rakennusperinteinen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Ala-Ketolan kantatalosta syntynyt osatalo, joka on ollut virkatalon. Pihapiiri sijaitsee isojaon aikaisen Ketolan asuintontin tuntumassa, sen kaakkoispuolella, lähes alkuperäisen linjauksensa säilyttäneen Narvantien varressa maisemallisesti keskeisellä paikalla Pihapiirissä uusrenessanssipiirteinen pappilarakennus vuodelta 1905, jota on uudistettu sisätiloiltaan. Lisäksi ns. pykninkirakennus, asuinrakennusta vanhempi.

Pihapiirissä on päärakennus sekä sitä vanhempi pykninkirakennus, joka myöhemmin toimi rippikoulutupana. Pihassa on myös sauna- ja autotallirakennus sekä nykyisen omistajan aikana rakennettu autokatos, joka on perustettu vanhojen kivien päälle. Pulpettikattoisessa autokatoksessa on aaltopeltikate. Aiemmin samalla paikalla on ollut todennäköisesti puuliiteri. Autotallin koillispuolella on ollut navetta ja tallit, joiden purkamisajankohdasta ei ole tietoa. Hirsinavetta lahosi ja sortui, joten seurakunta päätti purkaa sen pois. Rakennuksesta on jäljellä kivijalat ja nykyisin paikalla on kasvihuone. Rippikoulutuvan luoteispuolella on ollut tilanhoitajan asunto.

Päärakennuksen perustuksena on lohkokivi. Hirsirunko on vuorattu vaakalaudoituksella, yläosassa on peiterimoitettu pystylaudoitus. Seinät ovat tummankeltaiset. Ikkunat ovat t-ruutuiset. Satulakatossa on peltikate. Keskellä katon luoteislapetta on satulakattoinen kaaveli. Pitkällä kaakkoisseinällä on kaksikerroksinen 6-kulmainen umpikuisti, jonka satulakaton lappeet on viistetty. Kuistissa on alkuperäiset, vuodelta 1905 peräisin olevat koristeelliset ikkunat. Kuistia on kunnostettu vanhan mallin mukaan ja mm. lahonneet osat on vaihdettu. Koillispäädyssä on yksikerroksinen satulakattoinen umpikuisti, joka on ollut palvelusväen käytössä ja josta on ollut kulku keittiöön. Rakennus on maalattu nykyisen omistajan aikana, ulkomaalaus on säilytetty saman värisenä kuin aiemmin. Vesikatto on maalattu vuonna 2002.

Yksikerroksisen entisen rippikoulurakennuksen perustuksena on lohkokivi. Hirsirunko on vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella. Satulakatossa on tiilikate, aiemmin siinä oli pärekate. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Koillispäädyssä on yksikerroksinen satulakattoinen avokuisti. Rakennuksessa on eteinen, rippikoulutupa, kamari sekä pieni keittokomero. Lounaispäädyssä sijaitsevassa rippikouluhuoneessa on ollut penkit ja opettajankoroke, jotka on poistettu. Muuri on purettu, myöhemmin tilalla oli öljykamiina ja nykyisin huoneessa on sähköpatterit. Kamarissa on pystymuuri. Keittiössä on sähköhella, mutta ei juoksevaa vettä. Rakennuksessa on kivikellari, jota ei käytetä.

Autotallirakennuksessa on kaksi autotallia ja varastotilaa. Luoteispäässä on pappilan vanha sauna, jota edelleen toisinaan lämmitetään. Saunan sisäkatto on uusittu. Luoteispäädyn perustuksena on betonivalu ja satulakatossa on tiilikate. Luoteispäässä on yksikerroksinen satulakattoinen avokuisti. Rakennuksen kaakkoispäädyssä on rippikoululaisten käytössä olleet ulko-wc:t. Rakennus on vuorattu pystylaudoituksella ja se on väriltään punainen.

Ketolan kantatalo jaettiin isojaossa kolmeen osaan. Ala-Ketolan ratsutila on ollut virkamiesten omistuksessa ja vuonna 1865 Tyrvään seurakunta osti tilan kruunulta ensimmäisen kappalaisen pappilaksi. Nykyinen omistaja on ostanut kiinteistön Tyrvään seurakunnalta vuonna 1987. Ennen sitä rakennuksessa asui nykyinen kirkkoherra sekä pienemmässä asuinhuoneistossa seurakuntasisar.

Uusrenessanssipiirteinen asuinrakennus on valmistunut pappilaksi vuonna 1905. Päärakennuksen luoteispuolella on ollut terassi, joka on purettu 1950-luvulla. Rakennuksen kaakelimuurit on purettu 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Asuinrakennukseen on asennettu keskuslämmitys vuonna 1963. Päärakennus jaettiin kahdeksi erilliseksi asunnoksi 1970-luvulla. Koillispäässä on asunto, jossa on keittiö ja makuuhuone. Lounaispäässä on isompi asunto, jossa on neljä huonetta, sali, keittiö ja iso eteinen. 1970-luvulla lounaispään asuntoon salin ja makuuhuoneen väliin on tehty ohuen väliseinän avulla olohuone, sillä kappalaisella oli oltava käytössään viisi huonetta ja keittiö. Samalla vuosikymmenellä ikkunoihin on laitettu lämpölasit ja välikattoa on laskettu. Papin makuuhuoneen paikalle on myöhemmin tehty sauna. Nykyisen omistajan aikana kaikissa muissa huoneissa paitsi salissa on tehty pintaremonttia. Makuuhuoneessa lattian vanha permanto on otettu esiin. Salista on ollut kulku koillispäätyyn, jossa on ollut keittiö ja henkilökunnan huoneet. Nykyisin käytävän paikalla on pienemmän asunnon wc-tilat. Pienemmässä asunnossa on ollut palvelijan- ja lastenhuone, jotka on yhdistetty yhdeksi isommaksi huoneeksi puhkaisemalla aukko väliseinään. Yläkerrassa on 6x6,20 metrin kokoinen hirsiseinäinen huone, joka on mahdollisesti ollut palvelijan huone. Se on remontoitu nykyisen omistajan aikana. Muuten yläkerrassa on avovintti.

Pykninkirakennus on asuinrakennusta vanhempi. Se on Ketolan rusthollin vanha päärakennus, jota on lyhennetty. Rakennus toimi rippikoulutupana 1950-luvulta 1980-luvun alkuun saakka, sitä ennen siinä mm. asui karjalaissiirtolaisia. Autotallirakennuksessa on aiemmin ollut pieni sikala ja kanala. Se on muutettu autotalliksi ja varastoksi seurakunnan omistuksen aikana.

Kiinteistö sijaitsee Ketolan kylässä Narvantien eteläpuolella. Rakennukset ovat peltoaukean keskellä sijaitsevalla kumpareella.

Päärakennus ja "pykninkirakennus" tulisi säilyttää ja kiinnittää huomio siihen, ettei korjaus- ja muutostöillä tuhota rakennusten, lähinnä ulkoasuun liittyviä, kulttuurihistoriallisia arvoja ja ominaispiirteitä. Rakennuksen lähiympäristön avoimena säilyttäminen on tärkeää.

Vammalan-Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke. A. Rakennetun ympäristön selvitys. 1.painos 1997, 2. painos 1999.

Jari Kortelahti, Vammala.

Jorma Kortelahti, Vammala.