rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

Rakennushistoriallinen arvo - rakennusperinteinen

Kohde edustaa Lapin pientaloalueen merkittävintä rakennuskautta, 1910-lukua. Asuinrakennuksen alkuperäiset materiaalit ja monet yksityiskohdat (ikkunat, tiilikatto, hieno tiilisokkeli) ovat säilyneet erityisen hyvin. Sisätiloissa on säilynyt alkuperäisiä yksityiskohtia. Erityisen hyvin oman aikansa ark-kitehtuuria ja käsityötaidon perinnettä edustava kohde. Piharakennuksen keskeiset piirteet ja tunnistettavuus ovat säilyneet.

Historiallinen arvo - sosiaalihistoria

Vuonna 1916 valmistuneen paritalotyyppisen asuinrakennuksen ja alkupe-räisen piharakennuksen muodostama pihapiiri, joka on aikakaudelle ja alu-eelle tyypillinen. Piharakennusta on käytetty mm. tallina, työtilana ja asun-tona. Alueella on säilynyt vain muutama suurikokoinen piharakennus.

Salotien ja Kantotien kulmauksessa sijaitseva, suorakulmion muotoinen tontti. Vuonna 1916 valmistunut hirsirunkoinen asuinrakennus sijaitsee tontin luoteiskulmassa, pitkä sivu Salotielle päin. Tontin itäsivulla on alkuperäinen vanha piharakennus, joka on inventoitu erikseen.

Kantotie 10 / Salotie 7 valmistui 1916. Vuoden 1916-17 Lapin alueen osoiteluettelossa talonomistajana mainitaan Artturi Metsämaa, jokaa työskenteli puuseppänä Lapinniemen tehtaalla. Pääkerroksessa on ollut kaksi huoneen ja keittiön asuntoa, ullakolla kaksi huonetta ja yhteiskeittiö. Vuonna 1973 asunnot yhdistettiin yhden perheen käyttöön. Katto, ikkunat, ulkovuoraus ja sokkelin muuraus alkuperäiset.

Tontin kaakkoiskulmassa sijaitsee 1910-luvun piharakennus, jossa oli työhuone, kahden hevosen talli ja käymälä. Työhuoneessa oli kamina ja siellä on ollut sodan jälkeen vuokra-asunto. Vuonna 1973 piharakennus muutettiin autotalliksi. Harjakatto muutettiin pulpettikatoksi, ulkovuoraus ja päädyn ovi vaihdettiin, sisätilat yhdistettiin.

Salotie on Käpylän alueen läpi luode-kaakko suunnassa kulkeva poikkikatu. Se yhdistää Teljontien Käpytiehen. Rakennukset ovat 1910-30 -luvuilta ja sijoittuvat tiiviisti tien varteen. Kantotie on lounas-koillinen -suuntainen ja yhdistää Helletien Havutiehen.

Kantotie 10 asuinrakennus sijaitsee näkyvällä paikalla pienen kallionkumpareen päällä teiden risteyksessä. Tontti on pensaiden ja sireenien reunustama ja suojaisa. Sisäänkäynti pihaan on tontin pohjoissivulta, Kantotieltä. Pohjoissivulla pihaa reunustaa pensasaita ja portti, lännessä on matala rima-aita. Piha-alue on pääosin tasaista nurmikkoa, pensaita, puita ja istutuksia. Tontin koilliskulmassa on lyhyt ajotie kaakkoiskulman piharakennukseen. Piharakennus on pulpettikattoinen, suorakulmion muotoinen, pitkä sivu tontin itäreunan myötäisesti. Piharakennuksen länsipuolella on pieni puupatio ja istutuksia. Yleisilmeeltään piha on melko perinteinen, vaikka piharakennuksen ulkoasua on modernisoitu.

Pihapiirin arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- piharakennuksen säilytys

- pihan perinteisen ilmeen ja kasvillisuuden säilytys

- porttien säilytys, alueelle tyypillinen piirre

- pihan lisärakentamisen välttäminen

Asuinrakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- alkuperäisten ikkunoiden, ikkuna-aukoituksen ja mallin säilytys

- sisäänkäynnin ja kuistin puukoristelun mallin säilytys (alkuperäinen)

- alkuperäisen tiilikaton säilytys

- kellarikerroksen erityisen hienon paljaan tiilipinnan säilytys, kellarin sisäänkäynnit

- palauttavat toimet mahdollisia; alkuperäispiirrosten mukaisen toisen kuistin palautus, itäsivun toisen kattoikkunan palautus, muutoin rakennuksen ulkoasun muuttamisen välttäminen

Piharakennuksen arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

- piharakennuksen säilyminen pihapiirissä

-länsisivun ikkuna-ja oviaukoituksen säilyminen