arkkitehtoninen

asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Pakanen on kylän vanhoja kantataloja. Heinoontielle näkyy hyvin 1880-luvulla rakennettu ja 1920-luvulla korotettu kookas päärakennus. Säterikattoinen navetta on 1920-luvulta. Tienvarressa on vilja-aitta 1800-luvulta.

Pakasen pihapiirin muodostavat puutarhapihan laidoille sijoittuvat kookas (10x28 m) asuinrakennus (1880-l/1923) ja navetta( 1900). Pihan ulkopuolelle jäävät pieni suuli, vilja-aitta (1800-l) ja maakellari.

Asuinrakennus (1880-l) on rakennettu kivijalalle. Lyhytnurkkainen hirsirakennus on vuorattu valkoiseksi maalatulla keilapontatulla vaakalaudoituksella. Alkuperäisen rungon yläosassa on nähtävissä uusrenessanssin suosimaa ruutujaottelua. Rakennuksen keskellä on vuonna 1923 rakennettu kookas 2-kerroksinen poikkipääty. Päätykolmioissa on lunetti-ikkuna. Lisäosa edustaa 20-luvun klassismia. Länsipäädyssä on aumakattoinen umpikuisti, jonka päällä on pieni pulpettikattoinen korotus.

Navetta on rakennettu betonisokkelille. Ulkovuoraus on punaiseksi maalattu lautaa. Rakennuksen säterikatto on katettu kolmiorimalla ja huovalla. Ylisille vievä silta on kivirakenteinen.

Vilja-aitta on rakennettu nurkkakiville Lyhytnurkkainen hirsirakennus on vuoraamaton. Väri on luonnon tummentama. Punainen profiilipeltikatto.

Pakanen kylän vanhoja kantataloja. Tilakeskus sijaitsi vanhassa kyläkeskustassa aina vuoden 1881 tulipaloon, joka tuhosi useita taloja vanhassa kyläkeskustassa. Pakanen siirrettiin nykyiselle paikalle tulipalon jälkeen. Palolta säästyi tien varressa oleva vilja-aitta. Asuinrakennusta on korotettu 1920-luvulla.

Tila on ollut suvulla vuodesta 1777 alkaen. 1946-1960 Kalle Pakasen perikunta.

Pakanen sijaitsee Heinoontien varrella, lähellä vanhaa kyläkeskustaa. Ympäröivä maisema on etupäässä kumpuilevaa peltomaisemaa. Luoteispuolella on välittömästi Hannun tilan rakennukset. Lähellä ovat myös Vanne ja entinen kansakoulu. Rakennukset näkyvät hyvin Heinoon- ja Häijääntielle. Rakennukset ja orapihlaja-aita rajaavat hoidettua puutarhapihaa, jossa nurmikentällä kasvaa omenapuita ja koristekasveja.

Vanha rakennuskanta (päärakennus, navetta, aitta, maakellari) sekä puutarha tulisi säilyttää kokonaisuutena. Erityisesti päärakennus tulee säilyttää ja sen korjaustoimenpiteissä tulee huomioida rakennuksen ominaispiirteet, kuten materiaalit, rakennustapa, tyyli ja tekniikka. Läheinen peltomaisema tulisi säilyttää avoimena. Mahdollisessa uudisrakentamisessa tulee korostetun tarkkaan huomioida vanhan pihapiirin ominaispiirteet, kuten esim. materiaalit, mittakaava ja rakennusten sijainti.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Suuri maatilakirja II, 1964. A. Rakennetun ympäristön selvitys, Tarmo Peltonen, Vammalan - Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehityshanke/selvitysvaihe, 1997.