rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallisesti, sosiaalihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde

Haapasaaren kylän kantatalosta Huunasta jaettu osatalo, joka siirtynyt nykyiselle paikalleen 1800-1900-lukujen vaihteessa. Yhteenkuuluva 1890-1960-luvuilla rakentunut rakennusryhmä kertoo 1900-luvun maatilan toiminnasta ja asumisen ja elämisen tavasta. Pihapiirin rakennukset ovat muutoksista huolimatta säilyttäneet melko hyvin rakennusaikansa rakennusmateriaalit, muodot ja piirteet. Pihapiiri on kasvillisuudeltaan, jäsentelyltään ja pinnoiltaan hahmotettavissa 1900-luvun alkupuolen maatilaksi, jossa rakennusten sijoittelussa on nähtävissä viitteitä perinteisestä mies- ja karjapihaan jaetusta umpipihasta. Keskeinen sijainti peltojen ympäröimällä saarekkeella, mistä johtuen kohteella on suurehko maisemallinen merkitys avoimessa lähiympäristössä.

Ala-Huuna sijaitsee Nuuruslahdentiestä erkanevan kapean Huunantien varressa mäellä, jota ympäröivät kolmelta puolelta peltoalueet. Melko tiiviisti rakennettuun pihapiiriin kuuluu kaksi asuinrakennusta sekä viisi talousrakennusta. Vanha saunaa lukuun ottamatta rakennukset sijaitsevat Huunantien pohjoispuolella. Pihassa kasvaa muutamia kookkaita puita, omenapuita ja sireeniä, tien laidassa on orapihlaja-aita. Pihasta avautuu maisema ympäröiville pelloille.

Haapasaaren kylän kantatalo Huuna mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1540 maakirjassa. Talo sijaitsi alkujaan lännempänä kyläkeskuksessa Kylänlahden pohjukassa. Talo jaettiin 1820 Yli-Huunaksi ja Ala-Huunaksi. Ala-Huuna määrättiin siirrettäväksi kyläkeskuksesta nykyiselle paikalleen isonjaonjärjestelyssä 1800-1900-lukujen taitteessa. Ala-Huunasta on lohkottu maata seuraavasti: Laurila 1914, Rajala, Lehtimäki, Siikasaari ja Kiviranta (torpat) 1923. Rutasaaressa sijaitseva Rutasalo on lohkottu Ala-Huunasta talon toiselle pojalle 1934. Lisäksi maata on lohkottu mökkitonteiksi 1960-70-luvuilla.

Pihapiirin rakennukset:

1 Asuinrakennus (1900-luvun alku): satulakatto, julkisivut hirsipintaiset, punamullatut, 6-ruutuiset ikkunat, koristeelliset valkoiset ikkunankehykset, eteläsivulla avokuisti.

2 Asuinrakennus (1900-luvun alku): betonisokkeli, satulakatto, julkisivuissa vaalean sinertävä peiterimoitettu pystylaudoitus, 6-ruutuiset ikkunat, yksinkertaiset valkoiset ikkunankehykset, länsisivulla 1950-luvun kuisti ja sen päällä parveke.

3 Sauna ja liiteri (1950-luku): satulakatto, julkisivuissa punamullattu peiterimoitettu pystylaudoitus

4 Navetta/karjasuoja: satulakatto, betonisokkeli, julkisivuissa punamullattu lomalaudoitus

5 Hirsilato

6 Hirsisauna

Lisäksi konevaja ja liiteri (1960-luku): loiva satulakatto, julkisivuissa vaalea lomalaudoitus

Raitio Raine Kuhmalahden kunnan yleispiirteinen rakennusinventointi 2001

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Längelmäveden seudun historia. 2, Kuhmalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Längelmäveden seudun historia. 2, Sahalahden historia II. Hämeenlinna 1954.

Peruskartta 2016 ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartta 1954. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartta 1899. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/

Isonjaontäydennyskartta 1874-1883. Kansallisarkisto.

Senaatinkartta 1855. Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto. http://digi.narc.fi/digi/