2015 valmistuneen inventoinnin ja 2016 tehdyn täydennyksen loppuraportit muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, jonka vuoksi niitä tulisi säilyttää ja käyttää yhdessä. Yhdessä ne muodostavat kuvan Herttualan yleiskaava-alueen maiseman ja rakennusperinteen piirteistä ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Sekä 2015 inventoinnin että 2016 inventoinnin täydennyksen on tehnyt rakennustutkija Miia Hinnerichsen. Täydennysinventointia on ohjannut museolla rakennustutkija Hannele Kuitunen.

Inventoinnin täydennyksen alue sijaitsee Kangasalan keskustan kaakkoispuolella, Joutsiniementien varressa, Jokioisten ja Joutsiniemen maarekisterikylien rajalla. Alue rajautuu pohjoisessa, etelässä ja lännessä peltoalueisiin ja idässä pieneen metsäalueeseen. Alueen sijainti ja rajautuminen on esitetty seuraavan sivun kartalla.

Inventoinnin täydennys toteutettiin marras-joulukuussa 2016. Inventointityöhön kuuluivat esiselvitykset, maastokäynti alueella, aineiston analysointi, tallennus sekä raportointi.

Maastokäynnillä inventointialueen nykytila dokumentoitiin sekä sanallisessa että kuvallisessa muodossa. Maastotyö sisälsi myös kiinteistökohtaisen inventoinnin, jolloin käytiin läpi alueen ennen vuotta 1970 rakennettu rakennuskanta. Tutkimusalueen maisemat, pihapiirit ja rakennukset valokuvattiin sekä tehtiin muistiinpanot muun muassa maiseman ja rakennusten piirteistä sekä rakennusmateriaaleista. Yhteensä alueelta inventoitiin 4 kohdetta/pihapiiriä. Kohteet numeroitiin inventointi numeroilla 24-27.

Selvityksen lähdemateriaalina käytettiin maastokäyntihavaintojen lisäksi mm. Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelmaa, kaava-alueen arkeologista inventointia ja sen täydennystä, kartta- ja ilmakuva-aineistoja sekä kirjallisuutta.

Alueen nykytilaa, historiatietoja ja muita lähdeaineistoja vertaamalla luotiin kokonaiskuva alueella tapahtuneista muutoksista, säilyneisyydestä ja kulttuurihistoriallisista ominaispiirteistä. Inventoinnin täydennys koottiin loppuraportiksi, joka sisältää tekstin, karttaliitteiden ja kuvien lisäksi inventoitujen kohteiden kulttuurihistoriallisten arvojen tiivistelmätaulukon sekä kohdekohtaiset inventointitiedot.

Aineistot on tallennettu maakuntamuseon Siiri-tietojärjestelmään, johon tilaajan on mahdollista saada selausoikeudet. Siiri on museon tietopankki, jonne tallennetaan valokuvia sekä tietoa esineistä ja maakunnan kulttuuriympäristöstä. Siiriin tallennetut tiedot ja tutkimusraportti ovat selattavissa myös Siirin julkisessa versiossa internetissä http://siiri.tampere.fi/ lukuun ottamatta henkilötietoja ja muita yksityisyyden suojan piirissä olevia aineistoja. Siiriä voidaan hyödyntää mm. kaavan aineistojen esillepanossa.

Inventoitujen kohteiden sijaintipisteet sekä ydintiedot näkyvät myös Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-sovelluksessa http://www.paikkatietoikkuna.fi/ (Karttaikkuna - Karttatasot - Tiedontuottaja - Tampereen kaupunki - Pirkanmaan rakennetun ympäristön kohteet).

Hankkeen päättyessä joulukuussa 2016 tilaajalle on toimitettu inventoinnin täydennyksen tuloksena syntynyt aineisto, joka käsittää kierreselkäisen loppuraportin: tekstit, karttaliitteet, kulttuurihistoriallisten arvojen tiivistelmätaulukko sekä Siiri-tietokannasta tulostetut kohdekohtaiset inventointitiedot. Lisäksi toimitetaan vastaavat aineistot sähköisenä pdf -muodossa sekä kenttätöiden yhteydessä otetut digitaalivalokuvat jpg -tiedostoina. Tilaaja vastaa saamansa aineiston jatkokopioinnista.

Inventoinnin aikana otettujen valokuvien kuvaaja on Miia Hinnerichsen ja niiden oikeudet omistaa Tampereen museot, Pirkanmaan maakuntamuseo. Kuvituksena käytettyjen muiden kuvien ja karttojen oikeudet on mainittu kuvateksteissä. Yhteenvetoraportin sekä kaikkien inventoinnin liiteaineistojen julkaisuoikeudet ovat Pirkanmaan maakuntamuseolla. Tilaaja voi käyttää aineistoja veloituksetta asema- ja yleiskaavoituksessa ja muissa aluetta koskevissa ei-kaupallisissa hankkeissaan.

Täydennysinventoidulta alueelta ei tunneta esihistoriallisia asuinpaikkoja eikä siellä arkeologisen inventoinnin mukaan ole kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Vanhimpien säilyneiden lähteiden, keskiaikaisten maakirjojen perusteella lähistöllä Säkkölänjärven länsipäädyssä nykyisten Ala-Marttilan ja Katilan paikkeilla on sijainnut Jokioisten kylä ja järven koilliskulmalla 1500-luvulla Kaarina Hannuntyttären emännöimästä Vääksyn tilasta erotettu Joutsiniemen kartano. Täydennysinventoitava alue on viljelykelvotonta kalliosta aluetta ja säilynyt asumattoman 1900-luvun alkuun asti. (Ks. myös liite 1. Maankäytön historia kartoilla.)

Alueen ensimmäiset rakennukset, nykyiset Joutsiniementie 82 ja 108, on rakennettu ilmeisesti 1900 luvun alussa Joutsiniemen kartanon palkollisten asumuksiksi. Ne muistuttavat ajalle tyypillisiä huoneen ja keittiön mäkitupamökkejä. Kolmas asuinrakennus on sijainnut nykyisen Joutsiniementie 102 paikalla, mutta se purettu jo 1960-luvulle tultaessa. 1940-50-luvuilla on rakennettu jälleenrakennuskaudelle tyypilliset noppamaiset Joutsiniementie 80 ja 98. Niistä Joutsiniementie 80 on ollut kartanon työnjohtajan asuntona ja se kuuluu yhä kartanon kanssa samaan kiinteistöön, samoin kuin Joutsiniementie 82. Alueen rakennuskanta on täydentynyt 1970-2000-luvuilla vielä viidellä omille kiinteistöilleen rakennetuilla omakotitaloilla.

Joutsiniementien tielinja sekä siitä länteen Ala-Marttilalle erkaneva tie ovat alueen vanhimpia tielinjoja ja mukailevat jo maakirjakartoille piirrettyjä tielinjoja. Joutsiniementie on säilynyt sorapintaisena ja kapeana ja sen alkuosaa reunustavat koivurivit.

Rakentaminen on keskittynyt Joutsiniementien varteen metsäiseen ja kallioiseen saarekkeeseen, jonka ympärillä levittäytyvät viljellyt peltoalueet. Ala-Marttilan suuntaan johtavan peltotien varressa on uudehko sähkömuuntamo ja kookas kahtia haljennut maakivi. Kiven ympäristö on hiljattain raivattu kasvillisuudesta, minkä vuoksi se on nyt vaivatta nähtävissä. Maasto laskee loivasti Säkkölänjärveen.

Täydennysinventoitavalla alueella ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisemia tai rakennetun ympäristön kohteita. Alueelta on inventoitu neljä paikallisesti merkittävää rakennetun ympäristön kohdetta. Inventoitujen kohteiden/pihapiirien sijainnit sekä inventoinnin ulkopuolelle jätettyjen kohteiden sijainnit on merkitty liitekartoille 2 ja 3.

Inventoidut kohteet kertovat alueen asutuksen kehityksestä 1900-luvulla sekä ajan rakentamisen tavasta. Asuin- ja piharakennusten muodostamien pihapiirien perinteisen ilmeen säilyminen tulisi turvata. Lisäksi tärkeää olisi kohteiden maisemallisen aseman säilyminen. Alueen rakennuskanta on yleisilmeeltään pienimittakaavaista ja pääsääntöisesti korkeintaan puolitoistakerroksista. Täydennysrakentamisen tulisi noudatella alueen rakentamisen tapaa ja mittakaavaa, ja siten olla pientalovaltaista.

Inventoitujen kohteiden/pihapiirien kulttuurihistorialliset arvot on kiteytetty liitteenä olevaan tiivistelmätaulukkoon (liite 5). Lisäksi on määritelty kohteiden arvojen säilymisen kannalta erityisen tärkeät seikat. Loppuraportin liitteenä ovat myös yksityiskohtaisemmat kohdeinventointitiedot (liite 6).

Rakentaminen on keskittynyt Joutsiniementien varteen metsäiseen ja kallioiseen saarekkeeseen, jonka ympärillä levittäytyvät isojaon ajalta, mahdollisesti keskiajalta asti viljeltyinä olleet pelto- ja niittyalueet. Maasto laskee loivasti Säkkölänjärveen, joka on luonnonsuojelualue. Peltoalueilta on tärkeät näkymäsuunnat Säkkölänjärvelle ja sen yli edelleen Tiihalaan asti. Myös näkymä kaava-alueen ulkopuolelle, koilliseen Joutsiniemen kartanolle on tärkeä ja tulisi säilyttää avoimena. Mikäli mahdollista tulisi peltoalueiden säilyä viljeltynä ja rakentamattomina tai vähintäänkin säilyttää etelä-pohjoissuuntaisia näkymälinjoja rakennusten välitse Säkkölänjärvelle.

Ala-Marttilan suuntaan johtavan peltotien varressa on kookas kahtia haljennut maakivi. Kivi on maisemallisesti erittäin tärkeä. Se tulisi säilyttää ja sen välitön lähiympäristö pitää kasvillisuudesta ja rakentamisesta vapaana.

Edellä mainitut inventoinnin perusteella määritellyt alueen keskeiset historialliset ja maisemalliset piirteet on koottu myös liitekartalle 4.

Valtakunnalliset

Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Ympäristöministeriö 1993.

Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto ja ympäristöministeriö, 1993.

Suomen maisemamaakunnat ja -seudut. Maisema-aluetyöryhmän mietintö Osa I, Maisemanhoito. Ympäristöministeriö 1993.

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, valtioneuvosto 2009.

Terveyttä kaikille - terveyskeskukset 1970-luvulta 1990-luvulle. Sanna Ihatsu, CasaCo Studio OY, Museovirasto 2014.

Maakunnalliset

Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla. Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Pirkanmaan liitto 2014.

Kulttuurimaisemat 2014. Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet. Maakuntakaava 2040. Pirkanmaan liitto 2015.

Pirkanmaan historiallisesti merkittävät tiet, Karttaselvitys 2011. Kalle Luoto, Vadim Adel. Pirkanmaan maakuntamuseo 2011.

Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Tampereen seutukaavaliitto. Julkaisu B 107. Tampere 1990.

Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi: Ehdotus maakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013. Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Pirkanmaan liitto 2013.

Pirkanmaan maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Pirkanmaan liiton julkaisu B 97. Tampere, 2006.

Pirkanmaan perinnemaisemat. Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueelliset julkaisut 125. Tampere,1997.

Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi. Ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013–14. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2014.

Paikalliset

Herttualan osayleiskaava-alueen ja Herttualantien asemakaava-alueen arkeologinen inventointi. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2013.

Kangasala Herttualan osayleiskaava-alue, arkeologisen inventoinnin täydennys 2016. Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2016.

Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelma. Kangasalan kunta. Forssa, 2004.

Kulttuuriympäristöohjelmaa varten tehty rakennusinventointi. Pauliina Tiusanen 2000.

Kartat ja ilmakuvat

Nykykartat ja ilmakuvat

Kantakartta ja opaskartta. Kangasalan kunta, karttapalvelu http://192.89.47.210/kangasala/kunta/

Peruskartta, taustakarttasarja ja ortoilmakuvat. Maanmittauslaitos. http://www.paikkatietoikkuna.fi/

Peruskartat

Vanhat peruskartat 1953, 1961, 1975 ja 1987. Maanmittauslaitos. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/

Pitäjänkartat

Pitäjänkartta, 1915 ja 1927, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto.

Senaatinkartat

Venäläinen maastokartta, 1907-1917, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto.

Isojakokartat

Florin, J. 1773. Jokioisten isojakokartta. Kansallisarkisto.

Lilius, N. 1838, 1839. Herttualan isojakokartta. Kansallisarkisto.

Maakirjakartat

Streng, A. 1635. Herttualan maakirjakartta ja selitys. Kansallisarkisto.

Streng, A. 1600-luku. Jokioisten maakirjakartta. Kansallisarkisto.

Kirjallisuus

Kesäpäivä Kangasalla. Entisaikojen Kangasala taiteilijoiden, valokuvaajien ja matkailijoiden silmin. Raitio, Raine. Kangasala-Seura, 1997.

Kuninkaan kartasto Suomesta 1776–1805. Alanen, Timo ja Kepsu, Saulo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 505. Tampere 1989.

Pirkanmaan historia. Rasila, Viljo. Kotiseutusarja, osa 4. Pirkanmaan liitto, julkaisu B 12. Tampere, 1999.

Suomen maatilat : tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatiloista. 2 osa, Hämeen lääni. Porvoo 1931.

Muut lähteet

Kiinteistötiedot. Maanmittauslaitos, Kiinteistötietojärjestelmä. http://www.ktj.fi/

Suulliset lähteet

Inventoinnin kenttätöiden yhteydessä haastatellut asukkaat.