212311

Vuoden 2011 koekuopituksessa todetun muinaisjäännöaluuen koordinaatit..

Leveä ja laakea kylämäki, jonka laki ja rinteet ovat melko tiiviisti rakennettuja (moderneja ja perinteisiä pientaloja, pieniä kerrostaloja, teitä).

Kirjallisissa lähteissä ensimmäinen viittaus Takahuhdin kylään on vuodelta 1390, jolloin mainitaan Laurens Takahwktis–niminen henkilö. 1500-luvulla kylä oli Pirkkalan hallintopitäjän suurin: siinä oli vuonna 1540 jo 23 taloa. Ensimmäinen selvä viittaus Janka-nimiseen taloon on vuodelta 1589, mutta talo oli todennäköisesti olemassa viimeistään 1400-luvun puolivälissä. Takahuhti kuului myöhäiskeskiajalta lähtien Messukylän kappeliin, josta tuli itsenäinen Messukylän seurakunta vuonna 1636. Vanhin Takahuhdin kylää esittävä kartta on huonokuntoinen niittykartta vuodelta 1763. Kartta esittää suurta ryhmäkylää, joka sijaitsee tienristeyksessä.

Jankan pihapiiri on kaupungistumisen myötä jäänyt Sammon valtatien, Päärtinkadun, Pappilankadun ja Hintsankadun muodostaman alueen sisäpuolelle. Jankan kortteli on jaettu nykyisin kahteen tonttiin ja muinaisjäännökseksi rajatun alueen rakennukset ovat olleet vuonna 2011 tyhjillään. Vuoden 2011 koekuopituksessa alueella todettiin vanhoja kylätonttiin viittaavia kerrostumia.

Vuoden 2011 koekuopituksessa todettu kiinteä muinaisjäännös kylätontin länsiosassa.

Koko kartta-asemoidun kylätontin koordinaatit (asemointi Pirkanmaan maakuntamuseon Muut kohteet -paikkatietokannassa, Takahuhdin isojakokarttaan perustuva tarkistusuasemointi tehty joulukuussa 2016 S. Ranisen toimesta: asemoinnissa ei korjattavaa):

z 95 - 102

P1 6 821 208 P2 6 821 441

I1 332 617 I2 332 890

keskikoordinaatti P 6 821 324 I 332 753

Koekaivauksessa (Raninen 2011) todettu kiinteä muinaisjäännös väljästi rakennetulla ja perinteisen rakennuskannan piirissä olevalla kylätontin osalla. Jankankatu 19 on kylätonttiin liittyvä alue, joka on muinaisjäännösrekisterissä luokiteltu kulttuuriperintökohteeksi.

Kylätontti on kokonaan käytössä ja suurimmaksi osaksi todennäköisesti tuhoutunut (pääosin modernia pientalorakentamista, myös huoltoasema). Lisäksi osa kylätontista on koekaivettu ilman että kiinteää muinaisjäännöstä todettiin (Raninen 2011). Ne käytössä olevat ja koekaivamattomat osat, joita ei voi ilman koekaivausta päätellä tuhoutuneiksi, ovat arkeologisesti potentiaalisia ja kulttuuriperintökohteita.

Jankankatu 19

Pappulanmäki

Kukkoinkivenmäki

Linna

Veijankuja

Veijanmäenkatu