rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus on rakennettu 1920-luvun lopulla. Se on muutoksista huolimatta säilyttänyt hyvin alkuperäisen runkomuotonsa ja joitain rakennusmateriaaleja. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat osin perinteiset.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Avoin pihapiiri ja kookas asuinrakennus sijaitsevat näkyvällä paikalla Suuruspäänkadun ja Hiidenkujan kulmauksessa.

Loivasti kaartuvan Suuruspäänkadun ja Hiidenkujan kulmauksessa sijaitseva avara kolmiomainen tontti, jolla yksittäispientalotyyppinen 1920-luvun asuinrakennus.

Tontin rajat ovat muuttuneet melkoisesti 1899 palstoitussuunnitelmasta (tontti no: 36) Suuruspäänkadun rakentamisen seurauksena. Aiemmin kulkuväylä Tahmelankadulta lounaaseen kiersi nykyisen Suuruspäänkatu 7 tontin itäpuolitse. Nykyinen katulinja on ilmeisesti peräisin 1980-luvun alusta.

Tonttimaa on kuulunut alkujaan Provastin perintötilan tilan maihin ja ollut aluksi vuokralla. Aiemman inventoinnin ja tuolloin haastatellun kiinteistön omistajan mukaan tontti on lohkottu Ida Seppänen -nimiselle henkilölle 1924. Tontilla on tuolloin ollut pieni huoneen ja keittiön mökki. Nykyinen asuirakennus on rakennettu pikkumökkiä laajentamalla Eino August Koiviston toimesta 1920-luvun lopulla. Mukana rakennustöissä oli paikallinen muurari Einari Koivisto. Pääkerrosta varten tuotiin vanhan riihen hirret Pirkkalasta jäitä myöten hevosmies Lehtisen vetäminä. Taloon rakennettiin 4 huoneistoa: talonomistajan 2h+k asunto sekä kolme 1h+k vuokralaisasuntoa. Talon siirtyessä 1990-luvulla Eino Koiviston tyttärelle vuokralaisten pitämisestä luovuttiin, asuntoja yhdistettiin ja rakennettiin sauna. Kiinteistö on 1920-luvulta säilynyt samalla omistajasuvulla.

Pihapiiriä ympäröivillä tonteilla on vaihtelevaa rakennuskantaa: muutamia 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia, 1980-luvun luhti ja paritaloja sekä uudehkoja omakotitaloja. Tontin kohdalla Suuruspäänkadulla kasvaa valtava kilpikaarnainen mänty. Eteläpuolitse nousee puiset portaat Hiidenkadulle.

Tonttia reunustaa Suuruspäänkadulta matala betonimuuri, puuaita sekä paikoin myös pensaat ja vihreä matalliverkkoaita. Ajotie pihaan ja polku pääsisäänkäynnille on päällystetty betonikivillä. Muutoin nurmipintaisella pihalla kasvaa muutamia mäntyjä, pihlaja, omena- ja luumupuita, marjapensaita, sireeniä ja tuija. Pihan piirteissä on sekoitus perinteisiä, 1950-lukulaisia ja moderneja piirteitä.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen, pihan pintojen ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennuksen julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 23.5.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 337.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).