Ketolan kantatalo on jaettu Ala-Ketolaan, Iso-Ketolaan ja Yli-Ketolaan 1700-luvulla. Ketolan kylässä oli 1560-l lähteestä riippuen kaksi tai neljä tilaa. Jälkimmäisessä luvussa on mukana ilmesiesti myös läheisen Komerolan tilat. Seuraavalla vuosisadalla, 1640-l Jonas Strengin piirtämässä kartassa tiloja on yksi., joka sijaitsi vähän lähempänä Narvantietä kuin nykyinen Iso-Ketola.

Maamittari Jean Limon kartoitti Joensivun jakokuntaa 1770-l. Tällöin Ketolan 7/12 osan verorusthollin tontti on merkitty Iso-Ketolan vanhan päärakennuksen paikalle. Talon mylly oli purossa lähellä asuintonttia. Ketolan toisen puolen tonttia kartasta ei löytynyt. Kylän pellot ovat Narvantien eteläpuolella, tontin ympärillä. Lisäksi laajat niityt ja pienet peltokappaleita on Aittomäenojan varrella. Ympäristön tieto noudattavat silloista linjausta. Kuninkaan kartastossa on nykyisen Iso-Ketolan ja Ala-Ketolan kohdalle merkitty asutusta.

7/12 osa Ketolan verorusthollista, 11/6 manttaalia, omist. talonpoika Henric Thomasson Romsasi (?) niminen torppa mainitaan. torpan tonttia ei löydetty kartasta, ilmeisesti takamailla.

Narvantie, joka jatkuu länteen Ketolasta noudattaa nykyistä linjausta. Tien asemointi ei aivan vastaa nykyistä linjausta, mutta poikkeama voi selittyä mittaustavasta, joka olisi vaatinut avointa tilaa. Tienvarsien metsät ja mäet ovat varmasti hankaloittaneet mittausta.

Ketolan kylä sijaitsee Rautaveden eteläpuolella. Idässä on Leiniälän, lännessä Vehmaisten ja pohjoisessa Komerolan kylän alueita.

Hankkeen Vammalan kulttuuriympäristöinventointi 2002 liitteet:

- Inventointikartta

- Inventointinumeroiden selite