Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun valtatie 3:n parantamishankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja arvioi selostusta seuraavasti.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Hankkeeseen liittyen on tehty suunniteltujen uusien tielinjojen arkeologinen inventointi v. 2019 ja sen täydennys v. 2020 (Mikroliitti Oy). V. 2020 inventointi koski vain Pirkkalan aluetta ja keskittyi YVA-menettelyyn mukaan otetun 2-kehätien vaihtoehdon länsiosaan. Inventoinnin raporttia on päivitetty maakuntamuseon konsultille lähetettyjen kommenttien perusteella 25.2.2022; päivitetty raportti on lisättävä hankkeen aineistoon vanhan version tilalle. Sen sijaan v. 2019 raporttia ei ole täydennetty maakuntamuseon pyynnöstä huolimatta. Raportista puuttuu kartta maastotyön aikana tarkastetuista alueista, jonka antama tieto on olennainen tutkimuksen ja siihen perustuvan vaikutusten arvioinnin riittävyyden arvioinnin kannalta. Lisäksi arkeologisessa inventoinnissa käsitellyt tielinjat poikkeavat paikoin YVA-selostuksen mukaisista linjoista (esim. 2-kehän länsipää ja pohjoinen linjaus). Näin ollen on pidettävä mahdollisena, että toteutukseen valittavilta tielinjoilta jatkossa löytyisi vielä ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, ja hankkeen ympäristövaikutusten arviointia arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on pidettävä alustavana. Vuoden 2019 inventointiraportin perusteella (kartta, s. 17) esimerkiksi Tampereen alueella parannettavalla/levennettävällä tielinjalla tai sen läheisyydessä on v. 1912 sijainnut useita torppia, joihin saattaa liittyä kulttuuriperintökohteiksi tulkittavia arkeologisia jäännöksiä. Vanhojen torppien ympäristössä voi olla historiallisiin elinkeinoihin liittyviä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, kuten terva- tai hiilihautoja, kellareita, nauriskuoppia ja viljelyröykkiöitä. Tämä voi aiheuttaa arkeologisen lisäselvitystarpeen, mikäli näitä alueita ei ole tarkastettu aikaisemmassa inventoinnissa. 

Inventoinnissa on myös käsitelty tielinjavaihtoehtoja, joita ei ole otettu mukaan YVA-menettelyyn. Kyseessä on siten selvitystyön alkuvaiheen tutkimus, joka antaa alustavaa tietoa hankkeen mahdollisista vaikutuksista arkeologisiin kohteisiin eikä sisällä lopullisten rakennettavien tielinjojen/lisäkaistojen sekä liittymien ja meluaita-/meluvalli- ym. rakenteiden vaatimien alueiden kattavaa läpikäyntiä maastossa. Tästä johtuen jatkosuunnittelun yhteydessä tulee varautua täydentävän ja tarkemman arkeologisen inventoinnin suorittamiseen erikseen määriteltävillä alueilla.

Kulttuuriperinnön suojelun näkökulmasta ympäristövaikutusten arvioinnin epävarmuustekijöitä on YVA-selostuksessa tunnistettu vain yleisellä tasolla (s. 166): "Ympäristövaikutusten arviointi on nimensä mukaisesti arviota hankkeen vaikutuksista, ja sitä tehdään kohtuudella saatavissa olevien tietojen pohjalta. - - monet vaikutukset selviävät vasta yksityiskohtaisten suunnitteluratkaisujen pohjalta. Yleissuunnittelua seuraa yksityiskohtainen tiesuunnitelma, jonka pohjalta vaikutusarvio tarkentuu. On tyypillistä, että tiesuunnittelussa joudutaan tekemään monia ympäristöselvityksiä uudelleen tai tarkentaen yleissuunnitteluvaiheen tietoja. Tämä kuuluu maanteiden normaaliin vaiheittaiseen suunnitteluprosessiin." Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että sellaisen vaihtoehdon osalta, jossa parannetaan (levennetään) jo olemassa olevaa tietä ja sen vaatiman rakentamisen sijoittuminen on jo tiedossa riittävän tarkkaan (vt 3:n VE 2), mahdollisimman kattava arkeologisten kohteiden inventointi on mahdollista tehdä jo YVA-vaiheessa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta suurimmat hankkeen mahdollisista vaikutuksista liittyvät VE 1:ssä esitettyyn uuteen Vt 3:n tielinjaan osuudelle Puskiainen-Rajajärvi– Linnakallio. Suunniteltu tielinjaus ylittää kiinteään muinaisjäännökseen Maariansuo (mj-tunnus 1000035432) kuuluvat kipinäaidat ja vanhan rautatienpohjan. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue, joka on tarpeen muinaisjäännöksen säilymiseksi sekä sen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 1 ja 4 §). Maariansuon kiinteän muinaisjäännöksen alueelle VE 1:ssä osoitettu tielinjaus merkitsee sitä, että kiinteään muinaisjäännökseen jouduttaisiin kajoamaan. Vaihtoehto 1 on näin ollen ristiriidassa muinaismuistolain kanssa (MML 1 ja 4 §). Vaikka muinaisjäännös säilyy suurelta osin, ovat siihen kohdistuvat vaikutukset peruuttamattomat ja voimakkuudeltaan suuret. Mikäli VE 1 valitaan jatkosuunnitteluun, tulee Maariansuon kipinäaitoja koskien neuvotella muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti museoviranomaisen kanssa. Asiasta on lisättävä kirjaus Jatkosuunnittelu-luvun kohtaan 19.1 (Tarvittavat luvat ja päätökset). MML 11 §:n perusteella kajoamislupa kiinteän muinaisjäännökseen yleisen työhankkeen yhteydessä on mahdollista hakea em. neuvottelun kautta. Neuvottelun järjestämiseksi tulee olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Vaihtoehto 2:n kartassa 3.6 välittömästi kiinteän muinaisjäännöksen Hannunsuo (mj-tunnus 1000032217) luoteispuolelle on merkitty meluvalli. Asiaa ei kuitenkaan ole huomioitu vaikutustenarvioinnissa. Selostuksen mukaan muinaisjäännökseen ei arvioida kohdistuvan haitallisia vaikutuksia, koska se "sijaitsee lähes sadan metrin etäisyydellä parannettavan tielinjan keskilinjasta" (s. 106). Meluvallin rakentaminen muinaisjäännöksen välittömään läheisyyteen vaarantaa kuitenkin selvästi sen säilymisen. Maakuntamuseo toteaa, että vaikutustenarviointi on tältä osin puutteellinen. Meluvallin suunnittelusta ko. kohtaan tulee neuvotella hyvissä ajoin Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa.

Maakuntamuseo huomauttaa, että karttaan "Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön inventoinneissa tunnistetut arvot" (s. 89) ei ole merkitty arkeologisessa inventoinnissa löytynyttä uutta kiinteää muinaisjäännöstä Kaitajärvenoja (mj-tunnus 1000043858). Kohdetta ei ole merkitty myöskään tarkempaan vaikutustenarvioinnin karttaan (s. 97), mitä maakuntamuseo pitää huomattavana puutteena. 2-kehätien eteläinen linjausvaihtoehto sijoittuu muinaisjäännöksen läheisyyteen. YVA-selostuksen mukaan (s. 98) kohde olisi huomioitu eikä siihen kohdistuisi vaikutuksia. Arviota ei kuitenkaan ole tuettu karttatarkastelulla. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa.

Pirkkalan alueella lähinnä suunniteltua 2-kehän linjaa sijaitsevaa muinaisjäännöstä Koivisto (mj-tunnus 1000034338) ei mainita ko. osuuden (Rajajärvi-Lentoasema) nykytilanteen kuvauksessa (kohta 9.2). Yleiskarttapiirustukseen 2.6 on kohteen välittömään läheisyyteen merkitty alustava tieyhteys (Lentoasemantien uusi linjaus). Suunnitelmasta ja muinaisjäännöksen huomioonottamisesta tulee neuvotella hyvissä ajoin Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa.

YVA-selostuksen sivulla 98 mainittu kiinteä muinaisjäännös on nimeltään Sääksjärven kipinäaidat (mj-tunnus 1000019457) eikä Maariansuo, kuten selostuksessa virheellisesti sanotaan. Sääksjärven kipinäaidat sijaitsevat noin 150 m päässä uuden 2-kehätielinjauksen keskilinjasta. Vaikka kohteen etäisyyttä suunniteltuun tielinjaan voidaan pitää kohtuullisena, tulee muinaisjäännös ottaa huomioon 2-kehän tarkemmassa suunnittelussa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta vähiten vaikutuksia aiheuttava vaihtoehto on pieniä toimenpiteitä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi sekä pienimuotoista meluntorjuntaa käsittävä VE 0+. Vaihtoehdoista 1 ja 2 suurimmat vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön ovat käytettävisä olevien tietojen mukaan VE 1:llä. Siihen sisältyvä uusi Vt 3:n tielinjaus tuhoaisi osittain kiinteään muinaisjäännökseen Maariansuo liittyvät kipinäaidat ja vanhan rautatielinjan, mitä voidaan pitää pienialaisena, mutta merkittävyydeltään suurena vaikutuksena. Molempiin vaihtoehtoihin liittyy epävarmuustekijänä uusien arkeologisten kohteiden löytymisen mahdollisuus, mikä tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa hyvissä ajoin. Lisäksi jatkosuunnittelussa tulee tielinjojen ja lisäkaistojen lisäksi kiinnittää entistä enemmän huomiota meluvallien ym. rakenteiden aiheuttamiin vaikutuksiin kulttuuriperintöön.

Maakuntamuseo huomauttaa, että kuudesta hankkeen vaikutusalueella tiedossa olevasta kiinteästä muinaisjäännöksestä neljään liittyy YVA-selostuksessa puutteita tai virheitä, eikä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta arviointityö siten ole ollut riittävän huolellista. Arkeologisia inventointiraportteja ei ole myöskään toimitettu maakuntamuseolle arvioitaviksi hyvissä ajoin niiden valmistumisen jälkeen vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Rakennettu ympäristö  ja kulttuurimaisema

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta ympäristövaikutusten arviointiselostukseen on koottu yhteen alueelta aiemmin laadituissa selvityksissä esiin tuodut arvot. Hyödynnettyjä selvityksiä ovat mm. valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita koskevat inventoinnit. Näitä täydentävät hankkeen vaikutusalueilla aiemmin tehdyt yleis- ja asemakaavatason selvitykset, joista on lähdeluettelossa kuitenkin mainittu vain Sääksjärven rakennetun kulttuuriympäristön inventointiraportti. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2018) sekä Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma Teiden varsilla ja vesireiteillä (Teivas, Eija 2006). Lähdeluetteloa tulisi täydentää käsittämään kaikki arviointiselostuksen laatimisessa hyödynnetyt selvitykset.

Aikaisemmin inventoimattomilla alueilla on tehty maisema-arkkitehdin toimesta maastokatselmus. Hankkeen YVA-ohjelman (2019) mukaan katselmuksen tarkoituksena on ollut arvioida rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman inventointitarpeet. Rakennetun kulttuuriympäristön tarkastelualueena on ollut nykyiseen tielinjaukseen tukeutuvilla osilla 100 metrin levyinen vyöhyke tien molemmin puolin tien keskilinjasta mitattuna ja uusien tielinjojen osalta 200 metrin levyiset vyöhykkeet suunnitellun tien keskilinjasta. Kartalle on merkitty ennen 1950-lukua rakennetut kohteet tiehankkeen vaikutusalueella. Modernin rakennusperinnön osalta todetaan, ettei alueelta ole tunnistettu erityisiä kohteita, joihin kohdistuvia vaikutuksia olisi tarpeen arvioida, joskin selvityksessä on huomioitu Höytämössä sijaitseva 1960-luvun aluerakentamisen tuloksena syntynyt kerrostaloalue.

Arvioitavana olevan YVA-selostuksen perusteella uusia kohteita ei ole inventoitu maastokatselmusta tarkemmin. Katselmus on selostukseen liittyvien valokuvien perusteella tehty yleensä pihapiirien ulkopuolelta ja usein melko etäältä. Useassa kuvassa rakennukset jäävät suurelta osin esim. puuston peittoon. Monien kohteiden osalta myös sanallinen kuvaus on niukka. Digitaalisessa skaalautuvassa kartta-aineistossa katselmoitujen kohteiden tietona on useimmiten vain Ennen vuotta 1950 rakennettu rakennus sekä katuosoite. Vain Lempäälän alueella sijaitsevia, aikaisemmin inventoituja rakennuskohteita merkitty kartta-aineistoon paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Esimerkiksi Pirkkalan Sorkkalassa sijaitsevia paikallisesti arvokkaita, inventoituja kohteita (Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2002, Heiskanen, Jari/Pirkanmaan maakuntamuseo) ei ole merkitty vastaavalla tavalla. Tältä osin kartta-aineisto vaatii muokkaamista. Edellä mainitut seikat tekevät haasteelliseksi arvioida maastokatselmuksen riittävyyttä arvojen määrittelyn ja sitä kautta vaikutustenarvioinnin kannalta. Näin ollen selostuksen tietoja on syytä pitää alustavina ja niitä on paikoin tarpeen täydentää tiesuunnittelun edetessä.

Tiehankkeen välittömällä vaikutusalueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Sääksjärven rautatiepysäkin RKY-alue on merkitty kartta-aineistoon asianmukaisesti ja siihen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu riittävästi. Hankkeen YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa (diar. 555/2019) maakuntamuseo on huomauttanut, että Peltolammin, Härmälän ja Rantaperkiön maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on kartta-aineistossa virheellisesti merkitty paikallisesti merkittäväksi. Virhettä ei ole korjattu YVA-selostuksen kartta-aineistoon. Maakuntamuseo painottaa, että aineisto tulee tältä osin korjata Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 mukaiseksi. Paikallisesti merkittävien rakennetun ympäristön arvojen käsittelyssä on painotettu eheitä ympäristökokonaisuuksia, joista tärkeimpinä, tiehankkeen vaikutusalueella sijaitsevina alueina, on nostettu esiin Lempäälässä Puskiaistentien varren asutus, Höytämön aluerakennuskohde, Iso-Kyynärön pohjoisrantojen huvilat, Uusi-Eurooppa ja Lammentausta sekä Sääksjärven rautatiepysäkki ympäristöineen. Pirkkalassa 2-kehätien linjauksen ympäristössä on nostettu esiin Sorkkalan kylän kantatalot yksittäisinä pihapiireinä. Maakuntamuseo toteaa, että 2-kehän tiesuunnittelun jatkovaiheissa Sorkkalan rakennuskannan 20 vuotta vanha inventointi tulee päivittää ja täydentää muiden katselmoitujen kohteiden osalta.

Myös Sorkkalan kantataloihin liittyvä kulttuurimaisema on selostustekstissä nostettu esiin paikallisesti arvokkaana, mutta sitä ei ole merkitty kartalle maisema-alueena. Maakuntamuseo huomauttaa, että Sorkkalan kulttuurimaisema-alue tulee osoittaa kartalla aluerajauksena. Näin maisemaan kohdistuvia vaikutuksia on helpompi arvioida ja alueen arvot huomioida tiehankkeen jatkosuunnittelussa. Maakuntamuseo esittää lisäksi laadittavaksi inventoiduista ja katselmoiduista kohteista esim. numeroidun listan, jonka perusteella kohteet olisi helppo paikallistaa kartalla ja joihin voisi viitata selostustekstissä. Tämä parantaisi selvityksen käytettävyyttä.

YVA-selostuksen mukaan tiehankkeen vaihtoehdoista seuraa korkeintaan vähäisiä tai kohtalaisen kielteisiä vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön. Rakennuksia ei jouduta purkamaan. Suurimmat vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön johtuvat nykyisen valtatie 3:n leventämisestä vaihtoehdoissa 1 ja 2, jolloin tiealue laajenee kohti tiettyjä rakennetun ympäristön kohteita ja paikoitellen supistaa niiden pihapiirejä tai vaatii suojapuuston kaatamista. Meluntorjuntavallit ja -aidat siirtyvät lähemmäksi kohteita. Nämä vaikutukset kohdistuvat erityisesti Lempäälän Puskiaisten ja Sääksmäen alueelle, jossa valtatie kulkee tiiviisti rakennetun taajamarakenteen keskellä. Maisematilan pirstoutuminen on kielteisenä vaikutuksena tuotu esiin erityisesti Pirkkalan Sorkkalassa, jossa maiseman herkkyys muutokselle on suuri.

Kokonaisuudessaan rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin mukaan lievimmät vaikutukset ovat vaihtoehdolla VE 0+. Siinä vaikutukset rajautuvat ainoastaan nykyisen valtatien varressa tapahtuviin pienempiin muutoksiin. Meluntorjunnan parantamisesta johtuvat vaikutukset ovat vähäisiä ja kohdistuvat asuinalueen vehreyteen, eivät suoraan rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin.

Vaihtoehto 1:llä (valtatie 3:n uusi tielinjaus ja 2-kehä) on rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvia, kohtalaisen haitallisia vaikutuksia erityisesti nykyisen valtatien parantamistoimenpiteistä johtuen. Ne kohdistuvat erityisesti Puskiaistentiehen ja Moisalanjokilaaksoon tukeutuviin pienipiirteisiin asuinympäristöihin, jossa on huonosti tilaa tien leventämiselle. Valtatie 3:n uuden tielinjauksen vaikutukset jäävät rakennetun ympäristön osalta vähäisiksi, koska linja sijoittuu pääosin rakentamattomalle metsäalueelle.

Vaihtoehto 2:ssa (valtatie 3 nykyisellä paikallaan ja 2-kehä) nykyisen VT3:a levennetään Lempäälän Marjamäeltä Pirkkalaan asti, joten vaikutukset kohdistuvat erityisesti olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja tielinjaan rajautuvien alueiden taajamakuvaan ja sen arvoihin. Myös VE 2:n voimakkaimmat haittavaikutukset kohdistuvat Puskiaisten ja Moisionjokilaakson asuinympäristöihin. Lisäksi Sääksjärven kohdalla lisäkaistojen toteuttamisesta ja meluntorjunnan parantamisesta seuraa kohtalaisia haitallisia vaikutuksia välittömästi valtatiehen rajautuville asuinympäristöille. Sääksjärven koulun ympäristöön kohdistuu lisäksi lievempiä haittavaikutuksia. Rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat siis laajimmillaan vaihtoehdossa 2.

Vaihtoehtoihin 1 ja 2 kuuluu 2-kehän rakentaminen. Kehätien eteläisen linjauksen vaikutukset ovat YVA-selostuksen mukaan pohjoista linjausta pienemmät, mikäli maakuntakaavan mukainen tuleva maankäyttö huomioidaan arvioinnissa. Siinä tapauksessa 2-kehän vaikutukset asettuvat suurelta osin osaksi muusta maankäytön muutoksesta joka tapauksessa seuraavia vaikutuksia. 2-kehän länsipään linjaus kulkee sekä eteläisessä että pohjoisessa linjauksessa samaa reittiä Sorkkalassa, jossa rakennusryhmiin kohdistuu kohtalainen haitallinen vaikutus. Pohjoinen linjaus aiheuttaa lisäksi kohtalaisia haitallisia vaikutuksia Keskistenjärven viljelysmaisemiin.

Maakuntamuseo toteaa, että rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta vaikutustenarviointi on YVA-selostuksessa annettujen tietojen valossa oikeansuuntainen ja yleissuunnitelmavaiheessa riittävä. Vaihtoehto 0+ on rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta paras ja VE 2 huonoin. Tiesuunnitteluvaiheessa selvitysaineistoa tulee täydentää ja päivittää edellä kuvatuin tavoin tarkempaa vaikutustenarviointia varten.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Hankkeeseen liittyen on tehty suunniteltujen uusien tielinjojen arkeologinen inventointi v. 2019 ja sen täydennys v. 2020 (Mikroliitti Oy). V. 2020 inventointi koski vain Pirkkalan aluetta ja keskittyi YVA-menettelyyn mukaan otetun 2-kehätien vaihtoehdon länsiosaan. Inventoinnin raporttia on päivitetty maakuntamuseon konsultille lähetettyjen kommenttien perusteella 25.2.2022; päivitetty raportti on lisättävä hankkeen aineistoon vanhan version tilalle. Sen sijaan v. 2019 raporttia ei ole täydennetty maakuntamuseon pyynnöstä huolimatta. Raportista puuttuu kartta maastotyön aikana tarkastetuista alueista, jonka antama tieto on olennainen tutkimuksen ja siihen perustuvan vaikutusten arvioinnin riittävyyden arvioinnin kannalta. Lisäksi arkeologisessa inventoinnissa käsitellyt tielinjat poikkeavat paikoin YVA-selostuksen mukaisista linjoista (esim. 2-kehän länsipää ja pohjoinen linjaus). Näin ollen on pidettävä mahdollisena, että toteutukseen valittavilta tielinjoilta jatkossa löytyisi vielä ennestään tuntemattomia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, ja hankkeen ympäristövaikutusten arviointia arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on pidettävä alustavana. Vuoden 2019 inventointiraportin perusteella (kartta, s. 17) esimerkiksi Tampereen alueella parannettavalla/levennettävällä tielinjalla tai sen läheisyydessä on v. 1912 sijainnut useita torppia, joihin saattaa liittyä kulttuuriperintökohteiksi tulkittavia arkeologisia jäännöksiä. Vanhojen torppien ympäristössä voi olla historiallisiin elinkeinoihin liittyviä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, kuten terva- tai hiilihautoja, kellareita, nauriskuoppia ja viljelyröykkiöitä. Tämä voi aiheuttaa arkeologisen lisäselvitystarpeen, mikäli näitä alueita ei ole tarkastettu aikaisemmassa inventoinnissa. 

Inventoinnissa on myös käsitelty tielinjavaihtoehtoja, joita ei ole otettu mukaan YVA-menettelyyn. Kyseessä on siten selvitystyön alkuvaiheen tutkimus, joka antaa alustavaa tietoa hankkeen mahdollisista vaikutuksista arkeologisiin kohteisiin eikä sisällä lopullisten rakennettavien tielinjojen/lisäkaistojen sekä liittymien ja meluaita-/meluvalli- ym. rakenteiden vaatimien alueiden kattavaa läpikäyntiä maastossa. Tästä johtuen jatkosuunnittelun yhteydessä tulee varautua täydentävän ja tarkemman arkeologisen inventoinnin suorittamiseen erikseen määriteltävillä alueilla.

Kulttuuriperinnön suojelun näkökulmasta ympäristövaikutusten arvioinnin epävarmuustekijöitä on YVA-selostuksessa tunnistettu vain yleisellä tasolla (s. 166): "Ympäristövaikutusten arviointi on nimensä mukaisesti arviota hankkeen vaikutuksista, ja sitä tehdään kohtuudella saatavissa olevien tietojen pohjalta. - - monet vaikutukset selviävät vasta yksityiskohtaisten suunnitteluratkaisujen pohjalta. Yleissuunnittelua seuraa yksityiskohtainen tiesuunnitelma, jonka pohjalta vaikutusarvio tarkentuu. On tyypillistä, että tiesuunnittelussa joudutaan tekemään monia ympäristöselvityksiä uudelleen tai tarkentaen yleissuunnitteluvaiheen tietoja. Tämä kuuluu maanteiden normaaliin vaiheittaiseen suunnitteluprosessiin." Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että sellaisen vaihtoehdon osalta, jossa parannetaan (levennetään) jo olemassa olevaa tietä ja sen vaatiman rakentamisen sijoittuminen on jo tiedossa riittävän tarkkaan (vt 3:n VE 2), mahdollisimman kattava arkeologisten kohteiden inventointi on mahdollista tehdä jo YVA-vaiheessa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta suurimmat hankkeen mahdollisista vaikutuksista liittyvät VE 1:ssä esitettyyn uuteen Vt 3:n tielinjaan osuudelle Puskiainen-Rajajärvi– Linnakallio. Suunniteltu tielinjaus ylittää kiinteään muinaisjäännökseen Maariansuo (mj-tunnus 1000035432) kuuluvat kipinäaidat ja vanhan rautatienpohjan. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty. Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu lisäksi suoja-alue, joka on tarpeen muinaisjäännöksen säilymiseksi sekä sen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen ympärille (MML 1 ja 4 §). Maariansuon kiinteän muinaisjäännöksen alueelle VE 1:ssä osoitettu tielinjaus merkitsee sitä, että kiinteään muinaisjäännökseen jouduttaisiin kajoamaan. Vaihtoehto 1 on näin ollen ristiriidassa muinaismuistolain kanssa (MML 1 ja 4 §). Vaikka muinaisjäännös säilyy suurelta osin, ovat siihen kohdistuvat vaikutukset peruuttamattomat ja voimakkuudeltaan suuret. Mikäli VE 1 valitaan jatkosuunnitteluun, tulee Maariansuon kipinäaitoja koskien neuvotella muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti museoviranomaisen kanssa. Asiasta on lisättävä kirjaus Jatkosuunnittelu-luvun kohtaan 19.1 (Tarvittavat luvat ja päätökset). MML 11 §:n perusteella kajoamislupa kiinteän muinaisjäännökseen yleisen työhankkeen yhteydessä on mahdollista hakea em. neuvottelun kautta. Neuvottelun järjestämiseksi tulee olla yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Vaihtoehto 2:n kartassa 3.6 välittömästi kiinteän muinaisjäännöksen Hannunsuo (mj-tunnus 1000032217) luoteispuolelle on merkitty meluvalli. Asiaa ei kuitenkaan ole huomioitu vaikutustenarvioinnissa. Selostuksen mukaan muinaisjäännökseen ei arvioida kohdistuvan haitallisia vaikutuksia, koska se "sijaitsee lähes sadan metrin etäisyydellä parannettavan tielinjan keskilinjasta" (s. 106). Meluvallin rakentaminen muinaisjäännöksen välittömään läheisyyteen vaarantaa kuitenkin selvästi sen säilymisen. Maakuntamuseo toteaa, että vaikutustenarviointi on tältä osin puutteellinen. Meluvallin suunnittelusta ko. kohtaan tulee neuvotella hyvissä ajoin Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa.

Maakuntamuseo huomauttaa, että karttaan "Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön inventoinneissa tunnistetut arvot" (s. 89) ei ole merkitty arkeologisessa inventoinnissa löytynyttä uutta kiinteää muinaisjäännöstä Kaitajärvenoja (mj-tunnus 1000043858). Kohdetta ei ole merkitty myöskään tarkempaan vaikutustenarvioinnin karttaan (s. 97), mitä maakuntamuseo pitää huomattavana puutteena. 2-kehätien eteläinen linjausvaihtoehto sijoittuu muinaisjäännöksen läheisyyteen. YVA-selostuksen mukaan (s. 98) kohde olisi huomioitu eikä siihen kohdistuisi vaikutuksia. Arviota ei kuitenkaan ole tuettu karttatarkastelulla. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa.

Pirkkalan alueella lähinnä suunniteltua 2-kehän linjaa sijaitsevaa muinaisjäännöstä Koivisto (mj-tunnus 1000034338) ei mainita ko. osuuden (Rajajärvi-Lentoasema) nykytilanteen kuvauksessa (kohta 9.2). Yleiskarttapiirustukseen 2.6 on kohteen välittömään läheisyyteen merkitty alustava tieyhteys (Lentoasemantien uusi linjaus). Suunnitelmasta ja muinaisjäännöksen huomioonottamisesta tulee neuvotella hyvissä ajoin Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa.

YVA-selostuksen sivulla 98 mainittu kiinteä muinaisjäännös on nimeltään Sääksjärven kipinäaidat (mj-tunnus 1000019457) eikä Maariansuo, kuten selostuksessa virheellisesti sanotaan. Sääksjärven kipinäaidat sijaitsevat noin 150 m päässä uuden 2-kehätielinjauksen keskilinjasta. Vaikka kohteen etäisyyttä suunniteltuun tielinjaan voidaan pitää kohtuullisena, tulee muinaisjäännös ottaa huomioon 2-kehän tarkemmassa suunnittelussa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön näkökulmasta vähiten vaikutuksia aiheuttava vaihtoehto on pieniä toimenpiteitä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantamiseksi sekä pienimuotoista meluntorjuntaa käsittävä VE 0+. Vaihtoehdoista 1 ja 2 suurimmat vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön ovat käytettävisä olevien tietojen mukaan VE 1:llä. Siihen sisältyvä uusi Vt 3:n tielinjaus tuhoaisi osittain kiinteään muinaisjäännökseen Maariansuo liittyvät kipinäaidat ja vanhan rautatielinjan, mitä voidaan pitää pienialaisena, mutta merkittävyydeltään suurena vaikutuksena. Molempiin vaihtoehtoihin liittyy epävarmuustekijänä uusien arkeologisten kohteiden löytymisen mahdollisuus, mikä tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa hyvissä ajoin. Lisäksi jatkosuunnittelussa tulee tielinjojen ja lisäkaistojen lisäksi kiinnittää entistä enemmän huomiota meluvallien ym. rakenteiden aiheuttamiin vaikutuksiin kulttuuriperintöön.

Maakuntamuseo huomauttaa, että kuudesta hankkeen vaikutusalueella tiedossa olevasta kiinteästä muinaisjäännöksestä neljään liittyy YVA-selostuksessa puutteita tai virheitä, eikä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta arviointityö siten ole ollut riittävän huolellista. Arkeologisia inventointiraportteja ei ole myöskään toimitettu maakuntamuseolle arvioitaviksi hyvissä ajoin niiden valmistumisen jälkeen vakiintuneen käytännön mukaisesti.

Rakennettu ympäristö  ja kulttuurimaisema

Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta ympäristövaikutusten arviointiselostukseen on koottu yhteen alueelta aiemmin laadituissa selvityksissä esiin tuodut arvot. Hyödynnettyjä selvityksiä ovat mm. valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita koskevat inventoinnit. Näitä täydentävät hankkeen vaikutusalueilla aiemmin tehdyt yleis- ja asemakaavatason selvitykset, joista on lähdeluettelossa kuitenkin mainittu vain Sääksjärven rakennetun kulttuuriympäristön inventointiraportti. (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2018) sekä Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma Teiden varsilla ja vesireiteillä (Teivas, Eija 2006). Lähdeluetteloa tulisi täydentää käsittämään kaikki arviointiselostuksen laatimisessa hyödynnetyt selvitykset.

Aikaisemmin inventoimattomilla alueilla on tehty maisema-arkkitehdin toimesta maastokatselmus. Hankkeen YVA-ohjelman (2019) mukaan katselmuksen tarkoituksena on ollut arvioida rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman inventointitarpeet. Rakennetun kulttuuriympäristön tarkastelualueena on ollut nykyiseen tielinjaukseen tukeutuvilla osilla 100 metrin levyinen vyöhyke tien molemmin puolin tien keskilinjasta mitattuna ja uusien tielinjojen osalta 200 metrin levyiset vyöhykkeet suunnitellun tien keskilinjasta. Kartalle on merkitty ennen 1950-lukua rakennetut kohteet tiehankkeen vaikutusalueella. Modernin rakennusperinnön osalta todetaan, ettei alueelta ole tunnistettu erityisiä kohteita, joihin kohdistuvia vaikutuksia olisi tarpeen arvioida, joskin selvityksessä on huomioitu Höytämössä sijaitseva 1960-luvun aluerakentamisen tuloksena syntynyt kerrostaloalue.

Arvioitavana olevan YVA-selostuksen perusteella uusia kohteita ei ole inventoitu maastokatselmusta tarkemmin. Katselmus on selostukseen liittyvien valokuvien perusteella tehty yleensä pihapiirien ulkopuolelta ja usein melko etäältä. Useassa kuvassa rakennukset jäävät suurelta osin esim. puuston peittoon. Monien kohteiden osalta myös sanallinen kuvaus on niukka. Digitaalisessa skaalautuvassa kartta-aineistossa katselmoitujen kohteiden tietona on useimmiten vain Ennen vuotta 1950 rakennettu rakennus sekä katuosoite. Vain Lempäälän alueella sijaitsevia, aikaisemmin inventoituja rakennuskohteita merkitty kartta-aineistoon paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Esimerkiksi Pirkkalan Sorkkalassa sijaitsevia paikallisesti arvokkaita, inventoituja kohteita (Pirkkalan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2002, Heiskanen, Jari/Pirkanmaan maakuntamuseo) ei ole merkitty vastaavalla tavalla. Tältä osin kartta-aineisto vaatii muokkaamista. Edellä mainitut seikat tekevät haasteelliseksi arvioida maastokatselmuksen riittävyyttä arvojen määrittelyn ja sitä kautta vaikutustenarvioinnin kannalta. Näin ollen selostuksen tietoja on syytä pitää alustavina ja niitä on paikoin tarpeen täydentää tiesuunnittelun edetessä.

Tiehankkeen välittömällä vaikutusalueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Sääksjärven rautatiepysäkin RKY-alue on merkitty kartta-aineistoon asianmukaisesti ja siihen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu riittävästi. Hankkeen YVA-ohjelmasta antamassaan lausunnossa (diar. 555/2019) maakuntamuseo on huomauttanut, että Peltolammin, Härmälän ja Rantaperkiön maakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt on kartta-aineistossa virheellisesti merkitty paikallisesti merkittäväksi. Virhettä ei ole korjattu YVA-selostuksen kartta-aineistoon. Maakuntamuseo painottaa, että aineisto tulee tältä osin korjata Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 mukaiseksi. Paikallisesti merkittävien rakennetun ympäristön arvojen käsittelyssä on painotettu eheitä ympäristökokonaisuuksia, joista tärkeimpinä, tiehankkeen vaikutusalueella sijaitsevina alueina, on nostettu esiin Lempäälässä Puskiaistentien varren asutus, Höytämön aluerakennuskohde, Iso-Kyynärön pohjoisrantojen huvilat, Uusi-Eurooppa ja Lammentausta sekä Sääksjärven rautatiepysäkki ympäristöineen. Pirkkalassa 2-kehätien linjauksen ympäristössä on nostettu esiin Sorkkalan kylän kantatalot yksittäisinä pihapiireinä. Maakuntamuseo toteaa, että 2-kehän tiesuunnittelun jatkovaiheissa Sorkkalan rakennuskannan 20 vuotta vanha inventointi tulee päivittää ja täydentää muiden katselmoitujen kohteiden osalta.

Myös Sorkkalan kantataloihin liittyvä kulttuurimaisema on selostustekstissä nostettu esiin paikallisesti arvokkaana, mutta sitä ei ole merkitty kartalle maisema-alueena. Maakuntamuseo huomauttaa, että Sorkkalan kulttuurimaisema-alue tulee osoittaa kartalla aluerajauksena. Näin maisemaan kohdistuvia vaikutuksia on helpompi arvioida ja alueen arvot huomioida tiehankkeen jatkosuunnittelussa. Maakuntamuseo esittää lisäksi laadittavaksi inventoiduista ja katselmoiduista kohteista esim. numeroidun listan, jonka perusteella kohteet olisi helppo paikallistaa kartalla ja joihin voisi viitata selostustekstissä. Tämä parantaisi selvityksen käytettävyyttä.

YVA-selostuksen mukaan tiehankkeen vaihtoehdoista seuraa korkeintaan vähäisiä tai kohtalaisen kielteisiä vaikutuksia rakennettuun kulttuuriympäristöön. Rakennuksia ei jouduta purkamaan. Suurimmat vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön johtuvat nykyisen valtatie 3:n leventämisestä vaihtoehdoissa 1 ja 2, jolloin tiealue laajenee kohti tiettyjä rakennetun ympäristön kohteita ja paikoitellen supistaa niiden pihapiirejä tai vaatii suojapuuston kaatamista. Meluntorjuntavallit ja -aidat siirtyvät lähemmäksi kohteita. Nämä vaikutukset kohdistuvat erityisesti Lempäälän Puskiaisten ja Sääksmäen alueelle, jossa valtatie kulkee tiiviisti rakennetun taajamarakenteen keskellä. Maisematilan pirstoutuminen on kielteisenä vaikutuksena tuotu esiin erityisesti Pirkkalan Sorkkalassa, jossa maiseman herkkyys muutokselle on suuri.

Kokonaisuudessaan rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin mukaan lievimmät vaikutukset ovat vaihtoehdolla VE 0+. Siinä vaikutukset rajautuvat ainoastaan nykyisen valtatien varressa tapahtuviin pienempiin muutoksiin. Meluntorjunnan parantamisesta johtuvat vaikutukset ovat vähäisiä ja kohdistuvat asuinalueen vehreyteen, eivät suoraan rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin.

Vaihtoehto 1:llä (valtatie 3:n uusi tielinjaus ja 2-kehä) on rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvia, kohtalaisen haitallisia vaikutuksia erityisesti nykyisen valtatien parantamistoimenpiteistä johtuen. Ne kohdistuvat erityisesti Puskiaistentiehen ja Moisalanjokilaaksoon tukeutuviin pienipiirteisiin asuinympäristöihin, jossa on huonosti tilaa tien leventämiselle. Valtatie 3:n uuden tielinjauksen vaikutukset jäävät rakennetun ympäristön osalta vähäisiksi, koska linja sijoittuu pääosin rakentamattomalle metsäalueelle.

Vaihtoehto 2:ssa (valtatie 3 nykyisellä paikallaan ja 2-kehä) nykyisen VT3:a levennetään Lempäälän Marjamäeltä Pirkkalaan asti, joten vaikutukset kohdistuvat erityisesti olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja tielinjaan rajautuvien alueiden taajamakuvaan ja sen arvoihin. Myös VE 2:n voimakkaimmat haittavaikutukset kohdistuvat Puskiaisten ja Moisionjokilaakson asuinympäristöihin. Lisäksi Sääksjärven kohdalla lisäkaistojen toteuttamisesta ja meluntorjunnan parantamisesta seuraa kohtalaisia haitallisia vaikutuksia välittömästi valtatiehen rajautuville asuinympäristöille. Sääksjärven koulun ympäristöön kohdistuu lisäksi lievempiä haittavaikutuksia. Rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat siis laajimmillaan vaihtoehdossa 2.

Vaihtoehtoihin 1 ja 2 kuuluu 2-kehän rakentaminen. Kehätien eteläisen linjauksen vaikutukset ovat YVA-selostuksen mukaan pohjoista linjausta pienemmät, mikäli maakuntakaavan mukainen tuleva maankäyttö huomioidaan arvioinnissa. Siinä tapauksessa 2-kehän vaikutukset asettuvat suurelta osin osaksi muusta maankäytön muutoksesta joka tapauksessa seuraavia vaikutuksia. 2-kehän länsipään linjaus kulkee sekä eteläisessä että pohjoisessa linjauksessa samaa reittiä Sorkkalassa, jossa rakennusryhmiin kohdistuu kohtalainen haitallinen vaikutus. Pohjoinen linjaus aiheuttaa lisäksi kohtalaisia haitallisia vaikutuksia Keskistenjärven viljelysmaisemiin.

Maakuntamuseo toteaa, että rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta vaikutustenarviointi on YVA-selostuksessa annettujen tietojen valossa oikeansuuntainen ja yleissuunnitelmavaiheessa riittävä. Vaihtoehto 0+ on rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta paras ja VE 2 huonoin. Tiesuunnitteluvaiheessa selvitysaineistoa tulee täydentää ja päivittää edellä kuvatuin tavoin tarkempaa vaikutustenarviointia varten.