Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Salotien ja Kantotien kulmauksessa sijaitsee vuonna 1916 valmistunut hirsirunkoinen asuinrakennus, ja lisäksi tontilla on samaan aikaan rakennettu piharakennus. Piharakennuksessa on alun perin ollut työhuone, kahden hevosen talli ja käymälä. Työhuoneessa on ollut kamina, ja sitä on käytetty sodan jälkeen vuokra-asuntona. Vuonna 1973 piharakennus muutettiin autotalliksi. Tällöin rakennuksen eteläpäädyssä sijainnut käymäläosa purettiin, harjakatto muutettiin pulpettikatoksi, ulkovuoraus ja päädyn ovi vaihdettiin ja sisätilat yhdistettiin. Hankkeen tavoitteena on kunnostaa piharakennus mm. pihasaunaksi. Samalla haluttaisiin palauttaa rakennukseen käymäläosa.

Kantotie 10 / Salotie 7 on inventoitu osana  LAPPI - Tampereen Lapin pientaloalueen suojeluasemakaava - Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2013 -selvitystä (Pirkanmaan maakuntamuseo). Inventoinnin mukaan piharakennuksella on rakennusperinteistä ja sosiaalihistoriallista arvoa. Inventoinnin suositusten mukaan rakennus tulee säilyttää eikä sen pihanpuoleisen julkisivun aukotusta tulisi muuttaa. Piharakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä srp-2: "Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee ottaa muutos- ja korjaustöissä huomioon. Julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa ei saa turmella." Lisäksi rakennusala on rajattu rakennuksen nykyisten julkisivujen mukaan.

Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt kohteeseen maastotarkastuksen 12.5.2023. Käynnillä todettiin, että vaikka rakennuksen katto on aiemmin vuotanut aiheuttaen merkittäviä kosteusvaurioita, on katto sittemmin uusittu, tuhoutunut yläpohja purettu ja rungon korjaus aloitettu. Rakennuksen julkisivuissa on jonkin verran toimenpiteitä vaativia vauriokohtia, mutta vauriot ovat maltillisia ja korjattavissa. Kokonaisuutena arvioiden rakennus on ryhdikäs ja sen vanha ulkovaippa yksityiskohtineen on säilytettävissä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen kunnostaminen on Lapin pientaloalueen valtakunnallisesti merkittävien rakennetun kulttuuriympäristön arvojen ja rakennuksen suojelumerkinnän vuoksi erittäin tärkeää. Rakennuksen muuttaminen pihasaunaksi on sen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollista, eikä hormin ja savupiipun paikan mahdollinen muuttuminen heikennä merkittävästi rakennuksen arvoja. Lisäksi maakuntamuseo katsoo, että tässä tapauksessa rakennuksen laajentaminen käymäläosan palauttamisen verran on rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollista. Laajennuksen tulee olla kooltaan alkuperäistä käymäläosaa vastaava, mutta siinä voi olla pulpettikatto kuten muussakin rakennuksessa nykyään. Lisäksi muutosten suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että rakennuksen pihan puoleinen aukotus ei muutu.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Salotien ja Kantotien kulmauksessa sijaitsee vuonna 1916 valmistunut hirsirunkoinen asuinrakennus, ja lisäksi tontilla on samaan aikaan rakennettu piharakennus. Piharakennuksessa on alun perin ollut työhuone, kahden hevosen talli ja käymälä. Työhuoneessa on ollut kamina, ja sitä on käytetty sodan jälkeen vuokra-asuntona. Vuonna 1973 piharakennus muutettiin autotalliksi. Tällöin rakennuksen eteläpäädyssä sijainnut käymäläosa purettiin, harjakatto muutettiin pulpettikatoksi, ulkovuoraus ja päädyn ovi vaihdettiin ja sisätilat yhdistettiin. Hankkeen tavoitteena on kunnostaa piharakennus mm. pihasaunaksi. Samalla haluttaisiin palauttaa rakennukseen käymäläosa.

Kantotie 10 / Salotie 7 on inventoitu osana  LAPPI - Tampereen Lapin pientaloalueen suojeluasemakaava - Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi 2013 -selvitystä (Pirkanmaan maakuntamuseo). Inventoinnin mukaan piharakennuksella on rakennusperinteistä ja sosiaalihistoriallista arvoa. Inventoinnin suositusten mukaan rakennus tulee säilyttää eikä sen pihanpuoleisen julkisivun aukotusta tulisi muuttaa. Piharakennus on suojeltu asemakaavassa merkinnällä srp-2: "Suojeltava rakennus. Rakennus edustaa hyvin paikallista rakentamisen tapaa ja sillä on rakennushistoriallista, historiallista tai kaupunkikuvallista merkitystä. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksen ominaispiirteet tulee ottaa muutos- ja korjaustöissä huomioon. Julkisivujen kulttuurihistoriallista arvoa ei saa turmella." Lisäksi rakennusala on rajattu rakennuksen nykyisten julkisivujen mukaan.

Pirkanmaan maakuntamuseon perinnerakennusmestari on tehnyt kohteeseen maastotarkastuksen 12.5.2023. Käynnillä todettiin, että vaikka rakennuksen katto on aiemmin vuotanut aiheuttaen merkittäviä kosteusvaurioita, on katto sittemmin uusittu, tuhoutunut yläpohja purettu ja rungon korjaus aloitettu. Rakennuksen julkisivuissa on jonkin verran toimenpiteitä vaativia vauriokohtia, mutta vauriot ovat maltillisia ja korjattavissa. Kokonaisuutena arvioiden rakennus on ryhdikäs ja sen vanha ulkovaippa yksityiskohtineen on säilytettävissä.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen kunnostaminen on Lapin pientaloalueen valtakunnallisesti merkittävien rakennetun kulttuuriympäristön arvojen ja rakennuksen suojelumerkinnän vuoksi erittäin tärkeää. Rakennuksen muuttaminen pihasaunaksi on sen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollista, eikä hormin ja savupiipun paikan mahdollinen muuttuminen heikennä merkittävästi rakennuksen arvoja. Lisäksi maakuntamuseo katsoo, että tässä tapauksessa rakennuksen laajentaminen käymäläosan palauttamisen verran on rakennuksen kulttuurihistoriallisten arvojen osalta mahdollista. Laajennuksen tulee olla kooltaan alkuperäistä käymäläosaa vastaava, mutta siinä voi olla pulpettikatto kuten muussakin rakennuksessa nykyään. Lisäksi muutosten suunnittelussa tulee huolehtia siitä, että rakennuksen pihan puoleinen aukotus ei muutu.