asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kantatalo kyläkeskustassa. Maisemallisesti keskeinen sijainti. Vanhaa rakennuskantaa luhti (1900-l vaihde) karjasuoja (1800-l), navetta (1900-l alku) vanhat heinäsuulit. Päärakennus on vuodelta 1962.

Hulkarin pihapiirissä on asuinrakennus (1962) luhtiaitta (1900-l. vaihde) vanha navetta (1800-l), navetta (1900-l alku), maakellari (1800-l/1951) kalkkunatalli (1997), konetalli (1986), kuivuri (1976). Lisäksi on kaksi hirsirakenteista heinäsuulia 1900-l vaihteesta. Itäpuolella olevalla Vasikkahaka-nimisellä metsäisellä harjanteella on pieni hirsirakennus.

Hulkari on Raipion vanha kantatalo. Nykyisellä suvulla talo on ollut vuodesta 1896. Ensimmäinen isäntä oli vuoteen 1929 saakka Kalle Vihtori Hulkari (Ellä), jonka jälkeen taloa hänen leskensä Hilma Hulkari. Vuodesta 1950 isäntänä oli Kalle Nikolai Hulkari. Hänen jälkeen taloa hoiti vuoteen 1988 saakka Matti Hulkari, jonka jälkeen nykyinen omistaja aloitti.

Nykyisin talossa harjoitetaan viljelyä ja kalkkunankasvatusta.

Hulkarin vanha asuintontti on sijainnut Vasikkahaka-nimisellä harjanteella lähellä rantaa. Nykyiselle paikalle talo on siirretty ilmeisesti 1800-luvulla. Hulkarilla on ollut kaksi torppaa. Kivisilta perustettiin vuonna 1821 ja yhdistettiin takaisin taloon jo vuonna 1835. Ojansivu perustettiin 1835 ja itsenäistyi vuonna 1919.

Hulkari tilakeskus sijaitsee lähellä Heinoontietä peltojen keskellä olevalla vähäisellä mäellä. Naapurissa on kylän toinen kantatalo, Jaakola, muodostavat maisemallisesti hyvin näkyvän kokonaisuuden. Maisemaa hallitsee Heinoontien puolella konehalli ja kuivuri, Hulkari muu pihapiiri jää kuusiaidan suojaan. Tilaa ympäröivän peltoaukean laidoilla ovat myös Sastamalan kirkko ja pappila. Lisäksi ovat Mäenkylän ja Jassalan kylien kantatalot Luonsi, Mäkelä, Isotalo, Knuutila ja Jassala.

Rantaan vievä Raipiontie kulkee tilojen välistä. Rakennukset ovat pitkän ketjuna Raipiontien varrella. Tiilirakenteisen asuinrakennuksen ympärillä nurmikkoa, koristepensaita ja omenapuita.

Vanhan rakennuskannan säilyminen olisi suotavaa. Uudisrakentamisessa tulee huomioida olemassa olevan rakennuskannan mittakaava, materiaalit ja rakennusten sijoittelutapa koko vanhan kylätontin osalta. Lähiympäristö tulisi säilyttää avoimena.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Selander Väinö, Torpparilaitos ja sen kehitys Karkussa, Tyrvään seudun museo ja kotiseutuyhdistyksen julk. VI, 1939. Suuri Maatilakirja II, Kuopio 1964.

Juha Kulmala ja Kirsti Hulkari, haastattelu heinäkuussa 2003