rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Kolari on kylän vanha kantatalo vanhalla kylätontilla. Rakennuskanta pääosin uudistunut. Korjattu asuinrakennus ja vilja--aitta 1900-luvun vaihteesta. Rakennukset merkittäviä tiiviin kylämaiseman kannalta.

Kolarin pihapiirissä ovat asuinrakennus (1900-l vaihde), vilja-aitta (1900-l vaihde), navetta (1930-l), puimasuuli (1930-l), konehallit (1986 ja 1996). Lisäksi on pihan lounaispuolella Jarkon tilan entiset suulit 1930-luvulta. Samassa rinteessä on tilan vanha kivinen maakellari.

Asuinrakennus (n. 9 x 20 m) on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu punaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Satulakatto on katettu 1940-luvulla betonitiilellä. Rakennuksen koillispuolella on kookas poikkipääty, jonka molemmin puolin on pulpettikattoiset umpikuistit. Ikkunat 1-ruutuiset, päällä 6-ruutuisen valeristikko. Rakennus on remontoitu 1970-luvun lopulla. Tällöin luoteispäähän tuli matala betoniosa, jossa on mm. keskuslammitys. Ikkunat ja sisätilat uusittiin. Pohjoiskulman kuisti rakennettiin.

Pieni vilja-aitta on rakennettu nurkkakiville. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu 1950-luvulla peiterimavuorauksella. Nurkkalistat ovat valkoiset. Vaakapaneloitu ovi, satulakatto katettu betonitiilellä.

Navetassa on hirsirunko ja kivijalka. Satulakatto on katettu profiilipellillä. Rakennettu 1930-luvulla vanhan navetan palon jälkeen. Toimii nykyisin sikalana.

Entinen puimasuuli on rakennettu 1930-luvulla. Lautarakenteinen rakennus on tehty nurkkakiville. Muutettu vuonna 1974 kylmäilmakuivuriksi.

Konehallin (5) paikalla oli aikaisemmin navetta, joka paloi 1930-luvulla. Sen jälkeen paikalla oli kuivurirakennus. Nykyinen konehalli rakennettin 1986.

Pihassa olevan konehallin/verstaan paikalla oli aikaisemmin puotirakennus, joka purettiin huonokunoisena. Nykyinen 2-kerroksisella avokuistilla varustettu konehalli on vuodelta 1996. Kuistilla omistaja on pyrkinyt sopeuttamaan hallia vanhaan pihapiiriin.

Entinen varastosuuli (7) on kuulunut aikaisemmin Jarkon tilan rakennuksiin. Nurkkakivlle rakennettu rankorakenteinen rakennus on 1930-luvulta ja toimii nykyisin varastona. Vieressä on vastaavan historian omaava entinen puimasuuli (8)

Rinteessä on pieni, kivirakenteinen maakellari (9). Paikalla on aikaisemmin, 1800-luvulla sijainneet Puukin ja Jakkisen kantatalot.

Kolari on vanha kantatalo. Nykyinen tontti on ollut talolla jo isojaon aikaan, mahdollisesti vanhempi. Nykyisen suvun hallussa talo on ollut 1800-luvun alkupuolelta. Kolariin on yhdistetty mm Puukin talo ja osa Kallialan kylän Tassarin taloa. 1900-luvun alkupuolella isäntänä oli Antton Kolari. Hänen jälkeen poika Kalle Kolari oli isäntänä vuoteen 1949. Häneltä talo siirtyi tyttärelle, Helmi Kolarille ja hänen miehelle Arvo Jokiselle. Nykyinen isäntä, edelllisten poika Antti Jokinen aloitti vuonna 1972. Kolari on edelleen toimiva maatila.

Kolari tilakeskus on Ruoksamon kylän keskustassa, Kahimalantien ja Kallialan koulutien risteyksessä. Kylä sijaitsee peltojen keskellä olevien kalliopohjaisen mäen päällä. Kolarin suojaisa piha muodostuu asuinrakennuksesta, navetasta ja konehallista. Piha pääosin hiekkakenttää. Lisäksi on nurmikkoa ja koristekasveja. Pihaa suojaa Kallialan koulutien suuntaan kuusi/mäntyaita ja sireeniaita. Pihassa on muutamia mäntyjä. Muut rakennukset ovat teiden takana koillis- ja lounaispuolella. Ympäristö on pääosin avointa peltomaisemaa. Kylästä hyvät näkymät Vammalan suuntaan.

Rakennetun ympäristön säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinittää erityistä huomiota. Erityisesti pitäisi huolehtia, että asuinrakennus, navetta ja vilja-aitta säilyvät. Rakennusten mahdollisissa korjaustoimenpiteissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja ja työtapoja. Myös ympäröivä maisema pitäisi säilyttää avoimena. Uudisrakentaminen vanhalle kylätontille ei yleisesti ottaen ole toivottavaa. Mahdollisissa uudisrakentamisessa tulee tarkkaan huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti.

Seutu/maakuntakaava, 1997

A. Rakennetun ympäristön selvitys, Tarmo Peltonen, Vammalan - Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke/selvitysvaihe, 1997.

Antti Jokinen, haastattelu syyskuussa 2003