rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Rakennushistoriallisesti ja sosiaalihistoriallisesti merkittävä kohde

Vehkapuntarin kylän kantatalosta Annalasta halottu osatalo, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1920-30-luvuilla. Eheä 1920-30-luvun pihapiiri kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Rakennukset ovat säilyttäneet hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet.

Vähä-Annala sijaitsee Vehkapuntarin kylän Vedentaustan puolella Sällintiestä erkanevan kapean Vähä-Annalantien päässä, Längelmäveden Puntarinlahden rannan tuntumassa, peltojen laidalla. Pihapiiriin kuuluu 1920-30-lukujen puuklassismia edustava asuinrakennus sekä useita saman ikäisiä talousrakennuksia. Konehalli ja puimala sijaitsevat peltosaarekkeessa Vähä-Annalantien varressa pihapiirin koillispuolella. Vähä-Annala on toimiva maatila.

Annala on Vehkapuntarin kylän kantatalo, josta varhaisin kirjallinen maininta on vuoden 1540 maakirjassa. Talo on halottu 1767 kahtia Annalaksi ja Iso-Annalaksi ja Annala edelleen 1791 Sälli-Annalaksi ja Vähä-Annalaksi. Vähä-Annala on siirtynyt Kyläkeskuksesta nykyisen Ala-Hinkkalan tuntumasta, Uittomiehentien varresta nykyiselle paikalleen 1920-30-luvuilla.

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1957. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Tiluskartta 1799. Kansallisarkisto.

Isojakokartta 1799-1853. Kansallisarkisto.

Kiinteistön omistaja