on Roine.

OMINAISPIIRTEET:

Saarikylät on omaleimainen maisemakokonaisuus. Nimensä mukaisesti alue muodostuu useista eri saarista. Saarikyliin kuuluvat Hykönsalo, Apajapohja, Haaviston, Tarkeelan ja Laarolan kylät, sekä Lovensalon kylä Pälkäneen puolella. Maisema on pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Siellä täällä pilkahtelee kirkas Roineen vesi. Kylät ja niiden pellot ovat ryhmittyneet säännöllisin välein kylätien varrelle. Saarikylien vastarannalla mantereen puolella sijaitsee Vehoniemenkylä. Taustalla kohoaa Vehoniemenharju.

Laajat järven ulapat korostavat Vehoniemenharjun vaikutusta maisemakuvassa. Vehoniemenharju on osa laajaa Pälkäneeltä Ylöjärvelle kulkevaa voimakasmuotoista saumamuodostumaa. Harju muodostaa kulttuurimaiseman selkärangan. Tiet ja asutus myötäilevät harjun alaliepeitä. Harjun eteläpuoliselle osalle Vehoniemeä on tunnusomaista melko laajat avoimet ja tasaiset peltoaukeat, josta avautuu näkymiä järvelle. Vehoniemenkylätie johdattaa avoimen peltoaukean ja Vehoniemen ryhmäkylän läpi kohti niemen kärkeä, Roineen rantaan. Ryhmäkylä sijaitsee peltoaukean luoteiskulmalla kalliokumpareen kupeessa, sen länsipuolella. Saarikylientien molemmin puolin, pääosin eteläpuolella, avautuu rikkonaisempi peltomaisema.

Vehoniemenharju on valtakunnallisesti arvokas harjualue. Koko harjujakso on Natura-aluetta ja suurin osa kuuluu harjujensuojeluohjelmaan sekä on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Alueeseen kuuluu Suomen suurimpiin kuuluva suppakuoppa, Punamultalukko. Harjun liepeitä ympäröivä ravinteikas maaperä kasveineen on tarjonnut edellytykset hyvinkin varhaiselle asutukselle. Mannerjään sulaessa ja vetäytyessä kaakkoon päin syntyivät Saarikylien nykyiset maaston muodot. Jään hetkellisestä pysähtymisestä kertoo Hiukkamäki eli Tuholan mäki, joka on nk. deltamäki. Tällaisia ”pöytämäkiä” tavataan usein harjumuodostelmiin liittyen. Roine kuroutui omaksi järvekseen noin 5800 eKr. Roineen veden korkeus ja sen vaihtelut ovat luonnollisesti aina vaikuttaneet Saarikylissä. Viimeisin suurempi muutos tapahtui 1829, jolloin Längelmävesi aleni Roineen tasoon Kaivannon kanavan rikkouduttua.

Saarikylä on historiallisesti hyvin vanhaa aluetta. Sieltä on löydetty merkkejä jo kivikautisesta asumisesta. Nykyiset kylät ovat syntyneet keskiajalla (1400-luvulla), jolloin alueella on alkanut vakituinen maanviljelys. Vanhasta asumisesta ja viljelyperinteestä kertoo myös se, kun vertaa tämän päivän ja esim. 1800-luvun karttoja, huomaa talojen, peltolohkojen, metsien ja tien sijaitsevan lähes samoilla paikoilla. Kylien vanhat kantatilat ovat säilyneet satoja vuosia, eikä uusia tiloja ole kylien yhteyteen syntynyt.

Saarikyliin johtaa kaksi siltaa, mantereelta Hykönsaloon ja Hykönsalosta Raronsaloon. Ensimmäiset puusillat Uitinsalmen ja Marilan salmen ylitse rakennettiin 1862-63. Sillat on uusittu. Silloilta avautuu näköaloja ja ne ovat merkittäviä maiseman solmukohtia. Saarikylissä paikallisia maamerkkejä ovat Kumpulan juhlatalo ja Haaviston tilan mamsellimallinen tuulimylly. Hykönsalon kylä on vieläkin tiivis ryhmäkylä vanhoine rakennuksineen. Ryhmäkylän muo dostavat Heikkilän, Mattilan ja Jaakkolan tilojen rakennukset. Kylän talot ovat olleet alkujaan lähes toisissaan kiinni nykyisen Heikkilän talon ympärillä. 1900-luvun alkupuolella talot on rakennettu hieman etäämmälle toisistaan. Kylän rakennukset ovat Saarikylien kylistä parhaiten säilyneet. Karjatalouden väheneminen on vaikuttanut maiseman avoimuuteen.

Vehoniemenkylä on Saarikylien välittömässä yhteydessä mantereen puolella. Vehoniemen kylä sijaitsee Vehoniemen harjun kupeessa, sen lounais-länsipuolella ilmastollisesti hyvällä paikalla. Vehoniemen kylässä on ollut vuoden 1540 maakirjakartan mukaan 7 taloa. Ryhmäkylässä on edelleen samat tilat, Kylä-Tiitola, Sipilä ja Hallila. Vehoniemenkylätie kulkee peltoaukean ja ryhmäkylän läpi Roineen rantaan, niemen kärkeen. Tilojen rakennukset muodostavat tien varressa tiiviin kokonaisuuden, kylänraitin, joka on ollut näillä paikoin jo 1700-luvulta lähtien. Saarikylien ja Vehoniemen kylätie noudattelevat 1700-luvun linjauksia. Harjun laella kiemurtelee vanha maantie ja metsäteitä.

RAJAUS:

Rajaus pitää sisällään Saarikylien saaret. Rajausta laajennetaan käsittämään Vehoniemenkylä sekä Vehoniemenharju Punamultalukolta näkötornille.

KUVAT:

Saarikylien kylät ovat sijoittuneet metsäisille mäille.

Joka suunnasta avautuvat vesistönäkymät ovat maisema-alueen merkittävimpiä arvoja.

Vanhaa rakennuskantaa löytyy sekä Saarikylistä että Vehoniemenkylästä.

Laiduntava karja ylläpitää avointa maisemaa.

LÄHDE: Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]

Vehoniemen ravintola ja matkailumaja. Kunnallisnuvos Heikki Tiitola perusti vuonna 1926 Oy Vehoniemenharjun ja rakennutti omien piirustusten mukaan puiste hotelli- ja ravintolarakennukset harjun laelle. Vuonna 1927 Kangasalan kunta pystytti matkailukeskuksen viereen puisen näkötornin. Matkailuksekuksen edistse kulkee pitkin harjun lakea vanha maantie hyvin hoidetun puistometsän halki. Rakennukset on purettu 1980-luvun alussa paikalle rakennetun automuseon ja omakotitalon tieltä. Sen sijaan ohessa mainittu näkötorni on samassa yhteydessä kunnostettu, ja se on nykyisin yleisön käytössä.

Vehoniemen kylä ja kulttuurimaisema. Roineen rannalla sijaitsevassa Vehoniemen kylässä muodostavat Kylä-Tiitolan, Sipilän ja Hallilan rakennukset tiiviin kyläkeskuksen. Kylä-Tiitolan päärakennus on 1870-luvulta. sipilän molemmat asuinrakennukset ovat 1800-luvulta ja muodostavat kauniin pihapiirin. Hallilan päärakennus on vuodelta 1907. Rakennusten ympärillä levittäytyy kaunis viljelymaisema.

Hykönsalon kylä ja kulttuurimaisema. Hykönsalon Mattilasta löydetty rautakautinen kalmisto osoittaa pysyvän asutuksen täällä olevan vanhaa. Mattilan, Jaakkolan ja Heikkilän rakennukset muodostavat kiinteän kyläkeskuksen, jota vesistöt saartavat joka puolelta.

- Mattilan päärakennus on vuodelta 1905. Tilalla on myös kaksi vanhaa aittaa.

- Jaakkolan päärakennus on tehty vanhasta pakarista 1926. Neliömäisen pihapiirin ympärillä on vanha piha-aitta, hirsinavetta ja riihi, jonka vanhimmat osat ovat 1700-luvun alusta. Tien toisella puolen on pytinki sekä kolme aittaa.

- Heikkilän pytinki on vuodelta 1900.

Saarikylien kulttuurimaisema. Saarikylien kulttuurimaisema on voimakkaasti vesistöjen leimaamaa. Vanhan tien varrella sijaitsee 1935 rakennettu nuorisoseurantalo Kumpula, joka on entinen Liuksialan työväentalo. Sen vieressä on Tuholan tasapainoinen rakennusryhmä. Saarikylien kansakoulu on perustettu 1903 ja koulurakennus valmistui 1912. Koulun lähellä sijaitsee Haaviston mamsellityyppinen tuulimylly, joka on tuotu nykyiselle paikalleen 1902 Heponiemen Huikkolasta. Tarkeelan kylä muodostaa kolmen talon tiiviin kyläkskuksen. Kinnarin Konilan ja Tynskän tilat ovat ainakin keskiaikaista perua. Kaikki kylän rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1901 raivonneen tulipalon jälkeisenä vuotena, joten yleisilme on erittäin yhtenäinen.

Vänninsalon saaren kulttuurimaisema. Roineessa sijaitseva Vänninsalon saari muodostaa omaleimaisen kulttuuriympäristön. Saareen ei ole tietä. Vanhastaan on Vänninsalossa ollut kolme taloa Vänni, Yrjölä ja Laasola, joka on jaettu Elomaan ja Mäki-Laason tiloiksi. Kaikilla tiloilla on perinteistä rakennuskantaa.

Aiemmin tunnettu nimellä Saarikylien kulttuurimaisema.