arkkitehtoninen
rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Arkkitehtoninen

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pihapiiri edustaa Tahmelan 1900-luvun alkupuolen työväenasuinrakentamista. Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1912. Siinä on säilynyt erinomaisesti alkuperäiset tai niitä vastaavat muodot, materiaalit ja puujugendin tyylipiirteet, kuten noppamainen runkomuoto, erikoinen kattomuoto, lasikuisti, risti-ikkunat ja koristeelliset ikkunankehykset. Pihassa on säilynyt vanha maakellari. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Pihapiiri ja aivan katulinjaan rakennettu asuinrakennus sijaitsevat näkyvällä paikalla Torpankadun ja vilkkaasti liikennöidyn alueen kokoojakadun, Tahmelankadun kulmauksessa.

Torpankadun ja Tahmelankadun kulmauksessa sijaitseva epäsäännöllisen muotoinen tontti, jolla yksittäispientalotyyppinen puujugendia edustava 1910-luvun asuinrakennus, pieni maakellari sekä uudehko autotalli.

Pihapiiri kuluu Tahmelan 1900-luvun alussa rakennettuihin työväenasumuksiin. Tonttimaa on kuulunut alkujaan Provastin perintötilan tilan maihin ja ollut mitä ilmeisemmin aluksi vuokralla. Talon paikalla on perimätiedon mukaan ollut joskus "herrojen ajokoiratarha". Tämä saattaisi liittyä pohjoispuolella, nykyisen Tahmelan päiväkodin paikalla sijainneeseen 1800-luvun lopulla rakennettuun Wahrenin huvilaan.

Asuinrakennus on rakennettu 1912. Rakennuksessa ei tiettävästi ole ollut kuin yksi asuinhuoneisto. Rakentaja oli kirvesmies Rantanen, joka rakensi talon perheelleen. Tontti on myöhemmin lohkottu ja lunastettu omaksi.

Kiinteistön tonttia on järjestetty useaan otteeseen. Päällimmäisenä syynä ovat olleet kaupungin tekemät tielinjaukset ja osa niiden toteutumattakin jääneistä suunnitelmista (kuten Valtakunnantie). Alkujaan tontti oli kooltaan 618 neliömetriä, tällä hetkellä vain reilut 400 neliömetriä. Alun perin tontti on ollut suorakaiteen muotoinen, jatkuen ylös nykyiselle Torpankadulle. Lisäksi Tahmelankadun puoleinen kapea koivikkokaistale on kuulunut kiinteistöön. Pihan perällä, rinteessä (nykyisen Torpankadun kohdalla) on ollut harjakattoinen ulkohuone. Rakennus on ollut komea ja ilmeisesti niin ikään kirvesmies Rantasen taidonnäyte.

Tonttijärjestelyjen yhteydessä myös pihan itäosassa sijaitseva kellarirakennus on siirtynyt nykyiseen omistukseen naapurikiinteistöltä (Tahmelankatu 1a). Maakellarin sisäänkäynnin suojaksi on rakennettu pieni maanpäällinen osa. Rakennuksessa on 4-ruutuikkuna ja pystypaneloitu ovi. Kellarin maanpäällinen osa on rakennettu 1990-luvulla uusiksi, mutta itse kellariholvi maan pinnan alapuolella on vanha. Kellaria kerrotaan käytetyn sirpalesuojana 1941.

Rantanen joutui ilmeisesti taloudellisten vaikeuksien vuoksi myymään talonsa jo muutaman vuoden kuluttua sen valmistuttua Abel Allénille. Nykyisen omistajan isä Heikki Piilemä osti rakennuksen vuonna 1941. Nykyinen omistaja on neljäs, hänellä kiinteistö on ollut vuodesta 1983.

Uudehko 1990-luvulla rakennettu autotallirakennus sijaitsee aivan Torpankadun varressa, päärakennuksen eteläpuolella. Väriltään betoniharkkoperustainen, rankorakenteinen, pystypeiterimoitettu rakennus on vaaleanvihreä ja listat ovat valkoiset. Satulakatto on katettu profiloidulla pellillä. Maakellaria ja autotallia ei ole huomioitu inventoinnissa niiden vähäisen kulttuurihistoriallisen arvon vuoksi.

Pihapiiriä ympäröivillä tonteilla on muutamia 1910-luvun asuinrakennuksia, yksi 1980-luvun rivitalo ja muutamia 1990-2000-luvun omakotitaloja.

Kulku pihaan on Torpankadulta. Pihaa on aidattu valkoiseksi maalatulla pystylauta-aidalla. etelärajalta loivasti nousevaa rinnettä on pengerretty isoin kivilohkarein. Piha on vehreä ja Tahmelankadun puolelta sitä kehystää kaupungin puolella oleva nuori koivikko. Pihassa kasvaa mm. vaahteroita, omenapuita, sireeniä ja vadelmaa sekä erilaisia pensaita ja perennoja. Pihan pinnat, rakenteet ja kasvillisuus ovat pääosin perinteiset.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, maakellarin, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen arkkitehtonisten ratkaisujen, julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien, muotojen ja tyylipiirteiden säilyminen.

Asuinrakennuksen eri rakennusmateriaaleista koostuvan, ajalle tyypillisen kivijalanrakenteen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 12.6.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 348.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön omistaja/ asukas.