Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Bertel Strömmerin suunnittelema Rauhaniemen kansankylpylä on rakennettu vuonna 1929. Rakennus on kokenut joitakin muutoksia. Länsipää on korotettu kaksikerroksiseksi ja itäpään poikkipäätyyn rakennettiin Rauhaniemen ensimmäinen sauna 1957 Seppo Rihlaman suunnitelmien mukaan. Rakennuksen sisätiloissa toiminnot ovat muuttuneet tarpeiden mukaan, ja rakennuksen materiaalit ovat uusiutuneet remonteissa. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Lisäksi asemakaavan yleismääräyksissä todetaan, että: "Rauhaniemen kylpylän osalta on sallittu laajuudeltaan korkeintaan 50 m2 laajennus, joka voi ylittää kaavaan merkityn rakennusalan. Ennen työhön ryhtymistä on suunnitelmat hyväksytettävä museoviranomaisilla."

Rauhaniemen kansankylpylän välittömässä läheisyydessä sijaitsee Lappi Rauhaniemi -niminen kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000006147), johon kuuluu useita kalliohakkauksia Näsijärven rantakallioilla. 1870-luvulta 1930-luvulle tehtyjä hakkauksia on varsinkin uimalaitoksen saunan edustalla olevalla rantakalliolla. Hakkaukset käsittävät kirjoitusta, nimikirjaimia, vuosilukuja ja erilaisia kuvioita. Kohde on tarkastettu arkeologisissa inventoinneissa vuonna 2006 ja 2016. Hakkaukset ovat rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, joiden luvaton kajoaminen ja muuttaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty (MML 1 §). Muinaisjäännös on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan merkinnällä sm-4.

Rauhaniemen kansakylpylän toiminta on jatkuvassa kasvussa. Alueelle tarvitaan lisää varasto-, sauna-, pesu- ja pukuhuonetilaa. Lisäksi tilat eivät tällä hetkellä ole esteettömiä, mikä vaatii muutostoimia. Tilanteen ratkaisemiseksi on suunniteltu tilamuutoksia, rakennuksen pienimuotoista laajentamista sekä terassien rakentamista. Lisäksi haluttaisiin avata saunoista näkymiä Näsijärvelle. Muutossuunnitelmat sijoittuvat rakennuksen pohjois- ja itäjulkisivuille.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kansankylpylä on kokenut historiansa aikana useita muutoksia. Nykyinen ulkoasu perustuu 50-luvun ratkaisuihin, mutta siinä on myös jäänteitä rakennuksen alkuperäisestä tyylistä. Uudet suunnitelmat tulee sopeuttaa rakennuksen nykyisten julkisivujen ominaispiiteisiin mm. säilyttäen rakennuksen massoitteluperiaatteet ja materiaaliratkaisut. Uudet kerrostumat voivat kuitenkin samalla ilmentää myös omaa aikaansa. Rakennuksen sisätiloissa tapahtuvista muutoksista Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa. Samoin saunatilojen ikkunamuutokset ovat mahdollisia, mikäli ne toteutetaan rakennuksen ulkoasuun sovitettuina matalina ikkunanauhoina. Myös matalan terassin lisääminen pohjoissivulle on hyväksyttävissä, koska se mahdollistaa rakennuksen esteettömyyden. Matalanakin uusi terassi luo pohjoisjulkisivuun uuden elementin, koska terassin reunaan tarvitaan kaide. Näin ollen kaiteellista terassia ei tule rakentaa niin että se ympäröisi koko rakennusta vaan ainoastaan sille osalle, jossa se on esteettömyyden osalta tarpeen.

Rakennuksen laajentamiseksi on esitetty kaksi pohjoissivulle sijoittuvaa ratkaisua: kolmannen pienen siiven lisääminen ja nykyisten siipien väliin rakennettava kapea lasikäytävä. Näistä lasikäytävä on toiminnallisesti tärkeämpi, koska sen avulla pukutiloihin saataisiin lisätilaa. Maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen laajentaminen suunnitellulle paikalle sijoitettavalla käytävällä on rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta lähtökohtaisesti mahdollista. Lasiseinät ovat rakennukselle vieras ratkaisu, mutta mikäli lasikäytävä säästää rakennuksen julkisivuja muilta muutoksilta, esim. uusilta ikkuna-aukotuksilta, se on hyväksyttävissä. Lasikäytävä olisi selkeästi uusi, myöhemmin helposti poistettavissa oleva muutos Rauhaniemen kansankylpylän pohjoiseen julkisivuun. Pienen lisälaajennuksen tekeminen siiven tapaan rakennuksen pohjoispuolelle on niin ikään mahdollista. Vaikka rakennus nyt ehdotetussa suunnitelmassa tuleekin kiinni muinaisjäännöksen osa-aluevaraukseen, itse suojeltavat hakkaukset sijaitsevat riittävän etäällä suunnitellusta rakennuspaikasta. Ratkaisu on myös luontevasti sovitettavissa rakennuksen ulkoasuun. Mikäli tähän ratkaisuun päädytään, lisäosan tulisi olla mittakaavaltaan ja sijoittelultaan samankaltainen kuin nykyiset siivet. Uudisosa voitaisiin rakentaa hiukan irti nykyisestä rakennuksesta, mutta sen ei tulisi ulottua massasta merkittävästi nykyisiä siipiä etäämmälle.

Kansankylpylän kehittämissuunnitelman yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseo haluaa tuoda esille uimarannan talviuintitoimintaan liittyvän kehittämistarpeen: Kulkureitti saunasta avantoon/veteen ylittää keskeisen kalliohakkausten alueen, jonka turvallisuutta on parannettu kallioon porattuihin reikiin kiinnitettyjen kaiteiden ja lämpömaton avulla. Kallion kärkeen on kiinnitetty vuosien kuluessa talviuintitoiminnassa tarvittavat portaat, pumput ja hyppylautateline. Lämpömaton kiinnittämiseen käytettyjä metallikiinnikkeitä on lisätty 2000-luvun aikana, ja osa kiinnikkeistä on porattu hakkausten kohdalle vaurioittaen niitä. Poratut reiät aikaansaavat kallion mikrosäröilyä ja edistävät pidemmän ajan kuluessa kalliopinnan halkeilua ja rapautumista, joka vahingoittaa hakkauksia. Pirkanmaan maakuntamuseoon tulee aika ajoin yhteydenottoja liittyen huoleen hakkausten säilymisestä. Maakuntamuseo onkin aiemmin antanut Tampereen kaupungin Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluille lausunnon (diar. 290/2017) koskien talviuintitoiminnan järjestämistä Rauhaniemessä.

Lausunnossaan maakuntamuseo esitti, kuten esittää nytkin, että turvallisen kulun järjestämistä kalliohakkauskentän halki tutkittaisi uudelleen. Kulku saunalta rantaan voitaisiin järjestää esimerkiksi puisen, kallioon tukeutuvan matalan kävelysillan avulla. Sen kiinnittämisessä hyödynnettäisiin jo olemassa olevia reikiä ja silta varustettaisiin asianmukaisella kaiteella. Rakenne tehtäisiin kallion pintaa myötäileväksi välttäen porrastusta. Rakenne olisi lämpömattoa pysyvämpi ratkaisu, joka olisi irti hakkauksista eikä vaatisi kiinnittämistä niiden kohdalle. Kallion molemmissa päissä on kulkureitillä sopivaa betoni- ja kalliopintaa rakenteen kytkemiseksi kallioon. Rakenteen päälle voidaan asentaa talvikaudeksi nykyinen lämpömatto. Kallioon kiinnitettävä kulkusilta tulisi suunnitella käyttäjien näkökantoja ja kokemuksia hyödyntäen. Ratkaisulla edistettäisiin muinaisjäännöksen hyvää säilymistä ja mahdollistettaisiin uintitoiminnan jatkuminen kestävällä tavalla. Eri asiantuntijoiden ja käyttäjien näkemyksiä hyödyntävä, hyvin toteutettu rakenne merkitsisi talviuinnin turvallista järjestämistä muinaisjäännösalueella historiallisten kalliohakkausten arvot huomioon ottavalla tavalla. Pirkanmaan maakuntamuseolta saa tarvittaessa lisätietoja rakenteen suunnitteluun liittyvistä asioista ja tietoja hankalissa maastoissa olevien kulkureittien rakenteista muinaisjäännöksillä. 

Rauhaniemen kehittämishankkeessa tavoitteena on tehdä kokonaissuunnitelmat Kansankylpylän muutoksista, vaikkakin niiden toteutus tapahtunee vaiheittain. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tätä hyvänä toimintatapana ja pyytää saada rakennuslupa-aineiston lausunnolle. 

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Bertel Strömmerin suunnittelema Rauhaniemen kansankylpylä on rakennettu vuonna 1929. Rakennus on kokenut joitakin muutoksia. Länsipää on korotettu kaksikerroksiseksi ja itäpään poikkipäätyyn rakennettiin Rauhaniemen ensimmäinen sauna 1957 Seppo Rihlaman suunnitelmien mukaan. Rakennuksen sisätiloissa toiminnot ovat muuttuneet tarpeiden mukaan, ja rakennuksen materiaalit ovat uusiutuneet remonteissa. Rakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-8: "Rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy." Lisäksi asemakaavan yleismääräyksissä todetaan, että: "Rauhaniemen kylpylän osalta on sallittu laajuudeltaan korkeintaan 50 m2 laajennus, joka voi ylittää kaavaan merkityn rakennusalan. Ennen työhön ryhtymistä on suunnitelmat hyväksytettävä museoviranomaisilla."

Rauhaniemen kansankylpylän välittömässä läheisyydessä sijaitsee Lappi Rauhaniemi -niminen kiinteä muinaisjäännös (muinaisjäännösrekisterin tunnus 1000006147), johon kuuluu useita kalliohakkauksia Näsijärven rantakallioilla. 1870-luvulta 1930-luvulle tehtyjä hakkauksia on varsinkin uimalaitoksen saunan edustalla olevalla rantakalliolla. Hakkaukset käsittävät kirjoitusta, nimikirjaimia, vuosilukuja ja erilaisia kuvioita. Kohde on tarkastettu arkeologisissa inventoinneissa vuonna 2006 ja 2016. Hakkaukset ovat rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, joiden luvaton kajoaminen ja muuttaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty (MML 1 §). Muinaisjäännös on merkitty voimassa olevaan asemakaavaan merkinnällä sm-4.

Rauhaniemen kansakylpylän toiminta on jatkuvassa kasvussa. Alueelle tarvitaan lisää varasto-, sauna-, pesu- ja pukuhuonetilaa. Lisäksi tilat eivät tällä hetkellä ole esteettömiä, mikä vaatii muutostoimia. Tilanteen ratkaisemiseksi on suunniteltu tilamuutoksia, rakennuksen pienimuotoista laajentamista sekä terassien rakentamista. Lisäksi haluttaisiin avata saunoista näkymiä Näsijärvelle. Muutossuunnitelmat sijoittuvat rakennuksen pohjois- ja itäjulkisivuille.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että Kansankylpylä on kokenut historiansa aikana useita muutoksia. Nykyinen ulkoasu perustuu 50-luvun ratkaisuihin, mutta siinä on myös jäänteitä rakennuksen alkuperäisestä tyylistä. Uudet suunnitelmat tulee sopeuttaa rakennuksen nykyisten julkisivujen ominaispiiteisiin mm. säilyttäen rakennuksen massoitteluperiaatteet ja materiaaliratkaisut. Uudet kerrostumat voivat kuitenkin samalla ilmentää myös omaa aikaansa. Rakennuksen sisätiloissa tapahtuvista muutoksista Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa. Samoin saunatilojen ikkunamuutokset ovat mahdollisia, mikäli ne toteutetaan rakennuksen ulkoasuun sovitettuina matalina ikkunanauhoina. Myös matalan terassin lisääminen pohjoissivulle on hyväksyttävissä, koska se mahdollistaa rakennuksen esteettömyyden. Matalanakin uusi terassi luo pohjoisjulkisivuun uuden elementin, koska terassin reunaan tarvitaan kaide. Näin ollen kaiteellista terassia ei tule rakentaa niin että se ympäröisi koko rakennusta vaan ainoastaan sille osalle, jossa se on esteettömyyden osalta tarpeen.

Rakennuksen laajentamiseksi on esitetty kaksi pohjoissivulle sijoittuvaa ratkaisua: kolmannen pienen siiven lisääminen ja nykyisten siipien väliin rakennettava kapea lasikäytävä. Näistä lasikäytävä on toiminnallisesti tärkeämpi, koska sen avulla pukutiloihin saataisiin lisätilaa. Maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen laajentaminen suunnitellulle paikalle sijoitettavalla käytävällä on rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta lähtökohtaisesti mahdollista. Lasiseinät ovat rakennukselle vieras ratkaisu, mutta mikäli lasikäytävä säästää rakennuksen julkisivuja muilta muutoksilta, esim. uusilta ikkuna-aukotuksilta, se on hyväksyttävissä. Lasikäytävä olisi selkeästi uusi, myöhemmin helposti poistettavissa oleva muutos Rauhaniemen kansankylpylän pohjoiseen julkisivuun. Pienen lisälaajennuksen tekeminen siiven tapaan rakennuksen pohjoispuolelle on niin ikään mahdollista. Vaikka rakennus nyt ehdotetussa suunnitelmassa tuleekin kiinni muinaisjäännöksen osa-aluevaraukseen, itse suojeltavat hakkaukset sijaitsevat riittävän etäällä suunnitellusta rakennuspaikasta. Ratkaisu on myös luontevasti sovitettavissa rakennuksen ulkoasuun. Mikäli tähän ratkaisuun päädytään, lisäosan tulisi olla mittakaavaltaan ja sijoittelultaan samankaltainen kuin nykyiset siivet. Uudisosa voitaisiin rakentaa hiukan irti nykyisestä rakennuksesta, mutta sen ei tulisi ulottua massasta merkittävästi nykyisiä siipiä etäämmälle.

Kansankylpylän kehittämissuunnitelman yhteydessä Pirkanmaan maakuntamuseo haluaa tuoda esille uimarannan talviuintitoimintaan liittyvän kehittämistarpeen: Kulkureitti saunasta avantoon/veteen ylittää keskeisen kalliohakkausten alueen, jonka turvallisuutta on parannettu kallioon porattuihin reikiin kiinnitettyjen kaiteiden ja lämpömaton avulla. Kallion kärkeen on kiinnitetty vuosien kuluessa talviuintitoiminnassa tarvittavat portaat, pumput ja hyppylautateline. Lämpömaton kiinnittämiseen käytettyjä metallikiinnikkeitä on lisätty 2000-luvun aikana, ja osa kiinnikkeistä on porattu hakkausten kohdalle vaurioittaen niitä. Poratut reiät aikaansaavat kallion mikrosäröilyä ja edistävät pidemmän ajan kuluessa kalliopinnan halkeilua ja rapautumista, joka vahingoittaa hakkauksia. Pirkanmaan maakuntamuseoon tulee aika ajoin yhteydenottoja liittyen huoleen hakkausten säilymisestä. Maakuntamuseo onkin aiemmin antanut Tampereen kaupungin Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluille lausunnon (diar. 290/2017) koskien talviuintitoiminnan järjestämistä Rauhaniemessä.

Lausunnossaan maakuntamuseo esitti, kuten esittää nytkin, että turvallisen kulun järjestämistä kalliohakkauskentän halki tutkittaisi uudelleen. Kulku saunalta rantaan voitaisiin järjestää esimerkiksi puisen, kallioon tukeutuvan matalan kävelysillan avulla. Sen kiinnittämisessä hyödynnettäisiin jo olemassa olevia reikiä ja silta varustettaisiin asianmukaisella kaiteella. Rakenne tehtäisiin kallion pintaa myötäileväksi välttäen porrastusta. Rakenne olisi lämpömattoa pysyvämpi ratkaisu, joka olisi irti hakkauksista eikä vaatisi kiinnittämistä niiden kohdalle. Kallion molemmissa päissä on kulkureitillä sopivaa betoni- ja kalliopintaa rakenteen kytkemiseksi kallioon. Rakenteen päälle voidaan asentaa talvikaudeksi nykyinen lämpömatto. Kallioon kiinnitettävä kulkusilta tulisi suunnitella käyttäjien näkökantoja ja kokemuksia hyödyntäen. Ratkaisulla edistettäisiin muinaisjäännöksen hyvää säilymistä ja mahdollistettaisiin uintitoiminnan jatkuminen kestävällä tavalla. Eri asiantuntijoiden ja käyttäjien näkemyksiä hyödyntävä, hyvin toteutettu rakenne merkitsisi talviuinnin turvallista järjestämistä muinaisjäännösalueella historiallisten kalliohakkausten arvot huomioon ottavalla tavalla. Pirkanmaan maakuntamuseolta saa tarvittaessa lisätietoja rakenteen suunnitteluun liittyvistä asioista ja tietoja hankalissa maastoissa olevien kulkureittien rakenteista muinaisjäännöksillä. 

Rauhaniemen kehittämishankkeessa tavoitteena on tehdä kokonaissuunnitelmat Kansankylpylän muutoksista, vaikkakin niiden toteutus tapahtunee vaiheittain. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää tätä hyvänä toimintatapana ja pyytää saada rakennuslupa-aineiston lausunnolle.