2. Kanavanvartijan talo 1870-luku

3. Hiidenvuolteen pohjoisosassa: Maakalan kantatilan ja Kumpulan pihapiirit

4. Rautatiehen liittyvä asuinrakennuksien pihapiiri kanavan pohjoispuolella radan varressa

5. Rantatila ja rustholli Hakkari, päärakennus 1850-luku

6. Rantatila Ollila, päärakennus 1700-luvulta, ulkorakennuksia

7. Ollilaan liittyvä pienasutus Kuokkalankosken etelä-rannalla

8. Eskolan kauppatalo 1902, navetta, makasiini

9. Koskisen ajokalutehdas: paja 1910 ja asuinrakennus 1890-luvulta

10. Sakkola-talo, omakotitalo (museo) 1945

11. Hiidentien linjaus kosken yli, silta-arkut 1859

12. 1900-luvun asuinrakennuksia mylläreiden niemellä

13. Pappila Majauslahdella Kuokkalankoskilla, päärakennus 1902

[Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, inventointi]

Lempäälän kanavamiljöö. Vanajaveden ja Pyhäjärven yhdistävä Lempäälän l. Lempoisten kanava rakennettiin vuosina 1867-1868 ja 1871-1873. Vuosina 1958-1961 se uusittiin uitto- ja säännöstelykanavaksi, joten vanhasta kanavauomasta ja sulkulaitteesta ei ole säilynyt mitään. 1870-luvun alussa rakennetussa kanavanvartijantalossa on koristeelliset puuleikkaukset.

Kuokkalankosken kulttuurimaisema. Kuokkalan kylä on perustettu ilmeisesti jo rautakaudella. Se oli pitkään Lempäälän keskeisimpiä liikenne- ja kauppapaikkoja. Vuonna 1439 teki piispa Maunu II Tavast Kuokkalan kylässä sovinnon ns. Davidin kapinaan osallistuneitten talonpoikien kanssa. Varhaisimmat tiedot kosken varrella sijainneista myllyistä ovat vuodelta 1449. Kylän läpi Kuokkalankosken yli on kulkenut ikivanha Hiidentie, joka on yhä havaittavissa. Vanha silta on purettu, mutta mahtavat kiviarkut ovat yhä pystyssä. Kuokkalankoskea on perattu vuosina 1819-1821 sekä 1850- ja 1860-luvuilla. Kuokkalan kylässä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa kapean kyläraitin varrella Kanta-Hakkarin ja Ollilan tiloilla. Myös Eskolan kauppakartano ja Koskisen ajokalutehdas ovat perinteisessä asussa.

- Kanta-Hakkarin tila on sijainnut samalla paikalla ainakin vuodesta 1540. Hirsinen päärakennus on 1800-luvun alusta ja sen suunnittelijaksi on mainittu C.L. Engel. Ilmeisesti rakennus on saanut uusklassillisen asunsa myöhemmin, Engelin suunnittelema se tuskin on. Rakennuksen sisätiloja on muutettu huomattavasti.

- Myös Ollilan tila mainitaan vuoden 1540 maakirjassa. Perinteiseen talonpoikaiseen tapaan rakennettu punamullattu päärakennus on oletettavasti 1700-luvulla rakennettu. Talossa on toiminut kansakoulu ja sairastupa. Pihassa on vanha aitta.

- Aleksanteri Eskolan entisen kauppakiinteistön nikkarityylinen päärakennus on vuodelta 1902. Siinä toimii Lempäälä-Seuran ylläpitämä kauppamuseo. Kauppakartanonpiharakennukset, makasiini ja navetta-talli ovat 1920-luvulta.

- K.A. Koskisen entisen ajokalutehtaan pajarakennus on säilynyt ainutlaatuisena näytteenä siirtymisvaiheesta käsityöstä konetyöhön. Kaikki pajan vanhat koneet ja työkalut ovat tallella ja paja on museoitu. Pajarakennus on vuodelta 1910. Koskisen asuinrakennuksen vanhoihin liiketiloihin on sijoitettu parturimuseo.

Yhdessä nämä kolme museota modostavat Kuokkalan museoraitin.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]