Viialan kartano on perustettu 1610. Tätä ennen paikalla oli Viialan kylä. Kartano sijaitsi TampereHämeenlinnan maantien varrella. Yksi syy sijaintiin oli läheinen Haihunkoski, jossa olivat Viialan

ja Akaan pappilan myllyjen lisäksi joen eteläpuolella olevien Haihunkosken ja Varrasniemen kylien

yhteinen mylly. 1900-luvun alkupuolella koskessa oli myös sähkölaitos ja saha. Viialan teollistuminen

alkoi vuonna 1873 kun turkulaiset ja tamperelaiset liikemiehet vuokrasivat kartanolta tontin

sahatoimintaa varten. Akaan Höyrysaha oy aloitti vuonna 1874. Sahatontti erotettiin vuonna 1884.

Sahan ensimmäisenä toimistorakennuksena toimi kartanon pohjoispuolella oleva Tuomarla. Sotien

jälkeen se toimi Viiala Oy:n (Akaan höyrysaha) kauppaneuvos Kilpisen asuntona. Kartanon osti

vuonna 1921 Hugo Sandbacka ja perusti tilakeskuksen lounaispuolelle nahkatehtaan. Hänen aikanaan

kartanon maat lohkottiin tonteiksi, jossa yhteydessä lohkottiin myös kartanon pohjoispuolella olevat

neljä tonttia itsenäisiksi.

Arvoalueella on Viialan kartanon puistomainen pihapiiri, rakennuskanta on pääosin on1800- ja

1920/30-luvulta, entinen Akaan höyrysahan toimisto- ja asuinrakennus (1872/1934) sekä kivisilta

(1887). Vanha maantien linjaus, mm. mutka kartanon kohdalla, on hyvin vanha. Lisäksi on muutamia

kartanon tuntumaan rakennettuja asuinrakennuksia 1900-luvun alkupuolelta aina 1950-luvulle,

joukossa mm. funkkishenkinen kaupparakennus. Lisäksi Haihunkosken rannoilla on myllyjen ja

sahojen perustuksien jäännöksiä. Arvoalueen ulkopuolella, radan länsipuolella on lisäksi nahkatehtaan

pitkä tiilirakenteinen julkisivu. Arvoalueelle jää vain yksittäisiä 1950-luvun jälkeen rakennettuja

rakenteita, näitä ovat mm. omakotitalo ja betonirakenteinen silta sekä vanhan sillan tuntumassa

oleva grillikota. Nämä viimeksi mainitut rakenteet ja muut arkeologiset kohteet on käsitelty Vadim

Adelin tekemässä Viiala Haihunkoski, elinkeino- ja teollisuushistoriallisen muinaisjäännösalueen

inventointi, Pirkanmaan Kulttuuriympäristöyksikkö.

Viialan kartano –arvoalue sijaitsee Haihunkosken pohjoisrannalla. Länsirajan muodostaa rautatie.

Pohjoisessa alue rajoittuu 1900-luvun lopun rakennuskantaan entisille pelloille istutettuun

koivumetsään. Idässä ja etelässä on Tarpianjoki. Alueen keskeltä kulkee entinen TampereHämeenlinna –maantie, nykyisin nimellä Rautatienkatu - Keskuskatu. Osa maantiestä on muutettu

kevyen liikenteen väyläksi. Kartanon rakennukset ovat hallitsevalla paikalla em. teiden risteyksessä.

Yleisilme on varsin avointa. Puusto on lehtipuuvaltaista ja se keskittyy joen varteen ja kartanon

eteläpuoliselle tontille. Kulttuurikasvillisuutta on kartanon lisäksi Tuomarlan ja sen naapureiden

pihoissa. lehmuksia, vaahteraa ja kuusiaitaa. Alue muodostaa oman erillisen kokonaisuutensa Viialan

keskustan tuntumassa. Tähän on vaikuttanut rautatie ja vanhan maantien osittainen muuttaminen

kevyen liikenteen väyläksi.

Nykyinen miljöö ja kartanon hallitseva asema tulisi ehdottomasti säilyttää. Rakennuskannan ja

historiallisten piirteiden säilyminen tulisi turvata. Alueen kehittämisessä tulee ottaa korostetun

tarkkaan huomioon alueen historia.