Luopioisten rakennusinventointi, joka suoritettiin syksyllä 2001 ja keväällä 2002 keskittyi etupäässä Puutikkalan kylään, josta inventoitiin 39 kohdetta. Puutikkalan lisäksi rajattiin Luopioisten kirkonkylältä Susimäeltä alue, jolta valittiin 14 kohdetta, jotka edustavat alueen vanhempaa rakennuskantaa. Inventointitehtävän lisäksi projektin rahoittajalle, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen Puurakentamisen perinne –projektille, kerättiin tietoa haapapuun käytöstä rakentamisessa ja pyöreän puun käytöstä kantavissa rakenteissa.

Luopioisten Puutikkalan kylä on luokiteltu Museoviraston vuonna 1993 ilmestyneessä Rakennettu kulttuuriympäristö- teoksessa valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Lisäksi alueet on mainittu v. 1990 Pirkanmaan liiton julkaisussa, sekä v. 1997 seutukaavassa. Puutikkalassa on säilynyt vuoden 1875 palon jälkeen syntynyt vanha raittiasutuksen leima. Kylässä on runsaasti vanhoja mäkitupa- ja itsellisasumuksia. Vesistöjen välissä kannaksella sijaitsevat kylän raitti, vanhat maatilat, mökkiasutus ja kylää ympäröivät pellot muodostavat Hämeessä ainutlaatuisen alueen muutenkin kuin kauneusarvoilla mitattuna. Rakennusinventointi keskittyi kylän keskustaan ja raitin varrelle syntyneeseen asutukseen. Etelässä alue rajautuu Virransiltaan ja pohjoisessa Koiviston, Rantin ja Saksalan tiloihin.

Luopioisten kirkonkylästä Rakennettu kulttuuriympäristö- teos mainitsee kirkonkylän vanhan raittiasutuksen hyvin säilyneeksi. Raitin varrella sijaitsee entinen Mikkolan tilakeskus, jonka päärakennuksessa toimii nykyään kunnan toimistoja. Rakennuksesta on tehty inventointi ja kuntoarvio v. 2001. Sen lisäksi raitilla on säilynyt puolen tusinaa 1800-luvun asuinrakennusta. Rakennusinventoinnin kohteena oli kirkonkylän keskustan koillispuolella oleva harju, Susimäen alue. Alueella on hyvin säilynyt vanha raitin varrelle ja harjanteelle syntynyt asutus.

Luopioisten rakennusinventointi, joka suoritettiin syksyllä 2001 ja keväällä 2002 keskittyi etupäässä Puutikkalan kylään, josta inventoitiin 39 kohdetta. Puutikkalan lisäksi rajattiin Luopioisten kirkonkylältä Susimäeltä alue, jolta valittiin 14 kohdetta, jotka edustavat alueen vanhempaa rakennuskantaa.

Inventointitiedot tallennettiin kohdekorteille, joiden lisäksi koko aluetta tarkasteltiin erikseen aluekortissa. Kohteet dokumentoitiin valokuvaamalla ne mustavalkofilmille eri suunnista. Lisäksi ulkorakennuksista otettiin jokaisesta yksi kuva. Näiden lisäksi otettiin yleiskuvia, joista näkyy rakennusten sijoittuminen muuhun ympäristöön. Kohteista otetut kuvat ovat pinnakkaisvedoksiksi kehitettynä liimattu liitelomakkeeseen. Uutena välineenä käytössä oli digikuvaus, jolla kohdekuvauksen lisäksi kuvattiin menestyksellä vanhat kartat. Kuvauksen lisäksi kohteesta piirrettiin asemapiirros ja mahdollisuuksien mukaan pohjapiirros. Rakennusten nykytilan inventoinnin lisäksi pyrittiin haastatteluilla kartoittamaan rakennuksen syntyä, käyttöä ja muutoksia. Tämän suullisen historian, muistitiedon, kohdalla oltiin usein liian myöhään liikkeellä. Muistitiedon löytyminenkin oli osittain sattumankauppaa. Paljon hyvää muistitietoa jäi myös keräämättä ajan puutteen vuoksi. Käytettyä kartta-aineistoa on raportin lopussa liitteenä. Lisäksi on lyhyesti käsitelty karttojen tarjoamaa maaomistusta. Lisäksi liitteenä on vuosisadan alkupuolella suoritettun Ali-Anttilan perinnönjaon yhteydessä tehty rakennusluettelo, joka tarjoaa yhden kuvan vanhan maatalouden rakennuskannasta ja sen arvosta.

Kenttätutkimuksia täydennettiin Hämeen maanmittauslaitoksen arkiston iso- ja uusjakokartta -aineiston avulla. Inventoitavien kohteiden tonttien muodostushistoria ja historialliset omistustiedot löytyvät Tampereelta Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimiston kiinteistörekisteristä ja mikrofilmeillä olevista asiakirjoista. Käytetty kirjallinen materiaali selviää erillisestä lähdeluettelosta. Inventoinnissa kerättyä materiaalia, negatiivit ym. säilytetään Pirkanmaan maakuntamuseon maakunnallisessa yksikössä.

Puutikkalan kulttuurimaiseman kuvailussa ja tutkimisessa en kuitenkaan ollut ensimmäinen, enkä toivoakseni viimeinenkään. Aikaisemmista jäljistä mainitsen mainitsen Hämeenmaa IV teokseen sisältyvän Elma Leskisen artikkelin, jossa hän kuvailee lyhyesti 1930-luvun Puutikkalan kylää. Toinen kuvaus ja kylän aktiivisuuden osoitus on Puutikkala-teos 1970-luvulta, joka runsaasti kuvitettuna kuvaa kylää ja sen historiaa. Teos on hyvä katsaus kirjoitushetkensä rakennuksiin, kasvillisuuteen, tapahtumiin ja ihmisiin. Teoksesta otettiin 1500 kappaleen painos, joka on loppuunmyyty.

Projektin kenttätyöt tehtiin marras-, helmi- ja maaliskuussa, jolloin säätila ja talven hyvä lumitilanne vaikutti jossain määrin tiedon keräämiseen. Toinen piirre, joka käytännön inventointityössä tuli hyvin esille on yhteiskuntamme 1960-luvulla huippunsa saavuttanut murros maatalousyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi. Perinteinen, maataloudesta elinkeinonsa saanut maatalousväki siirtyi maatalouden ja kaupunkien koneellistumisen seurauksena kaupunkeihin. Noin 90% inventoiduista rakennuksista oli inventointihetkellä asumattomia, joko tyhjillään tai vapaa-ajan käytössä. Asutut rakennuksetkin olivat enemmän eläkemökkejä kuin toimivia maataloustiloja. Kylän työllistäjänä 1900-luvulla toiminut Vihavuoden saha lopetti 1970-luvulla ja koulu suljettiin 1990-luvulla. Luopioisten kunnan väkiluvun huippu, vähän yli 5000 asukasta, saavutettiin heti sotien jälkeen. Väkiluku oli kuitenkin ollut laskussa jo ennen sotia ja huippu selittyy karjalaisilla evakoilla. Nykyään väkiluku on noin 2400. Kesäisin luku nousee kesäasukkaiden tulon seurauksena kuitenkin huomattavasti.

Muistitietoa rakennusten varhaisesta historiasta ei useinkaan löytynyt. Haastateltujen ihmisten muisti riitti noin 1930-luvulle saakka. Tiedot tätä vanhemmasta rakennushistoriasta jäivät melko vähäisiksi. Mäkitupalaisten ja itsellisten mökeistä maanmittaustoimiston kiinteistörekisteri tarjosi tietoa rakennuksen tontista vain 1920/30-luvulta alkaen, jolloin useat itsellis/mäkitupalaismökit lunastettiin omiksi. Aikaisempi vuokramaalle rakennetun rakennuksen ja ihmisten historiaa jää valitettavasti rekisterin ulkopuolelle. Monet vuokrasopimukset olivat myös suullisia, jolloin tieto on hävinnyt jo vuosikymmeniä sitten. Tonttien muodostaminen saattoi tapahtua myös vuosia tai vuosikymmeniä myöhemmin kuin rakentaminen oli tapahtunut, tällöin tiedot rakennusten varhaisesta historiasta ovat saattaneet jäädä hyvin vähäisiksi. Inventointikorttien luokitukset mäkitupa, itsellisasumus perustuvat usein päätelmiin, koska varmaa tietoa ei ole ollut käytettävissä. Tiedon puute koskee jossain määrin vain tätä projektia. Ajanpuutteen vuoksi esimerkiksi kunnanarkistot jäivät käyttämättä. Erilaiset asiakirjat mm. kiinnekirjat ja vuokralautakuntien paperit olisivat voineet tuoda valaisua asiaan.

Rakennusinventoinnin lähtökohtana olivat em. määritelmät. Kohteita oli yhteensä 54 ja ne edustavat rajattujen alueiden vanhinta rakennuskantaa, etupäässä vuosisadan vaihteessa rakennettua. Toisaalta ikä tai säilyneisyys ei ollut ainoa kriteeri. Rakennushistorian lisäksi tarkasteltiin kohteiden sosiaali-, talous- ja kulttuurihistoriallisia kytkentöjä paikkaan ja maisemaan. Asutushistoriaa painotettiin arvottamisessa. Erityistä arvoa oli vanhoilla tilakeskuksilla ja niihin liittyneillä mökki- ja mäkitupalaisasutuksella. Maisemalliset seikat koostuvat rakennuksista ja niiden suhteesta rakennusryhmiin, jotka vastaavasti ovat osa laajempaa maisemaa. Tätä kokonaisuutta on pyritty hahmottamaan alueinventointi korteilla, jotka Puutikkalassa kattavat kylän keskustan, raitin varren ja Koiviston, Rantin ja Saksalan maatilojen muodostaman kokonaisuuden kylän pohjoispuolella. Työssä arvotettiin yksittäisten rakennusten lisäksi kiinteistöjä ja ympäristökokonaisuuksia. Kohteet jaettiin neljään arvoluokkaan: valtakunnallisiin (V), maakunnallisiin (M), paikallisiin (P) ja maisemallisesti/historiallisesti (m/h) arvokkaisiin. Aluekokonaisuudet arvotettiin samalla tavoin. Kohdekohtaiset arvot löytyvät alla olevasta listasta, arvoaluerajaukset on esitetty alueinventointikartoilla.

Puutikkala/Karviala

1. Hukki P

2. Isokivi P

3. Untola P

4. Käpynikkari P

5. Väli-Anttila P

6. Ali-Mattila M

7. Yli-Mattila P

8. Vainio P

9. Toivola P

10. Harju (VPK:n talo) M

11. Liippola P

12. Toivola I P

13. Valtti P

14. Vierumäki P

15. Wäinölä m/h

16. Kivimäki & Kivelä II P

17. Kivelä m/h

18. Mäkitupa m/h

19. Perälä P

20. Hietala m/h

21. Rinne P

22. Järvelä m/h

23. Kulmala m/h

24. Mäkelä P

25. Ahmala P

26. Koulu P

27. Alitalo m/h

28. Syrjä m/h

29. Kaivola M

30. Lahdensivu P

31. Mäkelä P

32. Päivärinne P

33. Lehtiniemi P

34. Vuorela m/h

35. Koivisto M

36. Yli-Anttila P

37. Rantti M

38. Saksala P

39. Jokela m/h

Luopioinen (kirkonkylä)

1. Kiviranta P

2. Rantala M

3. Uusi-Mikkola P

4. Keskinen P

5. Mäenpää m/h

6. Estonia m/h

7. Juusela P

8. Onnela P

9. Susimäki P

10. Luoto P

11. Kallio P

12. Kallionpää m/h

13. Rantala (mökki) m/h

14. Alvenius m/h

Arvoluokitus on maakuntamuseon tämän hetkinen näkemys kohteen kulttuurihistoriallisesta arvosta. Luopioisten rakennetun kulttuuriperinnön säilymisen kannalta olisi tärkeää pyrkiä säilyttämään kaikki inventoinnissa esiin tuodut kohteet sekä ympäristöarvot. Erityisen tärkeää on säilyttää maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet, sillä ne edustavat rakennusperinnön edustavinta ja herkintä osaa. Säilyttämisen ohella on syytä muistaa, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten muutos- ja korjaustöissä tulisi huomioida perinteinen rakennustapa ja materiaalit. Laajentamisen sijaan kannattaa aina ensin miettiä onko lisätilalle todellista tarvetta ja voiko lisätilaa saada täydennysrakentamalla pihapiiriä.

Painetut lähteet:

Hauhon-Luopioisten-Tuuloksen historia I, toim. Y.S. Koskimies, kirjoittajat Niilo Söyrinki, Oiva Keskitalo, Knut Drake, Y.S. Koskimies, Seppo Suvanto, Liisa Poppius Hämeenlinna 1985.

Hämeenmaa IV, Hämeen elämää ja oloja, julk. Hämeen Heimoliitto, Artikkeli, Elma Leskinen, Muistitietoa Puutikkalan kylän vaiheista ja elämästä, Hämeenlinna 1934

Jussi T. Lappalainen, Kaarle X Kustaan venäjän-sota v. 1656-1658 Suomen suunnalla, Studia historica Jyväskyläensia X, Jyväskylä 1972

Puutikkala –kirja, Reprotalo Oy 1973

Suomen maatilat, Häme, 1931

Suomenmaa IV, Hämeen lääni, Maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja, Helsinki 1922.

Tietoja entisajan Luopioisten kirkonkylän kauppiaista ja käsityöläisistä, Valkeakosken Sukututkijat ry, Sydän-Hämeen paikallisosasto, julkaisuja no 1, Tampere 2000

Arkistot

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan/Karvialan isojako- ja uusjakokartat (1795 ja 1915) ja Luopioisten kirkonkylän kartta v. 1812, Hämeen maanmittaustoimiston arkisto, Hämeenlinna. Hämeenlinnassa olevat vanhat kartat ovat kopioita. Alkuperäisiä säilytetään Helsingissä.

Painamattomat lähteet

Ahonen Pirkko, Kuva-albumi Puutikkalasta 1980-luvulla. Kirjaa säilytetään pankissa.

Rekolainen Toivo, muistelmat, omistaa Osmo Rekolainen, Luopioinen

Haastattelut

Mäkinen Kalle, kotiseutuyhdistyksen pj. Kukkia-seura, haastattelu maaliskuussa 2002

Rekolainen Osmo, haastattelu maaliskuussa 2002

Salmi Aulikki, haastattelu marraskuussa 2001

Saarikko Paavo, haastattelu maaliskuussa 2002