Kaava-alueella sijaitsee Jankan tilakeskus. 1900-luvun maatilakeskuksen ilmeen säilyttäneessä pihapiirissä ovat noin 1921 rakennettu Jankan tilan päärakennus, noin 1918 rakennettu luhtiaitta sekä 1950-luvulla rakennetut navetta sekä asuin- ja talousrakennus. Kaava-alueella Jankan tilakeskuksen kaakkoisosassa on säilynyt osa keskiaikaan palautuvan Takahuhdin kylän tonttimaasta. Takahuhti on Pirkanmaan maakunnan suurimpia ja merkittävimpiä keskiajalla syntyneitä, nykyaikaan asti asuttuna olleita kyliä. Keskiajalla 29 taloa käsittänyt tiivis ryhmäkylä oli Messukylän suurin asutusyksikkö. Ensimmäinen kirjallinen viittaus kylään on jo vuodelta 1390. Kaava-alueella on tehty vuonna 2011 arkeologinen tarkkuusinventointi, jolloin kylätontti todettiin kiinteäksi muinaisjäännökseksi (Ristinarkku, Takahuhti, mj.rek.nro 1000024615). Kiinteä muinaisjäännös on suoja-alueineen rauhoitettu ja sen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen lain vastaisella tavalla on kielletty (Muinaismuistolaki 1 §).

Takahuhdin kylätontti ja Jankan nykyinen pihapiiri ovat muisto alueen aiemmasta maatalouteen perustuvasta kyläasutuksesta. Muinaisjäännösalueella on merkitystä Tampereen vanhimman pysyvän asutuksen tietolähteenä ja yhtenä Tampereen identiteetin rakennusaineksena. Pihapiirin rakennettu ympäristö ja keskiaikaan palautuva kylätontti muodostavat yhdessä lähistön rautakautisten kalmistojen ja asuinpaikkojen kanssa pitkästä katkeamattomasta asutushistoriasta kertovan kokonaisuuden. Jankan pihapiiri on Takahuhdin ainoa vanhalla kylätontilla sijaitseva tilakeskus, joka tekee siitä asutushistoriallisesti erityisen arvokkaan. Asuinrakennus ja luhtiaitta sijoittuvat myös kylän vanhan raitin varteen. Koko tilakeskus sijoittuu näkyvälle paikalle ja sen kaupunkikuvallinen rooli on merkittävä. Jankan koko rakennuskannalla on myös merkittävää rakennushistoriallista arvoa 1900-luvun alun ja puolenvälin maatilarakentamisen edustajina. Maankäyttö- ja rakennuslain 54. §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa rakennettua ympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kulttuuriympäristö todetaan yhdeksi kaava-alueen suunnittelussa huomioitavaksi aiheeksi. Kaavahankkeen valmisteluvaiheessa pidetyissä kulttuuriympäristöä koskevissa neuvotteluissa alueen maankäytön suunnittelun lähtökohdaksi on kirjattu Jankan tilakeskukseen sisältyvät kulttuuriympäristön arvot. Tampereen Kantakaupungin yleiskaava 2040:n kaavaehdotuksessa kaava-alue sijoittuu Arkeologisen perinnön ydinalue -merkinnän alueelle. Jankan pihassa sijaitseva Takahuhdin historiallinen kylätontti on osoitettu yleiskaavaehdotuksessa muinaisjäännöskohteeksi (SM).

Kaava-alueella on suoritettu vuonna 2012 Jankan tilan rakennusinventointi, joka tarjoaa asianmukaiset lähtötiedot hankkeen rakennetun ympäristön arvoista. Myös kaava-alueella vuonna 2011 tehty arkeologinen tarkkuusinventointi on tässä tapauksessa kaavasuunnittelussa riittävä selvitys. Selvitykset tulee tulee merkitä kaavaselostukseen.

Muinaisjäännösalue merkitään asemakaavaan sm-aluevarauksena, jonka selitys ja määräys ovat Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, poistaminen tai muu siihen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty. Muinaisjäännösalueelle ei saa osoittaa asemakaavassa sellaista maankäyttöä, joka merkitsisi muinaismuistolain 1 §:ssä kiellettyjä toimia.

Kaava-aineistoon sisältyy alustava tarkastelu täydennysrakentamisen mahdollisuudesta. Siinä Jankan pihapiiriin on hahmoteltu suhteellisen laajasti uudisrakentamista päärakennuksen länsi- ja pohjoispuolelle. Pirkanmaan maakuntamuseo ei tule puoltamaan näin laajaa uudisrakentamista. Ratkaisu tulisi tuhoamaan merkittävän osan Jankan kulttuurihistoriallisista arvoista. Maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueen nykyisen rakennuskannan säilyttäminen tulee olla alueen suunnittelun lähtökohtana ja muinaisjäännösalue tulee osoittaa asianmukaisella sm-kaavamerkinnällä. Kaavasuunnitelmasta tulee selkeästi ilmetä paikan merkitys pitkän asutusjatkumon kerroksellisena ilmentymänä. Pihapiirin kulttuuriympäristöarvojen tulee olla asemakaavassa mahdollisesti osoitetun uudisrakentamisen jälkeenkin tunnistettavia, eivätkä ne saa merkittävästi marginalisoitua.

Maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueen kulttuuriperinnön olemassa olevat perusselvitykset ovat riittäviä. Kaavan vaikutuksia Ristinarkun näkymiin ja Jankan pihapiirin vanhojen ja mahdollisten uusien rakennusten keskinäiseen suhteeseen tulee kuitenkin tarkastella mm. korkealaatuisin kuvasovittein, mikäli suunnittelua halutaan jatkaa tähän suuntaan.