Rakennetun ympäristön kohde Luonsi

Takaisin Näytä kartalla

Perustiedot

  •  
    Kunta:
    Sastamala
    Vanha kunta:
    Vammala
    Kylä:
    Mäenkylä
    Nimi:
    Luonsi
    Osoite:
    Heinoontie 212
    Kohdetyyppi:
    vapaa-aika
    Historiallinen tilatyyppi:
    kantatalo
    Nykyinen tilatyyppi:
    muu tila
    Rakennusten lukumäärä:
    7
    Inventointipäivämäärä:
    10.09.2003

Kulttuurihistorialliset arvot

  •  
    Rakennushistoriallinen arvo:
    rakennusperinteinen
    Historiallinen arvo:
    asutushistoria
    Arvojen perustelu:
    Luonsi on kylän kantataloja. Kolmessa osassa rakennetussa asuinrakennuksessa näkyy hyvin eri vaiheiden rakennustapa. Rakennuskanta, asuinrakennus, vanha ja uusi navetta, ratasvaja, vilja-aitta, sauna ja riihi, on hyvin säilyneet ja edustavat hyvin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun rakennustapaa.

Tekstitiedot

  •  
    Kuvaus:
    Luonsin metsän suojaamassa pihapiirissä ovat asuinrakennus (1800-l) navetta, ratasvaja ja sauna 1900-luvun alkupuolelta. Metsän puolella on vanha navetta ja vilja-aitta 1800-luvulta. Heinoontien varressa on vanha riihi, jota on jatkettu myöhemmin lautaosalla.

    Asuinrakennuksen (8x26 m) ensimmäinen (?) osa on rakennettu tai siirretty nykyiselle paikalle 1850-luvun jälkeen. Pohjakaava on paritupa. Rakennusta on jatkettu itäpäästä kahdella kamarilla vielä 1800-luvun aikana. Viimeisin laajennus on julkisivun puolella oleva pieni poikkipääty, joka tehtiin 1920-luvlla vanhan porstuan kohdalle. Samalla kuisti siirtyi sen sivulle ja sisään käytiin suoraan pirttiin. Länsipäädyssä on toinen kuisti, josta on käynti pakariin/keittiöön. Rakennuksessa on lohkotuista kivistä tehty kivijalka. Pitkänurkkainen hirsirunko on vuoraamaton, poikkipääty "hammas" on lyhytnurkkainen. Rakennuksen jatkaminen näkyy hyvin seinässä. Parituvan kamarin seinässä on ollut laaja aukko, jonka käyttöä ei tunneta. Runko on maalattu punamullalla, peiterimoitetut vintinpäädyt ovat sinapinkeltaiset. Ikkunat ovat T-karmilliset 1970-luvulta. Vintin päädyissä ovat säilyneet koriste Satulakatto on katettu vihreällä profiilipellillä. Kuistit ovat vuorattu lomalaudalla 1970-luvulla, samalla ikkunajakoa on hiukan muutettu. Sisätilat ovat osittain säilyneet ja osittain 1970-luvun korjausten jäljiltä. Pirtissä on komea 4-pilarinen tiiliuni, jonka pilarien yläosassa on viuhkamainen tiilikoristelu, Raipion Jaakolassa on vastaava uuni. Pirtissä lankkulattiat. Pakarissa on ruskeista kaakeleista tehty leivinuuni. Parituvan kamarissa on ruskea kaakeliuuni. Uudempien kamarien välissä ollut uuni on purettu. Pakariin on tehty 1970-luvulla pesutilat, jolloin mm. ikkunoita on pienennetty.

    Navetta on rakennettu yhtenäiselle, siististi lohkotuista kivistä rakennetulle kivijalalle. Pitkänurkkainen hirsirakennus on vuoraamaton. Päätykolmiot ovat lautarakenteiset. Rakennus on maalattu punamullalla muutama vuosi sitten. Ruutuikkunat, vuorilaudat nurkista ristissä. Satulakatto on katettu profiilipellillä.

    Ratasvaja on rakennettu lohkotuille nurkkakiville. Hirsirunko maalattu punamullalla. Rakennuksen päädyt ovat hirsirakenteiset ja välissä on itäpuolelta avoin tila, jossa hevoset on laitettu valjaisiin. Tilan aukko on tukittu laudoituksella muutama vuosi sitten. Satulakatto on katettu betonitiilellä.

    Saunassa on rakennettu lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Lyhytnurkkaisen, vuoraamattoman hirsirungon nurkat ovat suojattu valkoiseksi maalatulla laudalla. Satulakatto on betonitiiltä.

    Pihapiirin pohjoispuolella on vanhempi suurille nurkkakiville rakennettu navetta. Rakennuksessa on harmaantunut pitkänurkkainen hirsirunko. Satulakatto on katettu vihreällä profiilipellillä. Toimii nykyisin puuvarastona.

    Vilja-aitta on rakennettu nurkkakiville. Rakennuksessa on pitkänurkkainen harmaantunut hirsirunko, ovi vaakalautaa. Satulakatto.

    Historia:
    Luonsi on kylän kantataloja. Vanhin kylänpaikka oli Rautaveden rannassa, josta talot siirtyivät isonjaon jälkeen Heinoontien varteen tiheäksi ryhmäkyläksi. Nykyiselle paikalle Luonsi on siirretty Heinoontien ja Mäenkyläntien risteyksestä 1850-luvun jälkeen.

    Luonsilla on 1900-luvun vaihteessa useita isäntiä. Tilanne vakiintui vuonna 1906, jolloin isännäksi tuli Aleksi Benjami Simppa. Hänen vaimonsa, Kiikasta kotoisin olleen Alman sanotaan tuoneen nykyiset omenapuut tullessaan taloon. Aleksi toimi isäntänä vuoteen 1962. Hänen jälkeen taloa asutti aina vuoteen 2001 Alma Luonsi. Tila on jaettu n 20 hehtaarin osiin perillisten kesken 1970-luvun alkupuolella. Pellot ovat edelleen viljelyssä. Nykyisin talo on vapaa-ajan käytössä. Rakennukset pyritään säilyttämään ja mahdollisuuksien mukaan palauttamaan alkuperäiseen asuun.

    Luonsin talolla on ollut kaksi torppaa. Talon takamaille perustettiin Kylmäkoski vuonna 1874 ja se itsenäistyi vuonna 1919. Moisio perustettiin 1885 ja se itsenäistyi vuonna 1920.

    Ympäristö ja pihapiiri:
    Luonsin suojaisa pihapiiri sijaitsee loivassa rinteessä. Pihaa ympäröivät kookkaat kuuset. Heinoontieltä pihaan tulee lyhyt pihatie. Eteläpuolella on peltoa, joskin metsittyminen on katkaissut näköyhteyden. Heinoontien varressa on luonnonmetsän lisäksi kuusiaitaa. Vanhan navetan länsipuolella on ollut rinneniitty, joka on kasvamassa umpeen. Pihapiiri on pääasiallisesti nurmikenttää. Asuinrakennuksen eteläpuolella on runsaasti vanhoja omanpuita, marjapensaita ja nuori tammi. Lähistöllä on muita Mäenkylän kantataloja ja niihin liittynyttä asutusta.
    Toimenpidesuositukset:
    Rakennetun ympäristön (asuinrakennus, kaksi navettaa, ratashuone, sauna ja vilja-aitta) säilymiseen kokonaisuutena tulee kiinnittää huomiota. Erityisesti asuinrakennus tulisi säilyttää ja mahdolliset korjaustyöt tehdä entistäen. Alkuperäiset rakennusosat ja kiinteä sisustus tulisi säilyttää. Rakennusten korjaus- ja muutostöissä tulee käyttää perinteisiä materiaaleja työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Suuremmat muutokset, kuten pihapiirin uudisrakentaminen tai päärakennuksen laajentaminen, tulee korostetun tarkkaan sovittaa alueen rakennettuun ympäristöön mittakaavan, värien, materiaalien ja rakennusten sijoittelun suhteen. Vanhan, nykyistä avoimemman maiseman palauttamista tulisi harkita.
    Kaava:
    Seutu/maakuntakaava, 1997
    Kirjalliset lähteet:
    Selander Väinö, Torpparilaitos ja sen kehitys Karkussa, Tyrvään seudun museo ja kotiseutuyhdistyksen julk. VI, 1939.
    Suulliset lähteet:
    Antero Luonsi ja Ossi Sandholm, haastattelu syyskuussa 2003

Kuvat

  • Kohteen kuva

    • Kuvaaja:
    • Kuvatyyppi:
    • Kuvaus:
    • Kuvausaika:

Alueet

  •  
    Kunta
    Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Alueluokka Aluetyyppi
    Avaa Sastamala
     
    Vammala
     
    Mäenkylä Hallinnollinen alue  
    Avaa Sastamala
     
    Vammala
     
    Mäenkylä, kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuus Kulttuurihistoriallisesti arvokas aluekokonaisuus  
    Avaa Sastamala
     
      Rautaveden länsirannan kirkkojen kulttuurimaisema Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö  

Hankkeet

  • Tunnuskuva Nimi Kunta Vanha kunta Hankkeen tyyppi Hankkeen alkupvm Hankkeen loppupvm
    Avaa Vammala. Rautaveden länsirannan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2003. Sastamala
     
    Vammala
     
    Kulttuuriympäristöinventointi
     
    01.01.2003 31.12.2003