Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hipposkylä koostuu puisista, kaksikerroksisista asuinrakennuksista ja saunarakennuksesta. Hipposkylä on rakennettu pienille perheille tarkoitetuiksi kaupungin vuokrataloiksi 1947-49. Hipposkylän kokonaisuuden ja sen rakennusten on todettu Kissanmaan rakennetun ympäristön inventoinnissa (2007) säilyneen mallikkaasti alkuperäisessä asussaan. Hipposkylä edustaa esimerkillisellä tavalla paitsi aikakautensa rakennusperinteitä myös ajan kunnallista vuokra-asuntorakentamista. Kohde sijaitsee näkyvällä paikalla entisen pääkadun varressa, jossa kiinteistön 15 talon ryhmä muodostaa merkittävän maisemakokonaisuuden. Inventoinnissa Hipposkylällä todettiin olevan erityistä rakennusperinteistä, asutushistoriallista ja maisemakokonaisuuteen liittyvää kulttuurihistoriallista arvoa. Hipposkylän kokonaisuus on maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu kyseisen arvoalueen ydinkohteisiin. Arvoaluetta koskee seuraava maakuntakaavan määräys: "Suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen." Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa Kissanmaa on merkitty maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitavaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kaavamääräyksen mukaan aluetta ja kohdetta koskevissa toimenpiteissä, tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. 

Hipposkylän kulttuurihistoriallisia arvoja on tutkittu myös osana oman aikakautensa tamperelaista asuinalueiden rakentamista (Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (1940-1960-luvut) -raportti 2011) sekä osana Tampereen kunnallisten vuokratalojen historiaa (Luhtaankadun vuokratalojen rakennusinventoinnin vertailukohde 2012). Molemmissa tutkimuksissa Hipposkylällä on todettu olevan kontekstissaan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa.

Maakuntamuseo on lausunut aiemmin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (diar. 114/2017) sekä valmisteluaineistosta (diar. 416/2017). Lausunnoissaan maakuntamuseo totesi, että Hipposkylä on kokonaisuutena kulttuurihistoriallisesti arvokas. Arvot liittyvät sekä alkuperäisten rakennusten ja niiden keskeisimpien ominaispiirteiden säilyttämiseen että tontin väljän, avoimen sekä maastoon ja ympäröivään kaupunkikuvaan sopeutuvan rakentamistavan säilyttämiseen. Maakuntamuseo katsoi, että Hipposkylän arvojen, ominaispiirteiden ja niiden ymmärrettävyyden säilyttäminen edellyttää, että pääosa alueen rakennuskannasta säilytetään ja mahdollista täydennysrakentamista suunnitellaan vain kaava-alueen reunoille. 

Luonnosvaiheessa asemakaavasta oli nähtävillä kaksi vaihtoehtoa, joista 1 esitti suojeltaviksi saunarakennuksen sekä sen länsipuolelle jäävän vanhan rakennuskannan. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi kaavaluoinnoksesta antamassaan lausunnossa, että vaihtoehto 1:n ratkaisussa alueen maakunnallisestikin merkittävät kulttuurihistorialliset arvot - mm. kaupungin varhaisen vuokratalokokonaisuuden laajuus, väljyys, vehreys, rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet sekä sarjallisuus, saunarakennuksen arvot ja liittyminen osana kokonaisuuteen - säilyvät vähintään kohtuullisesti. Valitettavasti asemakaavaehdotusta ei ole laadittu tämän luonnosvaihtoehdon pohjalta, vaan asemakaavaehdotuksessa purettaviksi esitetään myös kolmea saunarakennuksen länsipuolella sijaitsevaa rakennusta. Tällöin puolet arvoalueen nykyisistä asuinrakennuksista purettaisiin. Ratkaisu johtaa saunarakennuksen ja säilytettävän rakennuskannan välisen yhteyden katkeamiseen ja mahdollistaa huomattavan laajan uudisrakennuskokonaisuuden sijoittamisen Kissanmaan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Ratkaisu poikkeaa Kissanmaan arvoalueen muille osille laadittujen asemakaavojen kulttuuriympäristön arvoja vaalivista periaatteista eikä huomioi riittävässä määrin Tampereen kantakaupungin yleiskaavan määräystä M-15 (maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö tai kohde) eikä Maankäyttö- ja rakennuslain 54. §:ää (asemakaavan sisältövaatimukset), jonka mukaan "[r]akennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää". Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä.

Mahdollinen päätös asemakaavaehdotuksen hyväksymisestä pyydetään toimittamaan muutoksenhakutietoineen Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hipposkylä koostuu puisista, kaksikerroksisista asuinrakennuksista ja saunarakennuksesta. Hipposkylä on rakennettu pienille perheille tarkoitetuiksi kaupungin vuokrataloiksi 1947-49. Hipposkylän kokonaisuuden ja sen rakennusten on todettu Kissanmaan rakennetun ympäristön inventoinnissa (2007) säilyneen mallikkaasti alkuperäisessä asussaan. Hipposkylä edustaa esimerkillisellä tavalla paitsi aikakautensa rakennusperinteitä myös ajan kunnallista vuokra-asuntorakentamista. Kohde sijaitsee näkyvällä paikalla entisen pääkadun varressa, jossa kiinteistön 15 talon ryhmä muodostaa merkittävän maisemakokonaisuuden. Inventoinnissa Hipposkylällä todettiin olevan erityistä rakennusperinteistä, asutushistoriallista ja maisemakokonaisuuteen liittyvää kulttuurihistoriallista arvoa. Hipposkylän kokonaisuus on maakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja kuuluu kyseisen arvoalueen ydinkohteisiin. Arvoaluetta koskee seuraava maakuntakaavan määräys: "Suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää alueen kaupunkikuvan ja rakennusperinnön arvojen säilymistä ja edelleen kehittämistä. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen." Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa Kissanmaa on merkitty maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitavaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kaavamääräyksen mukaan aluetta ja kohdetta koskevissa toimenpiteissä, tarkemmassa suunnittelussa tai kaavojen ajanmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Hipposkylän kulttuurihistoriallisia arvoja on tutkittu myös osana oman aikakautensa tamperelaista asuinalueiden rakentamista (Asuinalueiden inventointi ja arvottaminen (1940-1960-luvut) -raportti 2011) sekä osana Tampereen kunnallisten vuokratalojen historiaa (Luhtaankadun vuokratalojen rakennusinventoinnin vertailukohde 2012). Molemmissa tutkimuksissa Hipposkylällä on todettu olevan kontekstissaan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa.Maakuntamuseo on lausunut aiemmin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (diar. 114/2017) sekä valmisteluaineistosta (diar. 416/2017). Lausunnoissaan maakuntamuseo totesi, että Hipposkylä on kokonaisuutena kulttuurihistoriallisesti arvokas. Arvot liittyvät sekä alkuperäisten rakennusten ja niiden keskeisimpien ominaispiirteiden säilyttämiseen että tontin väljän, avoimen sekä maastoon ja ympäröivään kaupunkikuvaan sopeutuvan rakentamistavan säilyttämiseen. Maakuntamuseo katsoi, että Hipposkylän arvojen, ominaispiirteiden ja niiden ymmärrettävyyden säilyttäminen edellyttää, että pääosa alueen rakennuskannasta säilytetään ja mahdollista täydennysrakentamista suunnitellaan vain kaava-alueen reunoille. Luonnosvaiheessa asemakaavasta oli nähtävillä kaksi vaihtoehtoa, joista 1 esitti suojeltaviksi saunarakennuksen sekä sen länsipuolelle jäävän vanhan rakennuskannan. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi kaavaluoinnoksesta antamassaan lausunnossa, että vaihtoehto 1:n ratkaisussa alueen maakunnallisestikin merkittävät kulttuurihistorialliset arvot - mm. kaupungin varhaisen vuokratalokokonaisuuden laajuus, väljyys, vehreys, rakennusten alkuperäiset ominaispiirteet sekä sarjallisuus, saunarakennuksen arvot ja liittyminen osana kokonaisuuteen - säilyvät vähintään kohtuullisesti. Valitettavasti asemakaavaehdotusta ei ole laadittu tämän luonnosvaihtoehdon pohjalta, vaan asemakaavaehdotuksessa purettaviksi esitetään myös kolmea saunarakennuksen länsipuolella sijaitsevaa rakennusta. Tällöin puolet arvoalueen nykyisistä asuinrakennuksista purettaisiin. Ratkaisu johtaa saunarakennuksen ja säilytettävän rakennuskannan välisen yhteyden katkeamiseen ja mahdollistaa huomattavan laajan uudisrakennuskokonaisuuden sijoittamisen Kissanmaan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Ratkaisu poikkeaa Kissanmaan arvoalueen muille osille laadittujen asemakaavojen kulttuuriympäristön arvoja vaalivista periaatteista eikä huomioi riittävässä määrin Tampereen kantakaupungin yleiskaavan määräystä M-15 (maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö tai kohde) eikä Maankäyttö- ja rakennuslain 54. §:ää (asemakaavan sisältövaatimukset), jonka mukaan "[r]akennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää". Pirkanmaan maakuntamuseo vastustaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä.Mahdollinen päätös asemakaavaehdotuksen hyväksymisestä pyydetään toimittamaan muutoksenhakutietoineen Pirkanmaan maakuntamuseoon.