rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemakokonaisuus

Rautaveden länsirannan osayleiskaava 162-C7180:

suojelumerkintä AT/s: Alue on omaleimainen ja sen rakennusperinne on arvokasta.Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristöjen ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata. Rakennuksiin tehtävät muutokset eivät saa vaarantaa rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja.

kohde 50: Yli-Ellilä, arvoluokka 1

Yli-Ellilässä on säilynyt hyvin 1800-luvun pihapiiri. Tiiviissä pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta, navetta ja muita talousrakennuksia. Rakennusryhmä sijaitsee näkyvällä paikalla Heinoon kylätaajamassa, rinteessä pellon laidalla.

Vammala, Rautaveden länsirannan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2003 (J. Heiskanen):

Yli-Ellilä:

Yli-Ellilässä on säilynyt hyvin 1800-luvun pihapiiri. Tiiviissä pihapiirissä on kaksi asuinrakennusta (1800-l), navetta, liiteri/sauna.(1900-l alku). Lisäksi ovat vanha maakellari, vilja-aitta ja heinälato. Rakennusryhmä sijaitsee näkyvällä paikalla Heinosen kylän rintapellon laidalla.

Yli-Ellilän etelään aukeavan pihapiirin muodostavat päärakennus (1800-l), pienempi asuinrakennus (1800-l) navetta (1900-l alkupuoli) ja liiteri/sauna (1900-l alkupuoli). Pihapiirin ulkopuolella ovat samalta ajalta olevat maakellari, vilja-aitta ja heinälato.

Päärakennus on rakennettu luonnonkivistä tehdylle sokkelille. Pitkänurkkainen hirsirunko on vuorattu punamullalla maalatulla peiterimalla. Laudoituksen leveys vaihtelee. Rakennuksen pohjoispääty on vuoraamaton ja myös päätykolmio on hirsirakenteinen. Ikkunat ovat 6-ruutuiset, helat 1800-luvun loppupuolelta. Ikkunoiden vuorilaudat ovat yksinkertaiset, otsalauta vähän leveämpi. Listojen väri on valkoinen. Kate on betonitiiltä. Rakennukseen kuuluu suuri poikkipäädyn muodostava kuisti. Kuistin ikkunat ovat kansallisromanttiset T-karmilliset ikkunat, joissa yläikkunat jaettu kapeampiin kenttiin. Myös alhaalla on pienet ikkunat. Kuistin nurkissa ovat ruskeat pystypaneliset pariovet. Päätykolmiossa on ikkuna, jossa on koristekuvio. Kuisti on mahdollisesti 1900-luvun alkupuolelta.

Pienempi asuinrakennus on rakennettu nurkkakville. Pitkänurkkainen hirsirakennus on vuorattu valkoiseksi maalatulla peiterimalla. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Osassa ikkunoista on säilynyt puhallettua lasia. Ikkunoiden otsalaudassa profilointia. Satulakatto on betonitiilestä. Rakennuksen pohjoispäässä on miltei samankokoinen kylkiäinen/kuisti, jossa on kaksi ovea.

Navetta on rakennettu lohkokivijalalle/nurkkakiville. Rakennus on pääosin hirsirunkoinen. Vuorattu pääosin punaiseksi maalatulla pystylaudoituksella, pieniruutuiset ikkunat ja lautaovet. Satulakatto on betonitiiltä.

Maakellari on rakennettu erikokoisista luonnnkivistä, sen suojana on satulakattoinen puurakennelma.

Vilja-aitta on rakennettu yhtenäiselle kivijalalle. Lyhytnurkkainen hirsirunko on ollut maalattu punamullalla. Satulakaton katteena on profiilipelti.

Liiteri/sauna on ranko/hirsirakenteinen. Ranko-osa on vuorattu pystylaudoituksella. Satulakatto on katettu betonitiilellä.

Yli-Ellilän talo on merkitty 1700-luvun lopun isojakokarttaan. Tontti sijaitsi tällöin vanhassa kyläkeskustassa, Rautaveden ranta-alueella. Tiivis ryhmäkylä oli olemassa vielä vuoden 1846 pitäjänkartassa. Siirtyminen nykyiselle paikalle on kuitenkin tapahtunut todennäköisesti 1800-luvun puolenvälin paikkeilla. Tähän viittaa päärakennuksen pohjoispäädyn hirsipääty ja vuoliaiskatto.

Nykyisin vapaa-ajan käytössä.

Taloon on kuulunut Jokelan torppa, joka perustettiin vuonna 1851, itsenäistyi vuonna 1924.

Yli-Ellilän pihapiiri sijaitsee mäkisen ja kivisen mäen rinteessä. Eteläpuolelta avoimesta pihapiiristä aukeaa komea näköala yli kumpuilevien peltovainioiden, joiden taustalla ovat Aarikanvuori, Pakanen ja Hannu. Piha on avointa heinäpihaa ja rakennusten eteläpuolella on muutama omenapuu ja marjapensas. Pihapiirin ulkopuolinen alue on metsäistä ja kivistä rinnettä. Navetan nurkalta lähtee vanha polku harjanteen yli.

Rakennetun ympäristön (päärakennus, pienempi asuinrakennus, navetta, vilja-aitta, liiteri/sauna, maakellari ja lato) säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinnittää erityistä huomiota. Erityisesti pitää huolehtia, että päärakennus säilyy. Rakennus tulisi säilyttää mahdollisimman tarkkaan nykyisessä asussaan ja mahdolliset muutos- ja korjaustyöt tulee tehdä entistäen. Rakennusten korjaustoimenpiteissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Yleisesti ottaen uudisrakentaminen vanhaan pihamiljööseen ei ole suositeltavaa. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee tarkkaan huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti. Avoin, laaja peltomaisema tulee säilyttää rakentamattomana.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Selander Väinö, Torpparilaitos ja sen kehitys Karkussa, Tyrvään seudun museo ja kotiseutuyhdistyksen julk. VI, 1939.