Urjalankylän kulttuurimaisema. Urjalankylä on rautakautisista löydöistään päätellen Urjalan vanhinta asutusaluetta. Vasta viime vuosisadan alussa se menetti keskeisen asemansa, kun kirkko siirrettiin Laukeelaan. Keskeisenä tekijänä Urjalankylän kulttuurimaisemassa on luonnollisesti vanha kivisakasti. Sakastin vierellä on Urjalankylän kivisilta ja kaunis venevalkama. Urjalan ulkomuseo sijaitsee edustavalla paikalla. Perinteistä rakennuskantaa on säilynyt Simolan tilalla ja Yntälässä, jossa päärakennus on vuodelta 1857. Häihälän päärakennus on jugend-asuinen. Maantien eteläpuolella on joitakin vanhoja itsellisasumuksia.

Kankaanpää, Kankaanpää. Kankaanpään vanhan ratsutilan nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1930 tilan omistajan, arkkitehti Paavo Uotilan piirustuste mukaan. Kaksikerroksinen, harmaakivestä muurattu raennus antaa vaikutelman vanhasta linna-arkkitehtuurista. Suurelta loggialta on näköala Rautajärvelle. Tilan vanhalla tonttialueella on kaksi iäkästä asuinrakennusta. Kankaanpään ympäristö on edustavaa kulttuurimaisemaa.

Nuutajärven kartano ja kulttuurimaisema. Nuutajärven kartano on entinen rälssisäteri, joka muodostettiin 1610-luvulla neljästä Karl Beckille lahjoitetusta tilasta. Varhaisimmat tiedot Nuutajärven kylän talonpojista ovat vuodelta 1470. Kartanon kaksikerroksinen, rapattu päärakennus valmistui vuonna 1822. Vuonna 1869 lääninarkkitehti L.I. Lindqvist laati muutospiirustukset, joiden mukaan rakennuksen ilme muutettiin uusrenessanssiseksi. Kartanoalueen vanhin rakennus on holvattu kivikellari 1680-luvulta. Talouspihan ympärillä on joukko asuin- ja talousrakennuksia, joista pääosa on rakennettu viime vuosisadan jälkipuolella. Keltaiseksi maalattu väentupa on vuodelta 1846 ja kaksikerroksinen rakennus, jonka alakerrassa on toiminut meijeri, on vuodelta 1870. Viimemainitussa on koristeellinen kahden kerroksen korkuinen veranta. Kivinavetan runko on 1800-luvun alkupuolelta. Päärakennuksen ympärillä levittäytyy laaja englantilaistyylinen puisto, joka on istutettu 1870-luvulla. Kartanosta johtaa pitkä koivukuja lasitehtaalle. Ympäristö on alavaa viljelysmaisemaa.

Nuutajärven lasitehdas. Nuutajärven lasitehdas on maamme vanhin toimiva lasitehdas. Nuutajärven kartanon omistaja, kapteeni J.W. De Pont ja Honkolan kartanon isäntä, sihteeri H. Furuhjelm saivat vuonna 1793 luvan lasiruukin perustamiseen. Tehdas keskittyi alussa ikunalasin ja pullojen valmistukseen. Nuutajärven tehtaan historiassa alkoi uusi vaihe Adolf Törngrenin aikana. Hän laajensi tehtaan tuotantoa voimakkaasti 1850-luvulla ja keskittyi samalla laadun kohottamiseen. Ranskalaisia ja belgialaisia ammattimiehiä palkattiin tehtaalle. Ikkunalasista tuli kilpailukykyistä ja tehdas valmisti myös hienoa filigraanilasia. Törngren tilasi tehdasalueen asemakaavan lääninarkkitehti G.Th. Chiewitziltä vuonna 1855. Kaavaan liittyi myös laaja puistosuunnitelma, joka ei kuitenkaan toteutunut. Chiewitz piirsi yhdessä apulaisensa, Julius Basilierin kanssa myös sveitsiläistyyliset tehdasrakennukset. Tehdasalueen vanhimpia rakennuksia on 1842 paikalle siirretty ns. kellopytinki, jonka toisessa päässä kohoaa puinen kellotorni. Kello on Könnin tehtaalta. Rakennus on entinen Nuutajärven kartanon päärakennus ja runko-osiltaan se on ilmeisesti 1700-luvulta. Osittain kaksikerroksinen, puuleikkauksin koristeltu konttorirakennnus on rakennettu vuosina 1856-1857. Samalta kaudelta on tiilinen, kolmikerroksinen kivimuurirakennus, jossa nykyisin toimii lasimuseo, kolmikerroksinen hirsinen lasimakasiini, tiilinen rapattu prykäri, hiomo, lasaretti ja pakari. Alueen vanhimmat työväen asunnot ovat 1860-luvulta. Ratalahden rannalla on kaksi vanhempaa huvilaa sekä yhtenäinen 1940-luvun työväenasuntoalue.

Maunula ja Menosten kulttuurimaisema. Maunulan kantatila on entinen ratsutila, joka ostettiin perinnöksi vuosina 1759-1793. Tilan omistajat tunnetaan vuodesta 1539. Maunulan uusrenessanssityylinen päärakennus on vuodelta 1882. Rakennuksen komea, tornein koristeltu lasiveranta on tehty vuonna 1896 arkkitehti Nyströmin piirustusten mukaan. Asuntopihan molemmin puolin symmetrisesti sijaitsevat asuinrakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta. Rakennusryhmään kuuluu lisäksi vanha kivinavetta, punamullattu väentupa sekä lukuisia talousrakennuksia. Maunulaa ympäröi edustava viljelysmaisema. Maisemakokonaisuuteen liittyy myös sen entinen Mattilan ratsutila Nuutajärven rannalla, sekä Nuutajärven Linnavuori, joka on muinaislinna.

Honkolan kartano ja kulttuurimaisema. Honkolan kaartano on muodostettu 1610-luvulla ja 1700-luvulta lähtien se on kuulunut Furuhjelm-suvulle. Kartanon vanha, 1700-luvulta peräisin ollut päärakennus paloi 1972 irtaimistoineen. Nykyisin on päärakennuksena ns. Kivilinna, jonka eversti Hampus Furuhjelm rakennustti vuonna 1830 hopeahääpäivälahjaksi puolisolleen. Rakennus oli alunperin yksikerroksinen ja korotettiin 1911 nykyiseen asuunsa. Kartanopuisto on saanut nykyisen englantilaistyylisen muotonsa vuonna 1878 puutarhamestari O.R. Gauffinin suunnitelman mukaan. Aikaisempaan, geometriseen puistoon kuulunut lehmuskuja on vuodelta 1855. Talouspihaa reunustaa tiilinen, 36 hevoselle rakennettu talli vuodelta 1896. Punamullattu asuinrakennus on 1800-luvulta. Kartanoalueella on myös Honkolan sotilastupa Västinki, johon perimätieto on yhdistänyt Topeliuksen kertomuksen Pikku-Matista. Maantien varrella on säilynyt joukko pieniä mäkitupia. Kartano sijaitsee Kortejärven pohjoispäässä laajojen viljelysmaiden ympäröimänä.

[Pirkanmaan seutukaavoitus: Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.]