asutushistoria

Vanha kartanon paikka 1800-luvun alkupuolelta. Kokonaisuudesta on säilynyt makasiini, muonamiehen mökki ja kivijalkoja. Myös vanhasta puustosta ja tiestöstä on jälkiä ympäristössä.

Haikan kartano sijaitsi vanhan raitin varrella, nykyisen Haikan kaupunginosan itäpuolella. Päärakennusta ympäröivät puisto ja pellot. Nykyisin kartanosta on jäljellä suurehko makasiini ja rakennusten kivijalkoja, joita ympäröivät suuret lehtipuut. Alue on rehevöitynyt. Lisäksi Haikan asuntoalueen eteläosassa on ns. muonamiehen mökki. Sen eteläpuolella on toisen mökin kivijalkojen jäänteitä.

Kartanon pääportti oli vanhan raitin varressa. Sen kohdalla on nykyisin muistomerkki Pirkkalalisten talvi- jatko ja Lapin sotaan lähdöstä. Kokoontumispaikka oli Haikan kartanon portilla. Haikan tontti sijaitsee entisen Haikan kartanon pihapiirin länsiosassa. Haikan ja Tampereen kaupungin omistaman Perttulan tontilla sijaitsevat Haikan kartanon pihapiirin jäännökset. Lisäksi Haikan kaupunginosan eteläpäässä on kartanoon kuuluneen muonamiehen mökki ja toisen kivijalka.

Kartanosta on jäljellä vain Haikan puolella oleva luonnonkivisokkelille rakennettu suuri kaksikerroksinen viljjamakasiini. Hirsirunko on maalattu punaiseksi. Huopakatto on juuri uusittu. Rakennusta on muutettu sahaamalla aukko autotallia varten 1970-luvulla. Kartanon hyötypuutarha ja kasvihuoneet sijaitsivat tontilla, niistä on muistona muutamia marjapensaita ja omenapuita. Lisäksi on satulakattoinen betonista ja tiilestä tehty maakellari.

Tontilla on myös 1960-luvun alussa rakennettu puuvuorattu 1-kerroksinen omakotitalo. Lisäksi pihamaalla on ns. puutarhurin mökki, joka on lautavuorattu rakennus 1950-luvulta. Perttulan puolella on puolet kartanon kivijalasta, pienemmän asuinrakennuksen kivijalka ja kivisen maakellarin jäänökset. Lisäksi näiden itäpuolella ovat sijainneet navetta, talli ja muita talousrakennuksia. Päärakennuksen eteläpuolella on kaksi pientä kivivallia. Kartanon puisto on kasvanut pahasti umpeen. Metsässä on muutamia kookkaita lehtipuita. jotka ovat kartanon ajalta.

Kartanon historiaa on käsitelty perusteellisemmin alue-kohteessa (Haikka).

Kartano oli rakennettu 1841 ja se purettiin 1940-luvulla, sotien jälkeen. Rakennus on ollut enimmäkseen kesäkäytössä. Sotien aikaan sinne oli sijoitettu evakoita ja sitä oli käytetty myös jonkintyyppiseen tislaustoimintaan.

Päärakennusta vähän pienempi asuinrakennus, jota on käytetty Kartanon toiminnan aikaan mm. pakarina ja työväen asuntona purettiin 1960-luvulla. Tampereen kaupungin aikana se toimi Tahmelan poikakodin kesäpaikkana.

Vanhan kartanon pihapiiri on kadonnut. Rakennuksista on jäljellä kivijalkoja, jotka ovat hävinneet rehevöityneeseen puistoon. Vanhoja kulkuteitä ym. ei ole enää hahmoteltavissa. Länsiosa vanhasta tontista on pääosin hoidettua nurmikenttää, jolla kasvaa runsaasti marjapensaita ja muutamia omenapuita. Pihatien varrella on pieni metsikkö, jossa on havupuiden lisäksi muutamia jaloja havupuita. Makasiinin eteläpuolella muutama vanha tammi rivissä. Kartanoa ja puistoa ympäröineet pellot ovat pääosin luonnontilassa. Vanha raitti on rauhoittunut paikallistieksi Naistenmatkantien valmistumisen jälkeen.

Haikan eteläosassa oleva muonamiehen mökki on säilynyt hyvin 1900-luvun asussa. Nykyisellään lähiympäristö on melko rehevöitynyt.

Alueen tarkempi inventointi olisi tarpeen mahdollisten tässä inventoinnissa huomaamatta jääneiden asutusjälkien kartoittamiseksi ja täsmälliseksi paikantamiseksi. Alueen maankäytössä tulisi huomioida kohteen historialliset piirteet. Muonamiehen mökki tulisi säilyttää ja sen lähiympäristöä olisi syytä kunnostaa kohteen kulttuurihistorialliset arvot huomioiden.

Pitkin poikin Pirkkalaa, Jyväskylä 1997. Rautela Eevaliisa, Pirkkala, rakennushistoriallinen tutkielma, moniste 1975.